Mustialan opisto

Huttula eli opiskelijaravintola Mustialassa. Kuva: Merja Nummi.

Mustialan opisto sijaitsee Tammelassa. Se on Suomen ensimmäinen maatalouteen keskittyvä oppilaitos ja perustettiin vuonna 1840. Sopivaa paikkaa etsittiin lehti-ilmoituksilla ja monista tarjokkaista parhaaksi osoittautui Mustialan sotilasvirkatalo. Alku näytti huonolta, sillä oppilaita pyrki niukasti. Isältä pojalle periytyvät työtavat olivat siihen asti kelvanneet.

Ladataan karttaa...

{"type":"ROADMAP","minzoom":false,"maxzoom":false,"types":["ROADMAP","SATELLITE","HYBRID","TERRAIN"],"mappingservice":"googlemaps3","width":"auto","height":"350px","centre":false,"title":"","label":"","icon":"","lines":[],"polygons":[],"circles":[],"rectangles":[],"copycoords":false,"static":false,"visitedicon":"","wmsoverlay":false,"zoom":14,"layers":[],"controls":["pan","zoom","type","scale","streetview","rotate"],"zoomstyle":"DEFAULT","typestyle":"DEFAULT","autoinfowindows":false,"resizable":false,"kmlrezoom":false,"poi":true,"cluster":false,"clustergridsize":60,"clustermaxzoom":20,"clusterzoomonclick":true,"clusteraveragecenter":true,"clusterminsize":2,"imageoverlays":[],"kml":[],"gkml":[],"searchmarkers":"","fullscreen":false,"scrollwheelzoom":false,"locations":[{"text":"","title":"","link":"","lat":60.81839000000000083900886238552629947662353515625,"lon":23.76980999999999966121322358958423137664794921875,"icon":""}]}

Historia

Kuninkaankartano

Mustiala oli Kustaa Vaasan aikana kuninkaankartanona vuodesta 1555. Siihen yhdistettiin kaikki silloiset Mustialan kylän tilat. Kuninkaankartanon tarkoitus oli olla paitsi kuninkaan karjakartano, myös maataloudellinen esikuvatila ympäristön maanviljelijöille. Vuonna 1556 Mustiala määrättiin Portaan, Kalvolan ja Saarioisten pitäjien voudin asuinpaikaksi, mutta vuonna 1562 Eerik XIV lahjoitti tilan Jokioisten kartanon ohella Halikon Joensuun sukuun kuuluvalle Klaus Kristerinpoika Hornille, joka oli ansioitunut Viron taisteluissa. Hornilla oli myös läänityksiä mm. Kalvolan Keikkalassa. Klaus Hornin kuoltua Mustialan tilan peri hänen poikansa Jaakko Horn, joka oli kuningas Sigismundin kannattaja. Hän pakeni 1500-luvun lopulla Puolaan, jolloin Kaarle herttua julisti hänen tilansa menetetyksi valtiolle ja lahjoitti ne vuonna 1602 liivinmaalaiselle Werner Grullille. Myöhemmin Mustiala päätyi uudelleen Hornin suvulle. Vuoden 1682 reduktiossa Mustiala palautettiin valtiolle ja mu

utettiin vuonna 1694 Uudenmaan–Hämeen rakuunarykmentin everstiluutnantin virkataloksi. Sellaisena se toimi vuoteen 1807 asti, jolloin siellä viimeisenä asunut everstiluutnantti E.A.Leijonhufvud kuoli.

Mustialan tila vuokrattiin ensin Saaren kartanon kapteeni J.V. Lepsenille ja sen jälkeen vuodesta 1833 nimineuvos Zakris Ruuthille.

Maanviljelysopisto

Vuonna 1837 Mustiala määrättiin maamme ensimmäisen maanviljelysopiston paikaksi ja luovutettiin koulutilaksi. Oppilaitos aloitti toimintansa vuonna 1840. Tila oli maataloushallituksen valvonnan alainen vuodesta 1892, ja erityisesti johtaja Zittingin aikana sitä pidettiin pohjoismaiden parhaiten viljeltynä tilana. Kun korkein maatalousopetus vuonna 1908 siirrettiin Helsingin yliopistoon, perustettiin Mustialaan maamiesopisto. Mustialan rakennuskanta on vanhimmilta osin opiston perustamisen ajoilta. Ensimmäisen rakennusvaiheen suunnitelmat teki Turun kaupunginarkkitehti P.J. Gylich. Hän sijoitti opiston ja maatilan rakennukset kahteen, kaikilta sivuiltaan suljettuun pihaneliöön. Pihakortteleiden väliin ja ympärille istutettiin puisto.

Opistoa laajennettaessa uudet rakennukset sijoitettiin Gylichin asemakaavan mukaisesti käyttämällä vanhoja rakennuspaikkoja. Vanha konttori, Vanhala, ja korjausverstas on rakennettu vuonna 1839 arkkitehti P.J. Gylichin piirustusten mukaan, ja ne edustavat tyypillistä uusklassismia. Vanhalassa toimi eräs maamme vanhimmista maaseudun postikonttoreista vuodesta 1860 aina 1990-luvulle. Pitkälä on kaksikerroksinen, puinen asuinrakennus vuodelta 1874. Se on vuorattu sveitsiläistyyliin.
Tiilestä muurattu vanha opistorakennus on vuodelta 1862, suunnittelijana lääninarkkitehti C.A. Edelfelt. Tiilinen ruokalarakennus vuodelta 1879 perustuu tiettävästi arkkitehti G.Th. Chiewitzin suunnitelmaan. Tiiliset talousrakennukset ovat pääasiassa 1870- ja 1880-luvuilta. Vanhassa 1870-luvun viljamakasiinissa toimii nykyisin panimo.

Mustialan maataloushistoriallinen museo on perustettu jo vuonna 1892 professori G. Grotenfeltin toimesta. Vanha, puinen museorakennus vuodelta 1905 on arkkitehtiH.R. Helinin piirtämä. Nykyinen tiilinen museorakennus vuodelta 1935 on arkkitehti Jalmari Peltosen suunnittelema.

Rakennusten ympärillä on suuri hoidettu puisto. Opistoalueen tiet ovat koivurivien kehystämiä. Mustialan laaja kulttuurimaisema ulottuu lännessä Kaukjärven kylän viljelymaisemaan ja idässä Uudenkylän alueelle. Mustialan ja kirkonkylän välinen tie on kaunis, ja sen varsilla on hoidettua puistometsää. Mustialaan johtavan tien varrella on Mustialan vanha muonamiehen mökki 1800-luvulta. Viehättävän Toivonsillan vieressä kohoava Runkomäki on vanha huvittelupaikka. Mustialan maatalousoppilaitos on valtakunnallisesti merkittävä. Suuri osa alueen rakennuksista on suojeltu valtion rakennusten suojelusta annetulla asetuksella.

Mustialan opisto toimi maanviljelys-, karjanhoito- ja lampurikouluna. Maatalouden lisäksi Mustialan opetukseen kuului rakennustoimintaa sekä muutakin ammattiopetusta maaseudun tarpeisiin. Agronomeja valmistui Mustialasta vuoteen 1908 saakka.

Nykyään Mustialassa sijaitsevat Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin yksiköt, maataloushistoriallinen museo ja Olutravintola Iso Piippu. Mustiala on osa Tammelan matkailupalveluja.

Lähteet

• Ojanen, Eeva: Tammelan historia II. Venäjänvallan alusta nykyaikaan. Forssan kirjapaino, 1983. ISBN 951-99499-2-5
• Rakennettu Häme. Hämeen liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9
• http://www.tammela.fi/portal/matkailu/historialliset_nahtavyydet/mustiala,_hamk/
• http://goo.gl/cSKwr
• Suomen maatilat. II osa. Hämeen lääni. Porvoo 1931