Ero sivun ”Häme jääkaudella” versioiden välillä
pEi muokkausyhteenvetoa |
p (Tekstin korvaus – ”Category:Hämeen historia” muotoon ”Luokka:Historia”) |
||
| (3 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Viimeisin jääkausi alkoi 115 000 eaa ja viimeiset jäätiköt Suomen yltä sulivat noin 10 000 vuotta sitten. Parhaimmillaan jäätä oli useita kilometrejä Hämeen päällä. Kun jää alkoi vähitellen vetäytyä kokonaan pois noin 13 000 vuotta sitten, niin kasvisto, eläimistö kuin ihmiset löysivät sulat paikat. | Viimeisin jääkausi alkoi 115 000 eaa ja viimeiset jäätiköt Suomen yltä sulivat noin 10 000 vuotta sitten. Parhaimmillaan jäätä oli useita kilometrejä Hämeen päällä. Kun jää alkoi vähitellen vetäytyä kokonaan pois noin 13 000 vuotta sitten, niin kasvisto, eläimistö kuin ihmiset löysivät sulat paikat. | ||
Hämeessä ovat mahdollisesti vanhimmat jääkauden jälkeiset (n 11 500 eaa) nykyihmisen asuinpaikat Suomessa, sillä esimerkiksi oli silloisen Itämeren, Yoldiameren yläpuolella. Vanhimmat tunnetut asuinpaikat eivät ole kovin kaukana näiltä alueilta. Niin Askola kuin Lahden Ristola ovat vain noin 100 kilometrin päässä. | Hämeessä ovat mahdollisesti vanhimmat jääkauden jälkeiset (n 11 500 eaa) nykyihmisen asuinpaikat Suomessa, sillä esimerkiksi Aulanko oli silloisen Itämeren, Yoldiameren yläpuolella. Vanhimmat tunnetut asuinpaikat eivät ole kovin kaukana näiltä alueilta. Niin Askola kuin Lahden Ristola ovat vain noin 100 kilometrin päässä. | ||
Vain 250 kilometrin päästä [[Aulanko|Aulangolta]] on löytynyt myös Euroopan vanhin tunnettu ihmisten asuinpaikka 120 000 vuoden takaa eli ajalta ennen jääkautta. Susiluola on jopa ainoa tunnettu paikka maapallolla, josta on löydetty oletettuja ihmiselämän merkkejä sellaisella alueella, joka on myöhemmin ollut jääkauden peittämä.<br> | Vain 250 kilometrin päästä [[Aulanko|Aulangolta]] on löytynyt myös Euroopan vanhin tunnettu ihmisten asuinpaikka 120 000 vuoden takaa eli ajalta ennen jääkautta. Susiluola on jopa ainoa tunnettu paikka maapallolla, josta on löydetty oletettuja ihmiselämän merkkejä sellaisella alueella, joka on myöhemmin ollut jääkauden peittämä.<br> | ||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
Hämeen historia I. Esihistoria ja keskiaika. 1955. ISBN 951-230-3825<br> | Hämeen historia I. Esihistoria ja keskiaika. 1955. ISBN 951-230-3825<br> | ||
[http://fi.wikipedia.org/wiki/ | Susiluola. Wikipedia. ([http://fi.wikipedia.org/wiki/Susiluola]) | ||
Untinen-Auel, Jean M. Luolakarhun klaani. 1986. ISBN 951-0-13455-4 | Untinen-Auel, Jean M. Luolakarhun klaani. 1986. ISBN 951-0-13455-4 | ||
[[Category: | [[Luokka:Historia]][[Category:Häme-Wiki]] | ||
Nykyinen versio 4. huhtikuuta 2023 kello 08.23
Viimeisin jääkausi alkoi 115 000 eaa ja viimeiset jäätiköt Suomen yltä sulivat noin 10 000 vuotta sitten. Parhaimmillaan jäätä oli useita kilometrejä Hämeen päällä. Kun jää alkoi vähitellen vetäytyä kokonaan pois noin 13 000 vuotta sitten, niin kasvisto, eläimistö kuin ihmiset löysivät sulat paikat.
Hämeessä ovat mahdollisesti vanhimmat jääkauden jälkeiset (n 11 500 eaa) nykyihmisen asuinpaikat Suomessa, sillä esimerkiksi Aulanko oli silloisen Itämeren, Yoldiameren yläpuolella. Vanhimmat tunnetut asuinpaikat eivät ole kovin kaukana näiltä alueilta. Niin Askola kuin Lahden Ristola ovat vain noin 100 kilometrin päässä.
Vain 250 kilometrin päästä Aulangolta on löytynyt myös Euroopan vanhin tunnettu ihmisten asuinpaikka 120 000 vuoden takaa eli ajalta ennen jääkautta. Susiluola on jopa ainoa tunnettu paikka maapallolla, josta on löydetty oletettuja ihmiselämän merkkejä sellaisella alueella, joka on myöhemmin ollut jääkauden peittämä.
Tilanteen tekee mielenkiintoiseksi se, että ensimmäiset hämäläiset ovat kenties olleet samaan aikaan nykyihmisen kanssa Euroopassa eläneitä Neandertalin ihmisiä. Tai kenties Neandertalin ihminen ja nykyihminen ovat jääkauden lämpien ja kylmien jaksojen aikana sekoittuneet toisiinsa.
Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.
Lähteitä
Hämeen historia I. Esihistoria ja keskiaika. 1955. ISBN 951-230-3825
Susiluola. Wikipedia. ([1])
Untinen-Auel, Jean M. Luolakarhun klaani. 1986. ISBN 951-0-13455-4