Axel Magnus von Arbin

Ansioitunut aatelismies

Kenraalimajuri, linnoitusupseeri Axel Magnus von Arbin syntyi Ruotsissa 30.3.1717 ja kuoli vuonna 1791. Hänen isänsä oli Ruotsissa Arbogassa syntynyt kamreeri Nils Eriksson Arbin ja äitinsä Anna Brita Blomhielm. Axel von Arbinin puoliso oli Adolfina Fredrika Hästesko-Fortuna (1743-1816) ja lapset Carolina Ottiliana von Arbin ja Anna Charlotta. von Arbin on Ruotsin ritarihuoneeseen merkitty aatelissuku. Stiernsparre-sukuun kuulunut Axel Magnus Arbin palveli luutnanttina vuonna 1741 ja kapteenina vuonna 1747. von Arbinista tuli majuri vuonna 1754.

von Arbin osasi saksaa, ranskaa ja latinaa. Hän oli opiskellut matematiikkaa, algebraa, perspektiivioppia, sotatieteitä, linnoitustiedettä, linnoitusgeometriaa, fysiikkaa ja siviilirakennustekniikkaa. Vuonna 1747 Arbin laati suunnitelman Tukholman saariston puolustuslaitteista. Vuosina 1751-1752 hän oli opintomatkalla Tanskassa ja Holsteinissa, josta matka jatkui Ala-Saksin kautta Hollantiin, Brabantiin ja Flanderiin. Opintomatkallaan hän opiskeli mm. rakennusten pystyttämistä veteen ja muuta
vesirakentamista. Hänet aateloitiin vuonna 1756. von Arbin osallistui kesällä 1775 kuninkaan matkalle Suomeen ja hänet nimitettiin vuonna 1766 Suomen linnoituskomission jäseneksi ja kenraalimajuriksi 1775.

Hämeen linna

Axel von Arbin valittiin vuonna 1773 uudeksi kuninkaallisen linnoitustoimen johtajaksi ja päämajoitusmestariksi. Hän sai kuningas Kustaa III:lta tehtäväkseen laatia suunnitelman surkeassa kunnossa olleen Hämeen linnan puolustuskunnon kohentamiseksi, sillä Tanska ja Venäjä uhkasivat hyökätä Ruotsiin. Suunnitelma hyväksyttiin, ja vaikka se oli voimassa vuoteen 1776 saakka, sitä ei toteutettu. Vuoden 1776 alussa von Arbin sai tehtäväkseen laatia uusi bastionilinnoitussuunnitelma, joka hyväksyttiin vuonna 1777. Hämeen linna nähtiin merkittävänä linnoituksena strategisesti tärkeän sijaintinsa perusteella. Vuonna 1782 sotilasylipäällikkö Fredric Posse esitti linnoitustöiden lopettamista Hämeen linnassa, minkä jälkeen linnaa pidettiin lähinnä rasitteena. Sen linnoitusmäärärahat supistuivat Kustaa II:n sodan jälkeen huomattavasti. Axel Magnus von Arbin erosi tehtävästään 26.9.1784, koska Hämeen linna, Svartholma ja Viapori kärsivät jatkuvasti liian pienistä määrärahoista.
Vain muutama päivä ennen Suomen sodan syttymistä määrärahoja taas nostettiin. Silloin linnan puolustuskyky oli von Arbinin suunnittelemien, kolmen vuosikymmenen aikana tehtyjen muutostöiden ansiosta huomattavasti parantunut huolimatta rakenteiden ränsistymisestä. Hämeen linnasta oli tullut tukilinnoitus. Kuitenkin linna antautui kahdesti taisteluitta venäläisille, vaikka se oli korotettu kolmikerroksiseksi ja ympäröity kehämuurirakennuksilla ja vallihaudoilla. Vuonna 1808 siitä tehtiin vankila.

Arbinin asemakaava

Kesällä 1775 Kustaa III määräsi linnan völittömässä läheisyydessä sijainneen Hämeenlinnan kaupungin siirrettäväksi Pyövelinmäelle. von Arbin kirjoitti Kustaa III:lle vuonna 1776, että Niementaustan mäki, jota ympäröi Vanajavesi ja soiset niityt, olisi sopivampi kaupungin sijainniksi puolustuksellisista syistä. Asemakaavaluonnos ja linnoitussuunnitelma täydentäisivät myös toisiaan. Myös kaupunkilaiset olivat ehdottaneet hänelle Saaristen virkatalolle kuuluvaa Niementaustaa.

von Arbinin ensimmäinen asemakaava valmistui, ja se hyväksyttiin vuonna 1777. von Arbin teki myös toisen kaavasuunnitelman, jonka kuningas allekirjoitti 19.5.1778. Siinä on tehty joitakin muutoksia etenkin teiden sijoittelussa. Arbinin kaava on ns. ruutukaava ja sen ääriviivat muodostavat vuodan muotoisen kuvion. Kaupunkia kiertää lehtipuiden rivistö ja ulompana maaston kuivattamiseksi kaivettu kanava. Kaava toteutui lähes sellaisenaan, vaikkakaan siihen sisällytettyjä rantakatuja, laitureita ja puuistutuksia ei saatu toteutetuiksi. Arbinin kaava oli voimassa Hämeenlinnan vuonna 1831 tapahtuneeseen paloon asti. Arbinin asemakaava on merkittävimpiä kustavilaisen ajan kaupunkisuunnitelmia Suomessa. http://goo.gl/QAkPz

Lähteet

http://goo.gl/adB2E

http://goo.gl/dqvUK