Ero sivun ”Etelä-Hämeen suojeluskuntapiiri” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(28 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 40: Rivi 40:
| radio-osasto || colspan="2" |
| radio-osasto || colspan="2" |
|-
|-
! bgcolor="#D3D3D3" colspan="3"| Aluejako 1. kesäkuuta 1928
! bgcolor="#D3D3D3" colspan="3"| 1921-1928 ja 1928-1939
|-
| [[Etelä-Hämeen Suojeluskuntapiirin I alue|1921]] [[Etelä-Hämeen Suojeluskuntapiirin I alue (1928)|1928]] I || colspan="2" |
|-
|  [[Etelä-Hämeen Suojeluskuntapiirin II alue|1921]] [[Etelä-Hämeen Suojeluskuntapiirin II alue (1928)|1928]] II || colspan="2" |
|-
| [[Etelä-Hämeen Suojeluskuntapiirin III alue|1921]] [[Etelä-Hämeen Suojeluskuntapiirin III alue (1928)|1928]] III || colspan="2" |
|-
| [[Etelä-Hämeen Suojeluskuntapiirin IV alue|1921]] [[Etelä-Hämeen Suojeluskuntapiirin IV alue (1928)|1928]] IV || colspan="2" |
|-
| [[Etelä-Hämeen Suojeluskuntapiirin V alue|1922]] [[Etelä-Hämeen Suojeluskuntapiirin V alue (1928)|1928]] V|| colspan="2" |
|-
| [[Etelä-Hämeen Suojeluskuntapiirin VI alue|1922]] [[Etelä-Hämeen Suojeluskuntapiirin VI alue (1928)|1928]] VI|| colspan="2" |
|-
| [[Etelä-Hämeen Suojeluskuntapiirin VII alue|1922]] [[Etelä-Hämeen Suojeluskuntapiirin VII alue (1928)|1928]] VII || colspan="2" |
|-
| [[Etelä-Hämeen Suojeluskuntapiirin VIII alue|1923]] [[Etelä-Hämeen Suojeluskuntapiirin VIII alue (1928)|1928]] VIII|| colspan="2"|
|-
| [[Etelä-Hämeen Suojeluskuntapiirin IX alue|1923]] [[Etelä-Hämeen Suojeluskuntapiirin IX alue (1928)|1928]] IX || colspan="2" |
|-
| [[Etelä-Hämeen Suojeluskuntapiirin X alue|1925]] [[Etelä-Hämeen Suojeluskuntapiirin X alue (1928)|1928]] X || colspan="2" |
|-
| [[Etelä-Hämeen Suojeluskuntapiirin XI alue|1928]] [[Etelä-Hämeen Suojeluskuntapiirin X alue (1939)|1939]] XI || colspan="2" |
|-
| [[Etelä-Hämeen Suojeluskuntapiirin XII alue|1927]] [[Etelä-Hämeen Suojeluskuntapiirin X alue (1928)|1928]] XII || colspan="2" |
|-
| [[Etelä-Hämeen Suojeluskuntapiirin XIII alue|1928]] [[Etelä-Hämeen Suojeluskuntapiirin X alue (1928)|1928]] XIII || colspan="2" |
|-
| [[Etelä-Hämeen Suojeluskuntapiirin XIV alue|1928]] [[Etelä-Hämeen Suojeluskuntapiirin XIV alue (1939)|1939]] XIV || colspan="2" |
|-
| [[Etelä-Hämeen Suojeluskuntapiirin XV alue|1928]] [[Etelä-Hämeen Suojeluskuntapiirin XV alue (1939)|1939]] XV || colspan="2" |
|-
|}
|}
'''Etelä-Hämeen suojeluskuntapiiri''' oli [[Suomen suojeluskunnat|Suomen suojeluskuntien]] piirijärjestö, johon kuuluivat monet [[Etelä-Häme]]en suojeluskunnat viereisine suojeluskuntineen. Se perustettiin 1. tammikuuta 1920 niin kuin [[Riihimäen suojeluskunta]] erillisenä itsenäisenä suojeluskuntanaan.
'''Etelä-Hämeen suojeluskuntapiiri''' oli Suomen suojeluskuntien piirijärjestö, johon kuuluivat monet Etelä-Hämeen suojeluskunnat viereisine suojeluskuntineen. Se perustettiin 1. tammikuuta 1920. 1. joulukuuta 1939 piiristä erotettiin Lahden suojeluskuntapiiri ja 1. syyskuuta 1940 Etelä-Hämeen suojeluskuntapiiristä muodostettiin Hämeenlinnan suojeluskuntapiiri, jonka myöhemmäksi nimeksi tuli Kanta-Hämeen suojeluskuntapiiri.
 
 
1. tammikuuta perustettiin myös Riihimäen suojeluskunta erillisenä itsenäisenä suojeluskuntanaan.
 
==Piiriesikunta==
 
Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin toimintaa ohjasi piiriesikunta, jossa olivat


==Ampumasuoritukset jalkaväen kivääriasein==
==Ampumasuoritukset jalkaväen kivääriasein==
Rivi 48: Rivi 86:
Etelä-Hämeen suojeluskuntapiiri oli yksi Suomen suojeluskuntien menestyneimmistä piireistä kiväärikenttäammunnassa, kiväärikouluammunassa, kivääritaisteluammunassa ja pikäkivääritaisteluammunnassa. Se pääsi suojeluskunnissa asemaan, jossa siitä piiristä koottiin joukkue ampumakilpailuihin Latvian suojeluskunnan kanssa 1930-luvulla.
Etelä-Hämeen suojeluskuntapiiri oli yksi Suomen suojeluskuntien menestyneimmistä piireistä kiväärikenttäammunnassa, kiväärikouluammunassa, kivääritaisteluammunassa ja pikäkivääritaisteluammunnassa. Se pääsi suojeluskunnissa asemaan, jossa siitä piiristä koottiin joukkue ampumakilpailuihin Latvian suojeluskunnan kanssa 1930-luvulla.


Etelä-Hämeen suojeluskuntapiiri selvisi hyvin suojeluskuntien ampumakilpailuista. Etelä-Hämeen suojeluskuntapiiri voitti 1930 [[Suomen suojeluskunnat|suojeluskuntien]] mestaruuden 114,3 pisteellä [[kiväärikenttämmunta|kiväärikenttämmunnassa]] 150 metrin matkalla ja mieskohtaisessa kilpailussa V. Elomaa voitti [[kiväärikouluammunta|kiväärikouluammunnan]] 300 metrin matkalla 459 pisteellä. Saman teki toinen Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin edustaja pistemäärällä 454,00 M. F. Leijon 1933. 150 metrin matkalla 1932 voitti saman lajin N. Nissi.
Etelä-Hämeen suojeluskuntapiiri selvisi hyvin suojeluskuntien ampumakilpailuista. Etelä-Hämeen suojeluskuntapiiri voitti 1930 suojeluskuntien mestaruuden 114,3 pisteellä kiväärikenttämmunnassa 150 metrin matkalla ja mieskohtaisessa kilpailussa V. Elomaa voitti kiväärikouluammunnan 300 metrin matkalla 459 pisteellä. Saman teki toinen Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin edustaja pistemäärällä 454,00 M. F. Leijon 1933. 150 metrin matkalla 1932 voitti saman lajin N. Nissi.


[[Kiväärikenttäammunta|Kiväärikenttäammunnan]] voitti mieskohtaisen voiton saavutti 1936 T. Nieminen 194 pisteellä enimmäispistemäärästä 200 ja [[kiväärikouluammunta|kiväärikouluammunnan]] samana vuomma V. Elomaa 186 pisteellä.
Kiväärikenttäammunnan voitti mieskohtaisen voiton saavutti 1936 T. Nieminen 194 pisteellä enimmäispistemäärästä 200 ja kiväärikouluammunnan samana vuomma V. Elomaa 186 pisteellä.


Lähde:''Suojeluskuntain historia III, Hannes Raikkala, Hata Oy, Vaasa, 1964, Vaasa Oy:n kirjapaino''
Lähde:''Suojeluskuntain historia III, Hannes Raikkala, Hata Oy, Vaasa, 1964, Vaasa Oy:n kirjapaino''
Rivi 58: Rivi 96:
Suojeluskunnat kilpailivat lisäksi taisteluammunnassa. 1931 Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin kivääriryhmä ryhmänjohtaja ja suojeluskuntavääpeli E. Muttilainen, suojeluskuntakorpraalit I. Isotalo ja T. Odelma sekä E. Huttala ja P. Koskinen sekä suojeluskuntasotamiehet R. Palmgren ja K. Sipilä voittivat suojeluskuntien mestaruuden taisteluammunnoissa, jotka toteutettiin ryhmäkohtaisesti. Seuraavana vuonna 1932 voittivat suojeluskuntien kivääritaisteluammunnan mestaruuden samassa lajissa suojeluskuntakersantti L. Muttilaisen ryhmänjohtamana ryhmänä hän ja suojeluskuntakorpraalit A. Avellan sekä suojeluskuntasotamiehet M. Hannula, O. Vehmas ja M. Kytölä.
Suojeluskunnat kilpailivat lisäksi taisteluammunnassa. 1931 Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin kivääriryhmä ryhmänjohtaja ja suojeluskuntavääpeli E. Muttilainen, suojeluskuntakorpraalit I. Isotalo ja T. Odelma sekä E. Huttala ja P. Koskinen sekä suojeluskuntasotamiehet R. Palmgren ja K. Sipilä voittivat suojeluskuntien mestaruuden taisteluammunnoissa, jotka toteutettiin ryhmäkohtaisesti. Seuraavana vuonna 1932 voittivat suojeluskuntien kivääritaisteluammunnan mestaruuden samassa lajissa suojeluskuntakersantti L. Muttilaisen ryhmänjohtamana ryhmänä hän ja suojeluskuntakorpraalit A. Avellan sekä suojeluskuntasotamiehet M. Hannula, O. Vehmas ja M. Kytölä.


Toinen voittojakso toteutui juuri ennen [[talvisota]]a. 1938 suojeluskuntakersantti V. Uutun ryhmänjohtama ryhmä, jossa olivat suojeluskunta-alikersantit U. Rauhala ja T. Saarinen sekä T. Alaspää, suojeluskuntakorpraalit P. Koskinen, T. Järvinen ja A. Ylänne voittivat kivääriryhmäammunnan. Toisessa lajissa voittivat pikakivääriryhmämmunnan Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin ryhmä, jossa ryhmänjohtajana toimi suojeluskuntaylikersantti A. A. Lampo ja muina ryhmänjäseninä olivat suojelusmunta-alikersantti  N. Seppälä, A. Maasilta ja K. Laine sekä suojeluskuntakorpraalit P. Seppälä, A. Toivonen ja U. Ilomäki.
Toinen voittojakso toteutui juuri ennen talvisotaa. 1938 suojeluskuntakersantti V. Uutun ryhmänjohtama ryhmä, jossa olivat suojeluskunta-alikersantit U. Rauhala ja T. Saarinen sekä T. Alaspää, suojeluskuntakorpraalit P. Koskinen, T. Järvinen ja A. Ylänne voittivat kivääriryhmäammunnan. Toisessa lajissa voittivat pikakivääriryhmämmunnan Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin ryhmä, jossa ryhmänjohtajana toimi suojeluskuntaylikersantti A. A. Lampo ja muina ryhmänjäseninä olivat suojelusmunta-alikersantti  N. Seppälä, A. Maasilta ja K. Laine sekä suojeluskuntakorpraalit P. Seppälä, A. Toivonen ja U. Ilomäki.


1939 voitti [[Suomen suojeluskunnat|Suomen suojeluskuntien]] mestaruuden Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin taisteluryhmä, jossa johtajana toimi [[reservinvänrikki]] K. Pakkala, taistelulähetti, suojeluskuntasotamies A. Mikkola, kivääruryhmän johtajana suojeluskuntavääpeli L. Peltonen ja kivääriryhmän muina jäseninä suojeluskuntakorpraalit A. Jalio, V. Kallio, J. Ruokonen ja O. Ruusila sekä suojeluskuntasotamiehet P. Aaltonen, A. Ketovainio, O. Koskinen ja L. Pirtinaho.
1939 voitti Suomen suojeluskuntien mestaruuden Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin taisteluryhmä, jossa johtajana toimi reservinvänrikki K. Pakkala, taistelulähetti, suojeluskuntasotamies A. Mikkola, kivääruryhmän johtajana suojeluskuntavääpeli L. Peltonen ja kivääriryhmän muina jäseninä suojeluskuntakorpraalit A. Jalio, V. Kallio, J. Ruokonen ja O. Ruusila sekä suojeluskuntasotamiehet P. Aaltonen, A. Ketovainio, O. Koskinen ja L. Pirtinaho.


Pikakiväärivoittajaryhmän johtajana oli suojeluskuntakersantti Y. Larkiola, ja ryhmän miehistönä suojeluskunta-alikersantti P. Lehto, J. Lemonkalma ja V. Salonhalla sekä suojeluskuntakorpraalit E. Huttala, V. Koskela ja V. Takala.
Pikakiväärivoittajaryhmän johtajana oli suojeluskuntakersantti Y. Larkiola, ja ryhmän miehistönä suojeluskunta-alikersantti P. Lehto, J. Lemonkalma ja V. Salonhalla sekä suojeluskuntakorpraalit E. Huttala, V. Koskela ja V. Takala.
Rivi 73: Rivi 111:
| rowspan="2" valign="top" | || align="center" style="background:#D3D3D3" width="160%" | '''[[Etelä-Hämeen suojeluskuntapiiri]]''' ||
| rowspan="2" valign="top" | || align="center" style="background:#D3D3D3" width="160%" | '''[[Etelä-Hämeen suojeluskuntapiiri]]''' ||
|- align="center" style="font-size: 80%;"
|- align="center" style="font-size: 80%;"
| colspan="1" |  [[Asikkalan suojeluskunta]] | [[Hattulan suojeluskunta]] | [[Hauhon suojeluskunta]] | [[Hausjärven suojeluskunta]] | [[Hollolan suojeluskunta]] | [[Humppilan suojeluskunta]] | [[Hämeenlinnan suojeluskunta]] |  [[Hämeenlinnan maalaiskunnan suojeluskunta]] |[[Janakkalan suojeluskunta]] | [[Jokioisten suojeluskunta]] | [[Kalvolan suojeluskunta]] | [[Kosken suojeluskunta]] | [[Kuhmoisten suojeluskunta]] | [[Kylmäkosken suojeluskunta]] |  [[Kärkölän suojeluskunta]] | [[Lahden suojeluskunta]] | [[Lammin suojeluskunta]] | [[Launosen suojeluskunta]] | [[Lopen suojeluskunta]] | [[Luopioisten suojeluskunta]] | [[Nastolan suojeluskunta]] | [[Padasjoen suojeluskunta]] | [[Rengon suojeluskunta]] | [[Riihimäen suojeluskunta]] | [[Somerniemen suojeluskunta]] | [[Someron suojeluskunta]] | [[Pohjois-Sääksmäen suojeluskunta]] | [[Sääksmäen Sarioispuolen suojeluskunta]] | [[Tammelan suojeluskunta]] | [[Tervakosken suojeluskunta]] | [[Tuuloksen suojeluskunta]] | [[Tyrvännön suojeluskunta]] | [[Urjalan suojeluskunta]] | [[Vanajan suojeluskunta]] | [[Ypäjän suojeluskunta]]
| colspan="1" |  Asikkalan suojeluskunta (-1939)  | Hattulan suojeluskunta | Hauhon suojeluskunta | Hausjärven suojeluskunta | Hollolan suojeluskunta (-1939) | Humppilan suojeluskunta | Hämeenlinnan suojeluskunta |  Hämeenlinnan maalaiskunnan suojeluskunta |Janakkalan suojeluskunta | Jokioisten suojeluskunta | Kalvolan suojeluskunta | Kosken suojeluskunta (-1939) | Kuhmoisten suojeluskunta (-1939) | Kylmäkosken suojeluskunta |  Kärkölän suojeluskunta (-1939) | Lahden suojeluskunta (-1939) | Lammin suojeluskunta | Launosen suojeluskunta | Lopen suojeluskunta | Luopioisten suojeluskunta | Nastolan suojeluskunta (-1939)  | Padasjoen suojeluskunta (-1939) | Rengon suojeluskunta | Riihimäen suojeluskunta | Somerniemen suojeluskunta | Someron suojeluskunta | Pohjois-Sääksmäen suojeluskunta | Sääksmäen Sarioispuolen suojeluskunta  | Tammelan suojeluskunta | Tervakosken suojeluskunta | Tuuloksen suojeluskunta | Tyrvännön suojeluskunta | Urjalan suojeluskunta | Vanajan suojeluskunta | Ypäjän suojeluskunta
|}
|}


[[luokka:Etelä-Hämeen suojeluskuntapiiri]]
[[luokka:Maanpuolustusjärjestöt]][[Luokka:Sotilaalliset järjestöt]][[Category:Häme-Wiki]]

Nykyinen versio 9. kesäkuuta 2023 kello 07.40

Etelä-Hämeen suojeluskuntapiiri
[[]]
[kuvateksti]
[[]]
Organisaatio 1920-luvun lopulla
liikekannallepano-osasto
koulutusosasto
tykistöosasto
ampumakoulutusosasto
urheilukoulutusosasto
lääkintäosasto
adjutuntuuri
hallinollinen osasto
intedentti-osasto
taisteluväline-osasto
revisioni-osasto
valistus-osasto
moottorijoukot
laivasto
radio-osasto
1921-1928 ja 1928-1939
1921 1928 I
1921 1928 II
1921 1928 III
1921 1928 IV
1922 1928 V
1922 1928 VI
1922 1928 VII
1923 1928 VIII
1923 1928 IX
1925 1928 X
1928 1939 XI
1927 1928 XII
1928 1928 XIII
1928 1939 XIV
1928 1939 XV

Etelä-Hämeen suojeluskuntapiiri oli Suomen suojeluskuntien piirijärjestö, johon kuuluivat monet Etelä-Hämeen suojeluskunnat viereisine suojeluskuntineen. Se perustettiin 1. tammikuuta 1920. 1. joulukuuta 1939 piiristä erotettiin Lahden suojeluskuntapiiri ja 1. syyskuuta 1940 Etelä-Hämeen suojeluskuntapiiristä muodostettiin Hämeenlinnan suojeluskuntapiiri, jonka myöhemmäksi nimeksi tuli Kanta-Hämeen suojeluskuntapiiri.


1. tammikuuta perustettiin myös Riihimäen suojeluskunta erillisenä itsenäisenä suojeluskuntanaan.

Piiriesikunta

Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin toimintaa ohjasi piiriesikunta, jossa olivat

Ampumasuoritukset jalkaväen kivääriasein

Kotimaan kiväärikenttäammunta ja kiväärikouluammunta

Etelä-Hämeen suojeluskuntapiiri oli yksi Suomen suojeluskuntien menestyneimmistä piireistä kiväärikenttäammunnassa, kiväärikouluammunassa, kivääritaisteluammunassa ja pikäkivääritaisteluammunnassa. Se pääsi suojeluskunnissa asemaan, jossa siitä piiristä koottiin joukkue ampumakilpailuihin Latvian suojeluskunnan kanssa 1930-luvulla.

Etelä-Hämeen suojeluskuntapiiri selvisi hyvin suojeluskuntien ampumakilpailuista. Etelä-Hämeen suojeluskuntapiiri voitti 1930 suojeluskuntien mestaruuden 114,3 pisteellä kiväärikenttämmunnassa 150 metrin matkalla ja mieskohtaisessa kilpailussa V. Elomaa voitti kiväärikouluammunnan 300 metrin matkalla 459 pisteellä. Saman teki toinen Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin edustaja pistemäärällä 454,00 M. F. Leijon 1933. 150 metrin matkalla 1932 voitti saman lajin N. Nissi.

Kiväärikenttäammunnan voitti mieskohtaisen voiton saavutti 1936 T. Nieminen 194 pisteellä enimmäispistemäärästä 200 ja kiväärikouluammunnan samana vuomma V. Elomaa 186 pisteellä.

Lähde:Suojeluskuntain historia III, Hannes Raikkala, Hata Oy, Vaasa, 1964, Vaasa Oy:n kirjapaino

Kotimaan taisteluammunta

Suojeluskunnat kilpailivat lisäksi taisteluammunnassa. 1931 Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin kivääriryhmä ryhmänjohtaja ja suojeluskuntavääpeli E. Muttilainen, suojeluskuntakorpraalit I. Isotalo ja T. Odelma sekä E. Huttala ja P. Koskinen sekä suojeluskuntasotamiehet R. Palmgren ja K. Sipilä voittivat suojeluskuntien mestaruuden taisteluammunnoissa, jotka toteutettiin ryhmäkohtaisesti. Seuraavana vuonna 1932 voittivat suojeluskuntien kivääritaisteluammunnan mestaruuden samassa lajissa suojeluskuntakersantti L. Muttilaisen ryhmänjohtamana ryhmänä hän ja suojeluskuntakorpraalit A. Avellan sekä suojeluskuntasotamiehet M. Hannula, O. Vehmas ja M. Kytölä.

Toinen voittojakso toteutui juuri ennen talvisotaa. 1938 suojeluskuntakersantti V. Uutun ryhmänjohtama ryhmä, jossa olivat suojeluskunta-alikersantit U. Rauhala ja T. Saarinen sekä T. Alaspää, suojeluskuntakorpraalit P. Koskinen, T. Järvinen ja A. Ylänne voittivat kivääriryhmäammunnan. Toisessa lajissa voittivat pikakivääriryhmämmunnan Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin ryhmä, jossa ryhmänjohtajana toimi suojeluskuntaylikersantti A. A. Lampo ja muina ryhmänjäseninä olivat suojelusmunta-alikersantti N. Seppälä, A. Maasilta ja K. Laine sekä suojeluskuntakorpraalit P. Seppälä, A. Toivonen ja U. Ilomäki.

1939 voitti Suomen suojeluskuntien mestaruuden Etelä-Hämeen suojeluskuntapiirin taisteluryhmä, jossa johtajana toimi reservinvänrikki K. Pakkala, taistelulähetti, suojeluskuntasotamies A. Mikkola, kivääruryhmän johtajana suojeluskuntavääpeli L. Peltonen ja kivääriryhmän muina jäseninä suojeluskuntakorpraalit A. Jalio, V. Kallio, J. Ruokonen ja O. Ruusila sekä suojeluskuntasotamiehet P. Aaltonen, A. Ketovainio, O. Koskinen ja L. Pirtinaho.

Pikakiväärivoittajaryhmän johtajana oli suojeluskuntakersantti Y. Larkiola, ja ryhmän miehistönä suojeluskunta-alikersantti P. Lehto, J. Lemonkalma ja V. Salonhalla sekä suojeluskuntakorpraalit E. Huttala, V. Koskela ja V. Takala.

Lähde:Suojeluskuntain historia III, Hannes Raikkala, Hata Oy, Vaasa, 1964, Vaasa Oy:n kirjapaino

Latvia

Etelä-Hämeen suojeluskuntapiiri sai osallistua Latvian suojeluskunnan ja Suomen suojeluskuntien vuosittaisiin ampumakilpailuihin 1930-luvulla.

Etelä-Hämeen suojeluskuntapiiri
Asikkalan suojeluskunta (-1939) | Hattulan suojeluskunta | Hauhon suojeluskunta | Hausjärven suojeluskunta | Hollolan suojeluskunta (-1939) | Humppilan suojeluskunta | Hämeenlinnan suojeluskunta | Hämeenlinnan maalaiskunnan suojeluskunta |Janakkalan suojeluskunta | Jokioisten suojeluskunta | Kalvolan suojeluskunta | Kosken suojeluskunta (-1939) | Kuhmoisten suojeluskunta (-1939) | Kylmäkosken suojeluskunta | Kärkölän suojeluskunta (-1939) | Lahden suojeluskunta (-1939) | Lammin suojeluskunta | Launosen suojeluskunta | Lopen suojeluskunta | Luopioisten suojeluskunta | Nastolan suojeluskunta (-1939) | Padasjoen suojeluskunta (-1939) | Rengon suojeluskunta | Riihimäen suojeluskunta | Somerniemen suojeluskunta | Someron suojeluskunta | Pohjois-Sääksmäen suojeluskunta | Sääksmäen Sarioispuolen suojeluskunta | Tammelan suojeluskunta | Tervakosken suojeluskunta | Tuuloksen suojeluskunta | Tyrvännön suojeluskunta | Urjalan suojeluskunta | Vanajan suojeluskunta | Ypäjän suojeluskunta
Noudettu kohteesta ”https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Etelä-Hämeen_suojeluskuntapiiri&oldid=42399”