Anttilan miekanhiontakivi

Anttilan rautakautinen miekanhiontakivi sijaitsee 12 km Hattulan vanhasta kirkosta pohjoisluoteeseen ja 500 metriä Tyrvännön kirkosta itään Lustinselän Suotaalanlahden rannassa, Kivi on vanhan rantatörmän alapuolella, törmän ja nykyisen rantaviivan välissä. Nykyinen rantaviiva on kivestä parinkymmenen metrin päässä.Kiven ympäristö on avointa heinää kasvavaa vesijättömaata. Kivi on liikuteltu ja on alun perin ilmeisesti sijainnut jossakin vanhan rantatörmän päällä. Anttilan miekanhiontakiven luo pääsee Parolasta Tyrvännön kirkolle johtavaa tietä. Kohde sijaitsee lähellä pihapiiriä, vain noin 80 metriä Anttilan päärakennuksesta koilliseen.

<widget type="googlemap"> <marker lat="61.155684" lon="24.345077">Anttilan miekanhiontakivi</marker> </widget>

Miekanhiontakivestä etelään on Anttilan rautakautinen röykkiökalmisto, ns. Katinkivenpelto. Paikalla on ollut kaikkiaan noin kymmenkunta röykkiötä, joista seitsemän on jäljellä. Ainakin osa röykkiöistä on löytöjensä perusteella hautoja. Niistä on löytynyt saviastianpalojen ja luiden lisäksi mm. pronssisten solkien, rannerenkaiden ja kaularenkaiden kappaleita ja aseita. Osa esineistöstä voidaan ajoittaa viikinkiaikaan (800-1150 jKr.). Miekanhiontakivestä viisisataa metriä koilliseen on Antialanniemessä seitsemän rautakautista röykkiötä ja ajoittamaton kiveys.

Kivi on noin metrin pitkä, 60 cm leveä ja suurimmillaan 25 cm korkea, matala, pitkulainen ja laakea. Kivessä on kaksi likimain samansuuntaista uurretta, joista sen nimi tulee. Matalampi uurteista on kiven luoteissivulla reilun metrin mittaisen, pitkänomaisen syvennyksen pohjalla. Uuurre on noin 78 cm pitkä. Syvempi ja selvempi uurteista on kiven laella. Tämä uurre on noin puolen metrin mittainen. Kiven pinta on hiottua uurteiden ympäriltä. Kiven laella olevan uurteen uurteen molemmilla puolilla hiottu pinta on lähes peilimäisen sileää. Miekanhiontakiviä tunnetaan Suomesta ainoastaan Etelä-Hämeestä, Tyrvännöstä, Lopelta ja Lammilta. Miekanhiontakivet ovat saaneet nimensä kiven pintaan hiottujen pitkien urien mukaan, mutta nykyään niiden merkitykselle ja käytölle on etsitty selityksiä ennemminkin uskomusmaailmasta. Miekanhiontakivet ovat yleisiä Etelä-Ruotsissa ja Gotlannissa, missä niitä on käytetty mm. eräänlaisina kalentereina. Miekanhiontakivet onkin vanhastaan yhdistetty Suomen viikinki- ja ristiretkiaikaisiin yhteyksiin Ruotsiin, lähinnä Gotlantiin. Suomen kivien maantieteellistä sijaintia ja suppeaa levinneisyyttä noin 50 x 35 kilometrin alueelle on pidetty kuitenkin arvoituksellisena. Hämäläisillä on tosin ollut Gotlannin kanssa vilkasta kaupankäyntiä etenkin viikinkiajan lopulla ja ristiretkiajan alussa. Turun ja Hämeenlinnan välisen Härkätienkin varhaisvaiheet on liitetty nimenomaan läheisiin kauppakontakteihin Ruotsin suuntaan.

Lähteet

• Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. 2001. Museovirasto. ISBN 951-616-071-9
• Saukkonen, J. & Seppälä, M-L. Miekanhiontakivet-Tyrvännön merkillisimmät muinaisjäännökset. Tyrvännön Joulu 1999.