Ero sivun ”Kaurialan lukio” versioiden välillä
Omv (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
(Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
Rivi 31: | Rivi 31: | ||
<br>[[Coordinates::60.99508, 24.450994| ]] | <br>[[Coordinates::60.99508, 24.450994| ]] | ||
[[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Lukio]] | [[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Lukio]][[Category:Häme-Wiki]] |
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 09.56
Koulun historia lyhyesti
Koulun perustamisvuosi 1924
Oman koulutalon valmistumisvuosi 1928
Koulurakennusta laajennettu vuosina 1935, 1954, 1965 ja 2004 - 2006
Koulumuodon muutokset
1924 perustettiin Hämeenlinnan tyttökoulu, 6-luokkainen keskikoulu
1933 koulu laajennettiin 9-luokkaiseksi Hämeenlinnan tyttölyseoksi
1945 koulu muutettiin 8-luokkaiseksi tyttölyseoksi
1955 koulusta tuli valtion ylläpitämä
1974 tyttölyseo muutettiin Hämeenlinnan yhteislyseo -nimiseksi yhteiskouluksi
1976 peruskoulujärjestelmään siirryttäessä lukioluokat muuttuivat kaupungin ylläpitämäksi Kaurialan lukioksi
1984 Kaurialan lukio sekä Poltinahon lukio ja sen iltalinja yhdistettiin. Kaurialan lukiosta tuli viisisarjainen. (Poltinahon lukio oli vuonna 1957 perustettu Hämeenlinnan keskikoulusta juurensa juontanut 3-sarjainen lukio.)
2000 Kaurialan lukion iltalinjasta muodostui Hämeenlinnan Aikuislukio, joka siirtyi omiin tiloihinsa. Koko koulurakennus jäi Kaurialan lukion käyttöön.
Koulurakennuksesta
Kaurialan lukion vaiheet 1920-luvun yksityisestä tyttökoulusta suurlukioksi sisältävät kappaleen suomalaista ja hämeenlinnalaista rakennuskulttuurin historiaa. Vuonna 1928 käyttöön otetun koulutalon piirustukset olivat arkkitehti Toivo Salervon työtä. Salervo oli aikansa arvostetuimpia koulujen suunnittelijoita.
Rakennuksen paikka Erottajakadulla Vanhan hautausmaan puiston laidassa oli tuolloin rauhallinen. Parolantie tehtiin vasta paljon myöhemmin.
Koulun vanha osa on tyyliltään 1920-luvun klassismia, josta tuli muutenkin ympäröivän alueen yleisilme. Se sopii myös luontevasti yhteen Hämeenlinnan varhaisemman päätyylin, uusklassisen empiren kanssa. Antiikin piirteet näkyvät koulutalon ulkoasussa mm. selkeinä mittasuhteina, ehjinä pintoina ja hammaslistoina.Pylväsmäiset muodot jäsentelevät nurkkauksia ja lehväaiheiset koristeet kohoavat katon kulmista. Sisätilojen 20-lukulaista klassisuutta ovat niin ikään hillityt värit, pelkistetyt seinäpinnat sekä niiden hienostunut yhdistäminen kattoihin. Käytävien katot on profiloitu neliöin. Ovien ja ovenpielien viimeistelty muotoilu ja portaiden taidokkaat metallikoristelut, puupylväät sekä astujalle ystävällinen nousukorkeus ovat osa harkittua kokonaissuunnittelua. Tähän kuuluvat myös monimuotoiset ikkunat. Alun perin ajan henki on näkynyt erityisesti nykyisessä ”pikkusalissa”, entisessä juhlasalissa.
Koulun 1936 valmistuneen jatko-osan suunnitteli myös Toivo Salervo aiempaan soveltuvaksi. Tilan tarve kasvoi edelleen ja 1950-luvulla rakennusta korotettiin neljännellä kerroksella. Samaan aikaan rakennettiin uusi osa, jonka suunnittelijana on Salervon tytär, arkkitehti Helena Vainio(myöh. Vaasvainio ). Uuteen osaan tulivat mm. juhlasali, opettajainhuone ja ruokala (1954). Tämäkään ei riittänyt suurten ikäluokkien tarpeeseen ja niin uudisosaakin korotettiin.
Tämän 50-luvun rakennuksen ilme on modernistista arkkitehtuuria, funktionalismia. Sen periaatteina ovat selkeät, pelkistetyt muodot ja tarkoituksenmukaisuus. 20-luvun klassismia ja funktionalismia on onnistuttu varsin usein yhdistämään ehjällä tavalla, etenkin jos kehitys on ollut hallittu ja asteittainen. Kaurialan lukion kokonaisuus on tästä hyvä esimerkki. Uskon myös, että tyttären rooli isän työn jatkajana on tuonut suunnitteluun erityistä lämpöä ja kunnioitusta.
2000-luvun alussa arkkitehti Aarne von Boehm suunnitteli vanhan osan saneerauksen sekä kolmikerroksisen uudissiiven liittämään eri aikoina rakennetut osat yhdeksi kokonaisuudeksi. Uudisosaan valmistui uuden ruokalan lisäksi mm. hallinto- ja luokkatiloja sekä ajanmukainen laboratorio. Samalla vanha osa saneerattiin kokonaan ja tiloihin saatiin koneellinen ilmanvaihto. Myös kellaritilat otettiin tehokkaaseen käyttöön, sinne on sijoitettu mm. kuntosali ja grafiikka- ja savityöpaja. Uuden ja vanhan yhteen liittäminen onnistui erityisen hyvin, mistä osoituksena mm. Hyvän rakentamisen palkinto v. 2005.
Koulun rehtorit
- FM Kyllikki Sarlin, johtajatar 1925-, rehtori 1954-1963
- FK Helvi Kurenniemi, rehtori 1963-1968
- FM Sinikka Haapanen, rehtori 1968-1972
- FM Pirkko Mannisto, rehtori 1972-1992
- LitM, YM Anneli Karsio, rehtori 1992-2004
- FM, MBA Arja Aalto-Laaksonen, vs. rehtori 2003-2005, rehtori 2005–2008
- LitM, KTK Tuomo Iltanen 2008-
Koulun logosta
Kaurialan joutsenten pitkä lento
Kaurialan lukion kuvataiteen lehtori (emerita) Liisa Vartiainen on suunnitellut koulun joutsenlogon. Hän kertoo logon syntyvaiheista koulun vuosikertomuksessa 15.5.2007: "Kaurialan lukion tunnuksen aihe, joutsenet, on peräisin Äänisjärven itärannan kalliopiirroksesta, oman kulttuurimme juurilta tuhansien vuosien takaa. Joutsen on nähty sielun lintuna. Siihen liittyy vieläkin puhtauden, vapaudenkaipuun, itsenäistymisen ja siivilleen nousemisen symboliikkaa. Olen käynyt useita kertoja kalliopiirrosretkillä Äänisen laakeisiin rantakallioihin hakattujen vesilintujen, hirvien, auringon ja kuun merkkien keskellä - aina täynnä ihmetystä. Kuvat kertovat pohjoisten kansojen uskomus- ja myyttiperinteestä. Kalevalan runossa maailma syntyy vesilinnun munasta. Tähän viittaavia kuvia on myös Äänisellä. Luonnon ehdoilla eläneet kaukaiset sukulaisemme piirsivät kallioihin elämäänsä ja maailmankuvaansa. Kuvien viestit yltävät meihin asti. Jatkamme niitä omassa ajassamme.
" Tallensin Äänisen Peri-niemeltä sen kuvausryhmän, josta alun perin sain lähtökohdan logoomme. Kuvausryhmä on ilmeisesti kokonaisuus; joutsenpari, pienet vesilinnut ja hirvivene-elämänkaari. Hiersin uurroskuvan paperille suoraan kalliosta. Kiinnitin kuvan päälle ohuen, sitkeän paperin, johon väriliidun lappeella hangatessani jäljentyi kallion pinta. Kalliossa olevien uurrosten kohdalle väri ei tartu. Valmis kuva on kehystettynä esillä koulun ala-aulassa."