Ero sivun ”Armi Hirsimäki” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(4 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Armi Hirsimäki (s. 1932) on hämeenlinnalainen kirjailija, joka on tehnyt pitkän päivätyön toimimalla diakonissa-terveyssisarena [[Vanaja|Vanajan]] seurakunnassa vuodesta 1956 lähtien, ja kuntaliitoksen jälkeen syntyneen seurakuntayhtymän palveluksessa samassa tehtävässä.
Armi Hirsimäki (s. 1932 Alavus, Etelä-Pohjanmaa ja kuoli Hämeenlinnassa 23. elokuuta 2017) oli hämeenlinnalainen kirjailija, joka on tehnyt pitkän päivätyön toimimalla diakonissa-terveyssisarena [[Vanaja|Vanajan]] seurakunnassa vuodesta 1956 lähtien, ja kuntaliitoksen jälkeen syntyneen seurakuntayhtymän palveluksessa samassa tehtävässä.


Hän hoiti yhtäläisesti kaikkia seurakuntansa alueella asuneita, olipa heidän uskonnollinen vakaumuksensa luterilainen, ortodoksi tai mikä muu hyvänsä. Tämä oli sitä käytännön ekumeenista toimintaa.
Hän hoiti yhtäläisesti kaikkia seurakuntansa alueella asuneita, olipa heidän uskonnollinen vakaumuksensa luterilainen, ortodoksi tai mikä muu hyvänsä. Tämä oli sitä käytännön ekumeenista toimintaa.
Rivi 18: Rivi 18:


*Kuin kuun kuvajainen, 2013.
*Kuin kuun kuvajainen, 2013.
==  Muualla kirjoitettua ==
* [[Lappalainen, Tarja|Tarja Lappalainen]]: Armi Hirsimäen värikkaat ja vauhdikkat vaiheet "sisar Armina",  teoksessa Surman suusta maineen poluille, Suuria suomalaisia menestystarinoita meillä ja muualla. Aurinko kustannus, 2018, sivut 85 - 98.


{{tynkä}}  
{{tynkä}}  


[[Category:Kirjailijat|Hirsimäki Armi]] [[Category:Hämeenlinnalaisia|Hirsimäki Armi]]
[[Category:Kirjailijat|Hirsimäki Armi]] [[Category:Hämeenlinnalaisia|Hirsimäki Armi]][[Category:Häme-Wiki]]

Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 09.54

Armi Hirsimäki (s. 1932 Alavus, Etelä-Pohjanmaa ja kuoli Hämeenlinnassa 23. elokuuta 2017) oli hämeenlinnalainen kirjailija, joka on tehnyt pitkän päivätyön toimimalla diakonissa-terveyssisarena Vanajan seurakunnassa vuodesta 1956 lähtien, ja kuntaliitoksen jälkeen syntyneen seurakuntayhtymän palveluksessa samassa tehtävässä.

Hän hoiti yhtäläisesti kaikkia seurakuntansa alueella asuneita, olipa heidän uskonnollinen vakaumuksensa luterilainen, ortodoksi tai mikä muu hyvänsä. Tämä oli sitä käytännön ekumeenista toimintaa.

Kirjassaan Loviisan korkea veisu Hirsimäki kertoo sotaorvon elämänkokemuksia ja samalla valotta äitinsä, sotaleskeksi jääneen yksinhuoltajan vaikeuksista elämän taistoissa.

Köyhänä, nuorena ja naimattomana teos kertoo opiskeluvaiheesta, joka oli todella vaativa ja samalla tietenkin antoisa. Myös diakonissan ensimmäinen työpaikka Vanajan seurakunnassa käsitellään elämänläheisesti ja suurella sydämellä. Seurakuntajärjestelyiden myötä hän tavallaan pysyi tässä tehtävässä koko työssäolonsa ajan. Tuohon luetteloon voisi lisätä hyvin tärkeä termin uskollisuus, jota hän tehtävälleen omistautuneena tunsi.

Eläkkeelle jäätyään hän on opiskellut kirjoittamista ja tämän kautta hän on kirjoittanut kolme erilaista, voimakasta ja syvälle luotaavaa kirjallista fiktiota, joissa kuitenkin on taustana omat elämänkokemukset.

Teokset

  • Rajalla, 2006
  • Loviisan korkea veisu, 2009
  • Köyhänä, nöyränä ja naimattomana, 2012
  • Kuin kuun kuvajainen, 2013.

Muualla kirjoitettua

  • Tarja Lappalainen: Armi Hirsimäen värikkaat ja vauhdikkat vaiheet "sisar Armina", teoksessa Surman suusta maineen poluille, Suuria suomalaisia menestystarinoita meillä ja muualla. Aurinko kustannus, 2018, sivut 85 - 98.


Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.