Katajiston kartano

Katajiston kartano. Kuva; Hannu Lehtonen

Aulangon kantatila on entinen Katajiston ratsutila. Kartanon tunnetuin isäntä on Hugo Standertskjöld, jonka kerrotaan rakennuttaneen Aulangon alueen mielitietylleen puolalaiselle kreivittärelle edustamaan eurooppalaista loistoa. Päärakennus on rakennettu 1800-luvun alussa ja nykyinen yksikerroksinen ulkoasu on peräisin vuodelta 1950, jolloin toinen kerros tuhoutui tulipalossa. Nykyään kartano toimii ravintolana, sekä kulttuuritapahtuma-, kokous- ja juhlapaikkana. Katajiston kartano sijaitsee Aulangolla Hämeenlinnassa. Katajiston kartanon nykyinen päärakennus on rakennettu 1800-luvun alkupuolella. <widget type="googlemap">

<marker lat="61.02872" lon="24.44608">Katajiston kartano</marker> </widget>

Katajiston kartanon historiaa

Katajiston kartanon omistajat tiedetään vuodesta 1539 lähtien. Ensimmäinen omistaja oli Anna Olavintytär. Olavi Antinpojan Ruuthiksi aateloidun pojan Per Olfssonin suvun jälkeen kartanon omistajia olivat, von Essenit, Hentellit, Sturet, af Enehjielmit, Tudeerit, Sallmenit, Klingstedtit ja viimeiseksi Hugo Srandertskjöld. Katajisto oli aikoinaan ratsutila ja Karlbergin kartanon kantatila, ja se ostettiin perintötilaksi vuonna 1819. Vuosien 1800 ja 1880 välisenä aikana siihen liitettiin Maunulan ratsutila, Heikkilän kruununvirkatalo, Kaalilan perintötila ja Maunulan augmenttitila Mäkelä. Kartanon nykyinen päärakennus on oletettavasti eversti af Enehjielmin rakennuttama. Hän omisti kartanon vuosina 1786-1830. Enehjielm rakennutti myös Katisten ja Löyttymäen kartanot. 1800-luvun alun päärakennuksessa oli kaksikerroksinen keskiosa ja molemmin puolin yksikerroksiset siipiosat. Alakerrassa oli kahdeksan huonetta ja yläkerrassa vain juhlasali. Keskiosassa on avokuistit puupylväineen, ja rannanpuoleinen isompi kuisti toimii nykyään terassina.

Hugo Strandertskjöld osti Katajiston vuonna 1883 ja rakennutti tilann uudeksi keskukseksi Karlbergin kartanon, jossa oli samanlainen, mutta suurempi ristipääty rakennuksen keskellä. Strandertskjöld testamenttasi koko Aulangon alueen Hämeenlinnan kaupungille vuonna 1926.

Katajisto nykyään

Hämeenlinnan kaupunki vuokrasi Katajiston kartanoalueen uusille yrittäjille, Heikki Alutoinille ja Tuija Tunturille, jotka ovat uudistaneet ravintola- ja matkailukeskuksen. Kartano sai uudeksi nimekseen Aulangon Kievari. Uudet omistajat ovat remontoineet rakennuksia ja vuokramökkejä ja raivanneet rantapensaikkoa. Alueelle on tulossa sadan paikan karavaanarialue asuntovaunumatkailijoille, joilla ei ole ollut mahdollisuutta päästä entiselle Aulangon leirintäalueelle moneen vuoteen. Myös vierasvenesatamaa Vanajaveden rantaan suunnitellaan sellaiseksi, että myös isommat veneet pääsevät rantautumaan.

Muita uutuuksia ovat ravintolarakennuksen matkailijoille ja yksityistilaisuuksiin osallistuville tarkoitettu baari. Pihapiiriin avataan kesän aikana myös Kartanon kesäkauppa. Kauppa toimii paitsi matkailutarvikkeiden myyntipisteenä, myös lähikauppana. Alueesta halutaan tehdä mahdollisimman monipuolisesti palveleva ja houkutteleva tekemällä yhteistyötä Aulangon muiden yrittäjien kanssa. Kesäisin Kievarin alueella järjestetään myös erilaisia tapahtumia sekä musiikki-iltoja. Terassi on myös avoinna kesäaikaan.

Lähteet

• Jutikkala, Eino & Nikander, Gabriel (toim.): Suomen kartanot ja suurtilat III. Helsinki 1945.
• http://www.aulanko.com/
• http://yle.fi/alueet/hame/2011/05/katajiston_kartano_aukesi_aulangon_kievarina_2603771.html