Eliel Aspelin-Haapkylä

Rintakuva on Sääksmäellä vaikuttaneen taiteilijan Emil Wikströmin kipsinen veistos Kalvolan Heinussa kesäisin asuneesta Helsingin yliopiston estetiikan professorista ja Tiedeakatemian ensimmäisenä puheenjohtajasta. Hän oli fennomaani, suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen ja taiteen tutkimuksen kehittäjä sekä kirjallisuuskriitikko, professori, valtioneuvos ja taidehistorioitsija Eliel Aspelin-Haapkylä (1847-1917). Pronssiin valettuna teos valmistui vuonna 1913. Noihin aikoihin 1912 vietettiin Aspelin-Haapkylän kunnalle lahjoittaman Heinun koulun vihkiäisiä, joihin osallistui myös rintakuvan tekijä Emil Wikström. Pronssiin valettuna se valmistui vuonna 1913. Kipsinen malli lahjoitettiin Heinun koululle. Myöhemmin teos kulkeutui ensin Kalvolan yläasteen kirjastoon ja sitten Iittalan yhtenäiskouluun.

Kesäisin Kalvolassa julkistetaan Taidekirjapäivillä Eliel Aspelinin nimeä kantava vuoden taidekirjapalkinto.

Rehtori Erkki Saraste toteaa kirjassaan "Kotiseutuna Kalvola", että Eliel Aspelin-Haapkylä oli "Suomen urheilun isän" Ivar Wilskmanin ja professori, historiantutkija Väinö Voionmaan ohella Kalvolan kuuluisimpia kesäasukkaita.

Heinun kylän hyväntekijä

Eliel Aspelin-Haapkylä oli ostanut vuonna 1893 Heinun kylästä Rauhalahden tilan, jonka oli rakennuttanut Hämeenlinnan lyseon rehtori Johan Gabriel Geitlin. Aspelin-Haapkylän pariskunnan luona vieraili taiteilijoita ja kulttuuriväkeä; mm. Akseli Gallén-Kallela, Eino Leino, Emil Wickström, Hilja Haahti. Kylässä asuessaan Aspelin-Haapkylät osallistuivat kylän elämään ja kehittämiseen. Pariskunta oli lapseton, ja he halusivat auttaa kylän lapsia rakennuttamalla heille oman koulun Heinuun. Koulu ja lapset varustettiin hyvin; lapset mm. jalkineilla. Kalvolan kunta vastaanotti koulun Aleksis Kiven päivänä vuonna 1911, ja koulu nimettiin lahjoittajiensa mukaan.

Aspelin-Haapkylä oli vuonna 1894 perustamassa Heinun meijeriyhtiötä, josta hän omisti puolet.

Taiteentutkija

Eliel Aspelin-Haapkylä oli perehtynyt Aleksis Kiven elämään ja tuotantoon. Fennomaanina hän ymmärsi ja tuki Kiveä. Aspelin-Haapkylä kirjoitti neliosaisen Suomalaisen teatterin historia -teoksen, sekä mm. Johannes Takasen ja Werner Holmbergin elämäkerrat. Holmbergin sukulaisia asui Kalvolassa, ja tämä on maalannut hämäläisiä maisemia. Aspelin-Haapkylä keräsi tietoa Werner Holmbergin elämänvaiheista ja tauluista taiteilijan leskeltä, Anna Holmbergilta ja sisarelta, Rosalia Holmbergilta.

Lähteet

http://fi.wikipedia.org/wiki/Eliel_Aspelin-Haapkyl%C3%A4

http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/3125/

Saraste, Erkki: Kotiseutuna Kalvola. Kalvolan kunta ja ST-Print Oy, Tampere, 1997

Kalvolan historia II. Kirj. Martti Favorin. Hämeenlinna 1996. ISBN 952-90-8241-X