Ero sivun ”Kanta-Hämeen kirjoittajayhdistys Vana-66” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
 
(20 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Kanta-Hämeen Kirjailijayhdistys Vana -66 on kirjailijoiden, aktiivikirjoittajien ja kirjallisuusihmisten verkosto. Sen jäsenistä noin puolet on julkaisseita kirjailijoita ja puolet kannatusjäseniä tai harrastajia. Hämeenlinna oli vuonna 2006 suhtessa väkimäärään neljänneksi suurin kirjailijakeskittymä Suomessa. Yhdistyksen kannatusjäseniksi pääsevät kaikki, jotka haluavat tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Kari Jalonen.  
Kanta-Hämeen kirjoittajayhdistys Vana-66 on kirjailijoiden, harrastajakirjoittajien ja kaikkien kirjallisuusihmisten verkosto. Se kuuluu Suomen kirjailijaliiton ylläpitämään kirjailijayhdistysten verkostoon. Jo pelkästään kirjailijaliiton järjestämät jokavuotiset talvipäivät ovat mainio syy olla aktiivisesti mukana yhdistyksessä! Lisäksi Vana-66 järjestää kirjallisuuteen ja kirjoittamiseen liittyviä tapahtumia, jäseniltoja, tekstitreffejä, kursseja ja koulutuksia jäsenistön tarpeiden ja toivomusten mukaan. Joka kevät ja syksy kirjastolla järjestetään yleisölle avoin Kirjasato-tilaisuus, missä vanalaiset ja muutkin paikalliset kirjoittajat kertovat uusimmasta tuotannostaan. Jos olet kiinnostunut jäsenyydestä ja yhteisestä toiminnasta muiden kirjaihmisten kanssa, toimita vapaamuotoinen hakemus sähköpostiin kirjailijayhdistysvana at gmail.com. Jäsenmaksu on 20 € / vuosi, ainaisjäsenyys 100 €.


== Kirjoittamisen ja kirjallisuuden merkitys  ==
Jokaisella elämänalueella on hyödyllistä oppia ilmaisemaan asiansa ja ajatuksensa tiiviisti ja selkeästi. Pienelläkin harjoituksella kirjoittamisesta tulee helpompaa ja hauskempaa.


Yhdistyksen tavoitteena on edistää alueellista kulttuuria ja jäsentensä ammattitaitoa sekä ajaa heidän etujaan. Pyrkimyksenä on myös tukea aloittelevia kirjoittajia ja esikoiskirjailijoita. Yhdistys järjestää kirjallisuuteen ja kirjoittamiseen liittyviä tilaisuuksia ja kirjoituskilpailuja ja tarjoaa jäsenille mahdollisuuksia tekstien esittämiseen ja julkaisemiseen verkkosivuilla, antologioissa sekä muissa julkaisuissa. Yhdistyksen kotisivuilla kirjailijat voivat esitellä itse teoksiaan. Sieltä löytyvät mm. [[Tapani Bagge|Tapani Baggen]], Anne Hännisen, Riitta Jalosen, Kai Kyösti Kaukovallan, [[Juha-Pekka Koskinen|Juha-Pekka Koskisen]], Hilja Mörsärin ja Marja-Leena Parkkisen kirjaesittelyt. Arvostelupalvelu antaa palautetta lyhyehköistä teksteistä ja pitkien tekstien katkelmista. Yhdistys järjestää myös päiviä, jolloin kirjoitetaan yhdessä ja tekstitreffi-kokoontumisia, joissa voi saada vertaispalautetta omista teksteistä.


Vanan periaatteisiin kuuluu jäsentensä tukeminen heidän kirjallisessa työssään ja uusien tulevien kirjoittajien ja kirjailijoiden löytäminen ja kannustaminen. Antologioiden julkaiseminen on tärkeä kanava kirjoittajille. Yhdistyksen pyrkimyksenä on kouluttaa kurssien kautta myös hyviä lukijoita. Kun on itse joskus kirjoittanut, saa näköalaa lukea myös toisten tekstejä. Periaatteena on, että koskaan ole haitaksi oppia ilmaisemaan asiat ja omat ajatukset tiiviisti, nasevasti ja selkeästi. Tätä taitoa tarvitaan jokaisella elämänalueella. Jo pienellä harjoituksella kirjoittamisesta tulee helpompaa ja hauskempaa.  
== Historia  ==
 
Keväällä 1947 Hämeenlinnaan perustettiin Nuoren Voiman Liiton alaosasto Hämeen Ikaros. Se oli kirjan ystävien kirjallinen ja kuvataiteellinen harrastuspiiri, joka toimi vilkkaasti 1950-luvun loppupuolelle asti. Kirjallisuusmatineoihin saatiin esiintyjiksi valtakunnallisesti merkittäviä kirjailijoita ja tilaisuuksien saama suuri yleisösuosio innosti järjestäjiä. Kerhoilloissa käytiin keskusteluja kirjallisuuden ja kulttuurielämän tilasta, kustannuspolitiikasta, lukijan asemasta ja nousevasta modernismista. Alustajiksi kutsuttiin paitsi kirjailijoita myös mm. kuvataiteilijoita ja elokuvan asiantuntijoita.
 
Ikaros oli siis Nuoren Voiman Liiton alajaosto, joten se ei voinut rekisteröityä, kerätä jäsenmaksuja tai saada avustuksia. Vierailijat esiintyivät tilaisuuksissa ilmaiseksi. Ikaroksen aktiivit päättivät lopulta perustaa uuden maakunnallisen kirjoittajayhdistyksen, joita oli alkanut syntyä pitkin maata. Hämeenlinnan siltatyömaalle tuli töihin runoilija ja kirjailija Pentti Fabritius mukanaan Kuopioon perustetun maakunnallisen kirjailijayhdistyksen säännöt. Niistä kävi ilmi, että maakunnalliset yhdistykset voivat päästä osallisiksi valtion kulttuuriavustuksista opetusministeriön (myöhemmin läänien taidetoimikuntien) kautta.  
 
Ikaroksessa toimineet aktiivit päättivät perustaa uuden maakunnallisen kirjoittajayhdistyksen. Toiminta-ajatuksena oli, että Ikaroksen keskusteleva, humanistinen ja taiteiden välinen yhteishenki säilyisi uuden järjestäytymisen jälkeen. Perustava kokous pidettiin 11.1.1966 EHO:n baarin kabinetissa. Perustamiskokouksen osanottajat olivat Pentti Fabritius, Matti J. Ilkka, Einar Palmunen, Aulikki Hakulinen, Helmi Könnölä, Paula Ravi, Martti Taivainen, Seppo Saarikylä, Toivo Lampinen, Pekka Lampinen, Else Matilainen, J. Valmu, Kari Jalonen, Simo Ojanen, Liisa Halonen-Nieminen ja V. E. Saari. Kirjailija Simo Ojanen piti alustuspuheen, minkä jälkeen kaikki kannattivat yhdistyksen perustamista. Ojanen valittiin sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Helmi Könnölän ehdotuksesta yhdistyksen nimeksi tuli Vana. Nimi tarkennettiin ensin Kanta-Hämeen kirjoittajayhdistys Vana-66:ksi, vähän myöhemmin muiden maakuntayhdistysten mukaisesti Kanta-Hämeen kirjailijayhdistys Vana-66 ry:ksi. Sittemmin nimi on palautettu kirjoittajayhdistykseksi.
 
Toiminta alkoi vilkkaana Ikaroksen perinnön hengessä. Rajoitukseksi nousi jäsenyyteen liitetty vaatimus kirjailijuudesta: jäseniltä edellytettiin julkaistuja teoksia tai tekstejä tai ainakin julkaisukelpoista tekstinäytettä, jonka johtokunta arvioi. Yhdistys ei enää ollut samalla tavalla vapaa ja avoin kuin Ikaros-kerho. Yleisölle suunnatut matineat ja keskustelutilaisuudet kuitenkin jatkuivat ja raha-avustuksiakin alkoi tulla. Ensimmäisinä vuosina Vanassa oli 26 jäsentä ja myöhemmin luku nousi 50-70 jäsenen tiimoille.
 
Ensimmäisenä toimintavuotena järjestettiin viisi kirjallista tilaisuutta, joihin väkeä tuli tungokseen asti. Suurin niistä oli kirjastossa järjestetty keskustelu Gunnar Mattsonin kohua herättäneestä teoksesta "Prinsessa". Paneelikeskusteluista merkittävimpiä oli vuonna 1969 taidemuseossa järjestetty keskustelu Hämeenlinnan kulttuuripolitiikasta. Ikimuistoinen tilaisuus oli seudun äidinkielenopettajien ja Hämeenlinnan kaupungin musiikki- ja kulttuurilautakunnan kanssa järjestetty kirjallisuusmatinea, johon osallistui 200 henkeä. Kirjallisia yleisötilaisuuksia järjestettiin yhteistoimin myös Larin-Kyöstin seuran ja Hämeenlinna-seuran kanssa. Vuonna 1975 järjestettiin kaksikin novellikilpailua, joiden parhaimmisto julkaistiin 1977 kokoelmassa "Sanan vanaa - novelleja" (1). Mukana oli 10 kirjoittajaa. Keväällä 1979 toimeenpantiin satukilpailu, johon toivottiin paikallisväritteisiä tarinoita. Tekstejä saatiin runsaasti ja vielä saman vuoden marraskuussa ilmestyi Hämeenlinna-seuran julkaisuna "Kuninkaanpoika kauppatorilla ja muita satuja" (2).
 
Uudeksi aluevaltaukseksi nousi teatteri. Vuonna 1967 Vana kutsui vieraakseen Turun ylioppilasteatterin ja samana vuonna esitettiin Raimo S. Wallinin näytelmä "Alttari" ravintola Hälläpyörässä. Wallinin perustama teatteriryhmä Exitus esitti vanalaisten kirjoittamia tekstejä useilla paikkakunnilla, mm. Pekka Lampisen näytelmän "Autuaat saastuttajat", johon Jarmo Sermilä sävelsi laulut. Teosta esitettiin 14 paikkakunnalla. Taiteiden väliset paneelikeskustelut jatkuivat, ja niihin osallistui Hämeenlinnan päättäjiä kaupunginjohtajasta alkaen.
 
'''1980-luvulla''' Vana löysi yhteistyökumppaneikseen monia yhdistyksiä sekä Hämeenlinnan kaupunginkirjaston, kansalaisopiston ja kulttuuritoimiston. Kaupungissa kokoontuivat monet seminaarit ja kirjalliset tapahtumat, mm. Hämeen kirjoittajapäivät, Hämeen läänin kirjallisuuspäivät sekä Suomen maakuntakirjailijoiden tapaaminen. Kunnallisen kulttuuritoiminnan uusi organisoituminen merkitsi kaupungin kulttuuritoimiston perustamista. Kulttuuritoimen johtajaksi tuli jo Ikaroksessa toiminut ja Kariston kirjallisena johtajana vaikuttanut Martti Qvist. Niinpä Vanakin sai kulttuuritoimelta huomiota. Vuonna 1980 järjestettiin runokilpailu, jossa oli 111 osanottajaa. Kun lisäksi kaupunki järjesti novellikilpailun, voitiin 1983 julkaista antologia "Ihminen ajassa" (3). Mukana oli 26 kirjoittajaa ja teemana oli ajattelun ja luomisen vapaus. Maakunnallisten kirjailijayhdistysten talvipäivät järjestettiin Hämeenlinnassa 1982. Neuvottelupäivien yleisömatineassa esiintyivät Pentti Linkola sekä nuoret nousevat kirjailijat Olli Jalonen ja Matti Pulkkinen.
 
Hämeenlinnan seudun äidinkielen opettajien kanssa Vana toteutti 1987 ja 1988 Pikku-Tavastia -kirjoituskilpailut, joihin molempiin osallistui 160 lasta ja nuorta. Kilpailu toi esiin useita lahjakkaita nuoria kirjoittajia. Sekä äidinkielen opettajat että vanalaiset ymmärsivät, että olisi hyödyllistä ohjata heitä edelleen. Kirjoittajakoulun idea alkoi elää. Samoihin aikoihin kirjailija Taru Väyrynen (Mäkinen) ja kirjastonhoitaja Mervi Koski alkoivat kehitellä lasten ja nuorten sanataidekoulutusta. Mervi Koski kertoo koulun synnystä näin: "Silloinen Vanan hallituksen jäsen Arto Pohjolainen kävi usein Tuomelan kirjastossa, jota tuohon aikaan hoidin. Oma tyttöni oli pieni koululainen ja huomasin, että hän täyttää paljon kauniita monisteita, mutta huolestuin lauseiden muodostamisesta ja kokonaisten ajatusten ilmaisemisesta. Puhuin Artolle tästä ja pyysin, että hän ottaisi kynäilypiiri-asian esille Vanassa. Minä puhuin Timolle (kirjastonjohtaja Timo Koivu), että kirjasto tulisi mukaan." Näin sai alkunsa maamme ensimmäinen sanataiteen perusopetusta antava kirjoittajakoulu Hämeenlinnan kaupunginkirjaston yhteydessä.
 
'''1990-luvulla''' taloudellinen lama vaikutti kaikkeen tekemiseen. Toiminta-avustukset pienenivät ja vuonna 1995 avustuksia ei tullut kaupungilta eikä Hämeen läänin taidetoimikunnalta lainkaan. Näkyvin tapahtuma oli vuonna 1995 pidetty Suomen maakuntakirjailijoiden vuosikokous, jonka yhteydessä järjestettiin yleisömatinea. 1990-luvun myönteisenä kehityksenä oli tietotekniikan ja etenkin tekstinkäsittelyn kehitys, mikä toi kirjoittamisen harrastuksena ja esimerkiksi sukututkimuksen entistä helpommin kaikkien ulottuville.  


== Tapahtumia ja julkaisuja  ==
'''Uudelle vuosituhannelle'''


Keväällä 2007 aloitettiin yhdistyksen toimesta Kirjasato-kirjailijaillat, joissa esiteltiin 18 kirjailijaa ja yli 30 teosta vuoden aikana. Samana vuonna pidettiin Runolaidun-tapahtuma Hattulan Retulansaaressa. [[Runokioski]], josta yleisö voi ostaa tilausrunoja, on pystytetty moneen tapahtumaan mm. vuosittaisille [[Hämeenlinnan elomessut|Elomessuille]].  
Kirjallisen yhdistyksen merkitys korostui aikana, jolloin taidetoimikunnassa ei enää ollut kirjallisuuden läänintaiteilijan vakanssia. Vana perusti 2003 omat nettisivut, missä jäsenistön tekstejä saatettiin julkaista. Yhdistys tuotti myös antologian 21 vuoden tauon jälkeen, kun joulukuussa 2004 ilmestyi "Tunnustus - kantahämäläistä runoa ja proosaa" (4). Mukana oli 22 tekstiä 17 eri kirjoittajalta, joista osa oli uusia kykyjä ja osa jo julkaisseita kirjailijoita. Valintaraadissa olivat mukana kirjailijat Riitta ja Olli Jalonen, Tuomas Kyrö, Anne Hänninen ja Johannes Ojansuu. Vuonna 2007 käynnistettiin kirjaston Kirjasato-tapahtumat ja julkaistiin antologia "…aina joku kirjoittaa - kirjailijoita Hämeestä" (5). Siinä 32 nykyistä ja entistä kantahämäläistä kirjailijaa kertoo ajatuksiaan kirjoittamistyöstä ja kirjallisesta maailmasta, kirjailijoiden suhteesta kustantajaan, kritiikkiin, julkisuuteen ja kirjoittajayhteisöihin.


Vuonna 2007 ilmestyneessä "…aina joku kirjoittaa - Kirjailijoita Hämeestä" -kirjassa 32 nykyistä ja entistä kantahämäläistä kirjailijaa kertoo ajatuksiaan kirjoittamistyöstään ja kirjallisesta maailmasta. Kirja on värikäs ja monipuolinen katsaus kirjailijantyöhön ja kirjoittamiseen. Se kertoo kirjailijoiden suhteesta mm. kustantajaan, kritiikkiin, julkisuuteen ja kirjoittajayhteisöihin. Teoksen ovat toimittaneet Kai Kyösti Kaukovalta, Ulla Lappalainen, Marja-Leena Parkkinen ja Asta Piiroinen. Vuonna 2004 ilmestynyt kirja "Tunnustus - kantahämäläistä runoa ja proosaa" sisältää 22 tekstiä 17 eri kirjoittajalta, joista osa on uusia kykyjä ja osa jo julkaisseita kirjailijoita.  
15.-17.3.2013 järjestettiin Hämeenlinnassa kirjailijayhdistysten neuvottelukunnan talvipäivät toista kertaa - edellinen kerta oli siis vuonna 1982. Nyt teemana oli "Muutos" ja sponsoreina Hämeenlinnan kaupunki, Karisto Oy, Hämeen taidetoimikunta, Hämeenlinnan kaupunginkirjasto, WSOY:n kirjallisuussäätiö sekä Suomalainen kirjakauppa. Perjantaina 15.3. yhdistysten puheenjohtajien kokouksen jälkeen ohjelmassa oli runotilaisuus kirjastolla, esiintyjinä Kai Kyösti Kaukovalta, Tytti Heikkinen ja Arto Kivimäki, juontajana Sini Kiuas. Raatihuoneen kirjailijaillassa esiintyivät kirjailijat Riikka Ala-Harja ja Juha Itkonen sekä kirjailijaliiton puheenjohtaja Tuula-Liina Varis. Haastattelijana toimi Taija Tuominen. Raatihuoneen suuren salin avoin tilaisuus jatkui kutsuvieraiden kanssa kellarin ravintolatiloissa kaupungin vastaanotolla, missä kaupunkia edustivat kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Lulu Riikonen (myöh. Ranne) sekä kirjastotoimenjohtaja Inkeri Jurvanen. Lauantaina edelleen Raatihuoneen suuressa salissa Muutos-teemaseminaarin avasi Vanan puheenjohtaja Kari Jalonen. Puhujina olivat kirjailijat Olli Jalonen ja Nelli Hietala, Taiteen edistämiskeskuksen erityisasiantuntija Henri Terho sekä kirjailijaliiton lakimies Annaliina Rintala. Tekstejä esittivät Hilja Mörsäri, Anne Hänninen ja Ville Hytönen. Karisto Oy tarjosi retken kustantamoon ja iltapäiväkahvit Vanajanlinnassa, isäntinä toimitusjohtaja Mika Kotilainen ja kustannuspäällikkö Sanna Vartiainen. Iltajuhla pidettiin kerhoravintola Seiskassa, missä Antti Paranko musisoi. Sunnuntaina ohjelmassa oli vielä neuvottelukunnan vuosikokous hotelli Cumuluksessa.  


== Historia  ==
Vana-66 täytti 50 vuotta vuonna 2016 ja juhlaa vietettiin Nooran viinibaarissa, missä Eräs-teatterin näyttelijät esittivät vanalaisten tekstejä. Juhlajulkaisuna ilmestyi "Juuret. Hämäläinen antologia" (6), missä 11 kirjailijaa kertoi Hämeestä ja hämäläisistä proosan, lyriikan, faktan ja fiktion keinoin. Juhlajulkaisun toimittajana ja koko juhlavuoden primus motorina toimi yhdistyksen puheenjohtaja Päivi Haanpää.
 
Kuten monessa muussakin yhdistyksessä, aktiiviset tekijät alkavat olla vähissä. Kirjoittaminen harrastuksena kuitenkin elää ehkä vahvempana kuin koskaan, joten Vana-66 on pärjännyt mukavasti jopa monia taidealoja verottaneen koronaepidemian jäljiltä. Keskiössä ei enää ole tapahtumien tuottaminen vaan tekstin: kurssit, ohjaus, vertaispalaute ja kannustavat verkostot. "Se ei ehkä ollut hyvä idea, mutta siitä saa hyvän tarinan." Tervetuloa mukaan! 
 
 
Puheenjohtajat: Simo Ojanen (1966-1967), Pentti Fabritius (1968), Raimo S. Wallin (1968-1972), Veikko Isomäki (1973-1978), Aulikki Hakulinen (1979-1983), Pauli Laukkanen (1984-1985), Sinikka Puhakka, myöh. Sini Rautanen (1990-1993), Raimo S. Wallin (1994-1995), Aulikki Hakulinen (1996-1999), Pia Houni (2000-2004), Ulla Lappalainen (2005-2009), Kari Jalonen (2009-2015), Päivi Haanpää (2015-2016), Pia Kaulio (2017-).
 
Sihteerit: Pekka Lampinen (1966-1980), Mervi Friman (1981-1982), Pertti Jaanu (1983), Sinikka Nousiainen (1984-1985), Riitta Edholm (1986-1989), Anneli Barck, myöh. Kaarna (1990-1993), Raimo S. Wallin (1994), Mikko Sipinen (1995), Vilho Räsänen (1996-1998), Erja Anttonen (1999-2001), Hilja Mörsäri (2002), Maria Lassila-Merisalo (2003-2005), Sirkku Hokkanen (2006), Pekka Rautalahti (2006 -2009), Tarja Lappalainen (2009), Susanna Keckman (2010), Liisa Kojamo (2011 -),    Marja Toivio-Kaasinen (2017-).
 
== Julkaisut ==
 
(1) Sanan vanaa: novelleja (1977). Tekstit: Liisa Halonen, Veikko Isomäki, Olli Jalonen, Matti Pulkkinen, Ellen Pylkkänen, Martti Salmivaara, Pertti Tonteri, Pekka Verno, Pekka Lampinen ja Kaarina Sakala. Kansi: Veikko Isomäki. 107 s.
 
(2) Kuninkaanpoika kauppatorilla ja muita satuja (1979). Julkaistu yhdessä Hämeenlinna-seuran kanssa. Toimittaja Pekka Lampinen. Tekstit: Heikki Eklöf, Aulikki Hakulinen, Raija Korhonen, Matti Kuusela, Pekka Lampinen, Eeva Lindholm, Pertti Lundahl, Tuula Lundahl, Martti Salmivaara, Juho Tenhiälä ja Kaija Topinoja. Kuvitus: Heikki Eklöf, Raija Korhonen ja Eeva Lindholm. Kansi: Eeva Lindholm. 92 s. ISBN 951-99234-7-0 (nid.).


Keväällä v. 1947 Hämeenlinnaan perustettiin Nuoren Voiman Liiton alaosasto Hämeen Ikaros. Se oli kirjan ystävien kirjallinen ja kuvataiteellinen harrastuspiiri, joka toimi vilkkaasti 1950-luvun loppupuolelle asti. Koska alajaosto ei voinut rekisteröityä, Ikaroksessa toimineet aktiivit päättivät perustaa uuden maakunnallisen kirjoittajayhdistyksen. Kanta-Hämeen kirjailijayhdistys perustettiin nimensä mukaisesti vuonna 1966. Tammikuisena iltana Ehon baarin kabinetissa kirjailija Simo Ojanen piti alustuspuheen, minkä jälkeen kaikki kannattivat yhdistyksen perustamista. Nimeksi ehdotettiin Vana, mikä viittasi Vanajaan ja Vanajaveteen. Yleisesti Vanaksi kutsuttu yhdistys edellytti jäseniltään julkaistuja tekstejä tai kirjallista näytettä, joka voitiin katsoa julkaisukelpoiseksi. Näin yhdistyksestä tuli kirjailijoiden ja kirjoittajien yhteysside. Ensimmäisinä vuosina Vanassa oli 26 jäsentä ja myöhemmin luku nousi 50-70 jäsenen tiimoille.  
(3) Ihminen ajassa (1983). Toimittajat: Aulikki Hakulinen, Lauri Uusi-Hakimo ja Martti Qvist. Teksti: Jyrki Maunula, Olli Jalonen, Sinikka Nousiainen, Aulikki Hakulinen, Rakel Jylhä, Eino Haukka, Tuomas Kurki, Pertti Jaanu, Pauli Laukkanen, Veikko Peikkola, Kaija Topinoja, Riitta Hakulinen, Markku Kuusinen, Martti Salmivaara, Veera Jussila, Siiri Hyytiä, Arto Pohjolainen, Pekka Lampinen, Toini Friman, Inka Uotinen, Impi Selkälä, Leena Harrinkari, Elvi Rajala, Juho Tenhiälä, Jukka Airio ja Matti Pulkkinen. Graafinen suunnittelu: Eino Alarto. Kansi: Ilkka Laukkanen. 94 s.; 21 cm, ISBN 951-99508-0-X (nid.).


==== Toimintaa 70-luvulla  ====
(4) Tunnustus - kantahämäläistä runoa ja proosaa (2004). Toimittajat: Maria Lassila-Merisalo, Hilja Mörsäri, Liisa Virtanen. Tekstit: Heidi Ali-Kippari, Veli Backman, Pia Houni, Juha Itkonen, Tuomas Juselius, Kai Kyösti Kaukovalta, Juha-Pekka Koskinen, Liisa Kyttälä, Tuula Leppänen, Arto Mutanen, Riina Paasonen, Marja-Leena Parkkinen, Maarit Piri-Lahti, Arto Pohjolainen, Reino Raitanen, Pekka Rautalahti ja Kaarina Svetloff. Kansi: Marjukka Vainio. 77 s.; 21 cm, ISBN 952-91-7877-8 (nid.).


Vana järjesti kirjallisia matineoita ja kuukausikokouksia. Ensimmäisenä vuonna oli viisi kirjallista tilaisuutta, joista suurin oli kirjastossa järjestetty keskustelu Gunnar Mattsonin suurta kohua herättäneestä teoksesta "Prinsessa". Yhdistyksessä harrastettiin paneelikeskusteluja vilkkaasti. Yksi merkittävimmistä oli vuonna 1969 taidemuseossa järjestetty suuri taidekeskustelu, jonka aiheena oli Hämeenlinnan kulttuuripolitiikka. Suurimpiin tilaisuuksiin kuului Hämeenlinnan seudun äidinkielenopettajien ja Hämeenlinnan kaupungin musiikki- ja kulttuurilautakunnan kanssa järjestetty kirjallisuusmatinea, johon osallstui 200 henkeä. 1970-luvulla toimintaan mukaan tulivat kirjailijat Matti Pulkkinen ja Olli Jalonen, jotka kumpikin julkaisivat tuolloinen esikoisromaaninsa. Vuonna 1975 järjestettiin kaksi kirjoituskilpailua, joiden parhaimmistosta julkaistiin vuonna 1977 kirja "Sanan vanaa – novelleja". Mukana oli 10 kirjoittajaa. Vuosikymmenen lopulla yhdistys järjesti satukilpailun, jonka parasta antia julkaistiin Hämeenlinna-Seuran julkaisussa ”Kuninkaanpoika Kauppatorilla ja muita satuja" vuonna 1979. Vuonna 1980 Vana järjesti suuren runokilpailun, jossa oli 111 osanottajaa. Kilpailun jälkeen vuonna 1983 julkaistiin antologia "Ihminen ajassa", jossa 26 vanalaista julkaisi tekstejään. "Ihminen ajassa" puolustaa ajattelun ja luomisen vapautta.  
(5) ...aina joku kirjoittaa. Kirjailijoita Hämeestä. (2007) Toimittajat: Kai Kyösti Kaukovalta, Ulla Lappalainen, Marja-Leena Parkkinen ja Asta Piiroinen. Tekstit: Riikka Ala-Harja, Kaarin Allenius, Tapani Bagge, Saara Finni, Kalervo Hämäläinen, Anne Hänninen, Juha Itkonen, Riitta Jalonen, Tuomas Juselius, Olli Karhi, Kai Kyösti Kaukovalta, Mervi Koski, Juha-Pekka Koskinen, Tuomas Kyrö, Helena Laine, Reko Lundán, Hilja Mörsäri, Eero Ojanen, Johannes Ojansuu, Regina Rask, Pepi Reinikainen, Maija Paavilainen, Marja-Leena Parkkinen, Asta Piiroinen, Juhani Salokannel, Anneli Salonen, Mikko Sipinen, Taija Tuominen, Tuomo Vainio, Katariina Vuorinen sekä Taru ja Tarmo Väyrynen. Graafinen suunnittelu ja kansi: Eero Vesa. 144 s.; ISBN 978-952-92-1701-4.


==== Toimintaa 80-luvulla  ====
(6) Juuret. Hämäläinen antologia. Toimittaja: Päivi Haanpää. Tekstit: Terttu Autere, Tapani Bagge, Nelli Hietala, Ville Hytönen, Anne Hänninen, Juha Itkonen, Juha-Pekka Koskinen, Tuomas Kyrö, Outi Oja, Hanna van der Steen ja Katariina Vuorinen. Kansi: Ulla Kauhanen. 140 s,; ISBN 978-952-93-7643-8.


1980-luvun alkuvuosina Vana löysi yhteistyökumppaneikseen yhteistoimintaseuroja mutta myös [[Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|kirjaston]], kansalaisopiston ja kulttuuritoimiston. Hämeenlinnassa järjestettiin monia seminaareja ja kirjallisia tapahtumia, mm. Hämeen kirjoittajapäivät ja Hämeen läänin kirjallisuuspäivät. Myös Suomen maakuntakirjailijat kokoontuivat kaupungissa.  
Tämän historiikin kokosi Hilja Mörsäri vuonna 2004, minkä jälkeistä aikaa koskevia täydennyksiä ja muutoksia ovat tehneet Ulla Lappalainen, Aino Krohn ja Pia Kaulio.


Hämeenlinnaan perustettiin kirjailija, kirjastonhoitaja Mervi Kosken aloitteesta vuonna 1984 lasten ja nuorten Kynäilypiirit. Hän esitti idean Vanan johtokunnan silloiselle jäsenelle, Arto Pohjalaiselle, joka vei sitä eteenpäin. Järjestäjinä olivat Vana -66 ja Hämeenlinnan kaupunginkirjasto. Näistä ryhmistä kehittyi maamme ensimmäinen [[Hämeenlinnan kirjoittajakoulu|lasten ja nuorten sanataidekoulu]].


<br>  
<br>  
Rivi 32: Rivi 61:


*Lampinen, Pekka: Kirjallinen elämä Hämeenlinnassa sotien jälkeen. Arx Tavastica 10. Hämeenlinna-Seura 1996, s.129-135  
*Lampinen, Pekka: Kirjallinen elämä Hämeenlinnassa sotien jälkeen. Arx Tavastica 10. Hämeenlinna-Seura 1996, s.129-135  
*http://vana-66.net/<br>


[[Category:Taideyhdistykset]] [[Category:Kirjailija- ja kirjoittajayhdistykset]][[Category:Häme-Wiki]]
[[Category:Taideyhdistykset]] [[Category:Kirjailija- ja kirjoittajayhdistykset]][[Category:Häme-Wiki]]

Nykyinen versio 24. helmikuuta 2025 kello 12.42

Kanta-Hämeen kirjoittajayhdistys Vana-66 on kirjailijoiden, harrastajakirjoittajien ja kaikkien kirjallisuusihmisten verkosto. Se kuuluu Suomen kirjailijaliiton ylläpitämään kirjailijayhdistysten verkostoon. Jo pelkästään kirjailijaliiton järjestämät jokavuotiset talvipäivät ovat mainio syy olla aktiivisesti mukana yhdistyksessä! Lisäksi Vana-66 järjestää kirjallisuuteen ja kirjoittamiseen liittyviä tapahtumia, jäseniltoja, tekstitreffejä, kursseja ja koulutuksia jäsenistön tarpeiden ja toivomusten mukaan. Joka kevät ja syksy kirjastolla järjestetään yleisölle avoin Kirjasato-tilaisuus, missä vanalaiset ja muutkin paikalliset kirjoittajat kertovat uusimmasta tuotannostaan. Jos olet kiinnostunut jäsenyydestä ja yhteisestä toiminnasta muiden kirjaihmisten kanssa, toimita vapaamuotoinen hakemus sähköpostiin kirjailijayhdistysvana at gmail.com. Jäsenmaksu on 20 € / vuosi, ainaisjäsenyys 100 €.

Jokaisella elämänalueella on hyödyllistä oppia ilmaisemaan asiansa ja ajatuksensa tiiviisti ja selkeästi. Pienelläkin harjoituksella kirjoittamisesta tulee helpompaa ja hauskempaa.


Historia

Keväällä 1947 Hämeenlinnaan perustettiin Nuoren Voiman Liiton alaosasto Hämeen Ikaros. Se oli kirjan ystävien kirjallinen ja kuvataiteellinen harrastuspiiri, joka toimi vilkkaasti 1950-luvun loppupuolelle asti. Kirjallisuusmatineoihin saatiin esiintyjiksi valtakunnallisesti merkittäviä kirjailijoita ja tilaisuuksien saama suuri yleisösuosio innosti järjestäjiä. Kerhoilloissa käytiin keskusteluja kirjallisuuden ja kulttuurielämän tilasta, kustannuspolitiikasta, lukijan asemasta ja nousevasta modernismista. Alustajiksi kutsuttiin paitsi kirjailijoita myös mm. kuvataiteilijoita ja elokuvan asiantuntijoita.

Ikaros oli siis Nuoren Voiman Liiton alajaosto, joten se ei voinut rekisteröityä, kerätä jäsenmaksuja tai saada avustuksia. Vierailijat esiintyivät tilaisuuksissa ilmaiseksi. Ikaroksen aktiivit päättivät lopulta perustaa uuden maakunnallisen kirjoittajayhdistyksen, joita oli alkanut syntyä pitkin maata. Hämeenlinnan siltatyömaalle tuli töihin runoilija ja kirjailija Pentti Fabritius mukanaan Kuopioon perustetun maakunnallisen kirjailijayhdistyksen säännöt. Niistä kävi ilmi, että maakunnalliset yhdistykset voivat päästä osallisiksi valtion kulttuuriavustuksista opetusministeriön (myöhemmin läänien taidetoimikuntien) kautta.

Ikaroksessa toimineet aktiivit päättivät perustaa uuden maakunnallisen kirjoittajayhdistyksen. Toiminta-ajatuksena oli, että Ikaroksen keskusteleva, humanistinen ja taiteiden välinen yhteishenki säilyisi uuden järjestäytymisen jälkeen. Perustava kokous pidettiin 11.1.1966 EHO:n baarin kabinetissa. Perustamiskokouksen osanottajat olivat Pentti Fabritius, Matti J. Ilkka, Einar Palmunen, Aulikki Hakulinen, Helmi Könnölä, Paula Ravi, Martti Taivainen, Seppo Saarikylä, Toivo Lampinen, Pekka Lampinen, Else Matilainen, J. Valmu, Kari Jalonen, Simo Ojanen, Liisa Halonen-Nieminen ja V. E. Saari. Kirjailija Simo Ojanen piti alustuspuheen, minkä jälkeen kaikki kannattivat yhdistyksen perustamista. Ojanen valittiin sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Helmi Könnölän ehdotuksesta yhdistyksen nimeksi tuli Vana. Nimi tarkennettiin ensin Kanta-Hämeen kirjoittajayhdistys Vana-66:ksi, vähän myöhemmin muiden maakuntayhdistysten mukaisesti Kanta-Hämeen kirjailijayhdistys Vana-66 ry:ksi. Sittemmin nimi on palautettu kirjoittajayhdistykseksi.

Toiminta alkoi vilkkaana Ikaroksen perinnön hengessä. Rajoitukseksi nousi jäsenyyteen liitetty vaatimus kirjailijuudesta: jäseniltä edellytettiin julkaistuja teoksia tai tekstejä tai ainakin julkaisukelpoista tekstinäytettä, jonka johtokunta arvioi. Yhdistys ei enää ollut samalla tavalla vapaa ja avoin kuin Ikaros-kerho. Yleisölle suunnatut matineat ja keskustelutilaisuudet kuitenkin jatkuivat ja raha-avustuksiakin alkoi tulla. Ensimmäisinä vuosina Vanassa oli 26 jäsentä ja myöhemmin luku nousi 50-70 jäsenen tiimoille.

Ensimmäisenä toimintavuotena järjestettiin viisi kirjallista tilaisuutta, joihin väkeä tuli tungokseen asti. Suurin niistä oli kirjastossa järjestetty keskustelu Gunnar Mattsonin kohua herättäneestä teoksesta "Prinsessa". Paneelikeskusteluista merkittävimpiä oli vuonna 1969 taidemuseossa järjestetty keskustelu Hämeenlinnan kulttuuripolitiikasta. Ikimuistoinen tilaisuus oli seudun äidinkielenopettajien ja Hämeenlinnan kaupungin musiikki- ja kulttuurilautakunnan kanssa järjestetty kirjallisuusmatinea, johon osallistui 200 henkeä. Kirjallisia yleisötilaisuuksia järjestettiin yhteistoimin myös Larin-Kyöstin seuran ja Hämeenlinna-seuran kanssa. Vuonna 1975 järjestettiin kaksikin novellikilpailua, joiden parhaimmisto julkaistiin 1977 kokoelmassa "Sanan vanaa - novelleja" (1). Mukana oli 10 kirjoittajaa. Keväällä 1979 toimeenpantiin satukilpailu, johon toivottiin paikallisväritteisiä tarinoita. Tekstejä saatiin runsaasti ja vielä saman vuoden marraskuussa ilmestyi Hämeenlinna-seuran julkaisuna "Kuninkaanpoika kauppatorilla ja muita satuja" (2).

Uudeksi aluevaltaukseksi nousi teatteri. Vuonna 1967 Vana kutsui vieraakseen Turun ylioppilasteatterin ja samana vuonna esitettiin Raimo S. Wallinin näytelmä "Alttari" ravintola Hälläpyörässä. Wallinin perustama teatteriryhmä Exitus esitti vanalaisten kirjoittamia tekstejä useilla paikkakunnilla, mm. Pekka Lampisen näytelmän "Autuaat saastuttajat", johon Jarmo Sermilä sävelsi laulut. Teosta esitettiin 14 paikkakunnalla. Taiteiden väliset paneelikeskustelut jatkuivat, ja niihin osallistui Hämeenlinnan päättäjiä kaupunginjohtajasta alkaen.

1980-luvulla Vana löysi yhteistyökumppaneikseen monia yhdistyksiä sekä Hämeenlinnan kaupunginkirjaston, kansalaisopiston ja kulttuuritoimiston. Kaupungissa kokoontuivat monet seminaarit ja kirjalliset tapahtumat, mm. Hämeen kirjoittajapäivät, Hämeen läänin kirjallisuuspäivät sekä Suomen maakuntakirjailijoiden tapaaminen. Kunnallisen kulttuuritoiminnan uusi organisoituminen merkitsi kaupungin kulttuuritoimiston perustamista. Kulttuuritoimen johtajaksi tuli jo Ikaroksessa toiminut ja Kariston kirjallisena johtajana vaikuttanut Martti Qvist. Niinpä Vanakin sai kulttuuritoimelta huomiota. Vuonna 1980 järjestettiin runokilpailu, jossa oli 111 osanottajaa. Kun lisäksi kaupunki järjesti novellikilpailun, voitiin 1983 julkaista antologia "Ihminen ajassa" (3). Mukana oli 26 kirjoittajaa ja teemana oli ajattelun ja luomisen vapaus. Maakunnallisten kirjailijayhdistysten talvipäivät järjestettiin Hämeenlinnassa 1982. Neuvottelupäivien yleisömatineassa esiintyivät Pentti Linkola sekä nuoret nousevat kirjailijat Olli Jalonen ja Matti Pulkkinen.

Hämeenlinnan seudun äidinkielen opettajien kanssa Vana toteutti 1987 ja 1988 Pikku-Tavastia -kirjoituskilpailut, joihin molempiin osallistui 160 lasta ja nuorta. Kilpailu toi esiin useita lahjakkaita nuoria kirjoittajia. Sekä äidinkielen opettajat että vanalaiset ymmärsivät, että olisi hyödyllistä ohjata heitä edelleen. Kirjoittajakoulun idea alkoi elää. Samoihin aikoihin kirjailija Taru Väyrynen (Mäkinen) ja kirjastonhoitaja Mervi Koski alkoivat kehitellä lasten ja nuorten sanataidekoulutusta. Mervi Koski kertoo koulun synnystä näin: "Silloinen Vanan hallituksen jäsen Arto Pohjolainen kävi usein Tuomelan kirjastossa, jota tuohon aikaan hoidin. Oma tyttöni oli pieni koululainen ja huomasin, että hän täyttää paljon kauniita monisteita, mutta huolestuin lauseiden muodostamisesta ja kokonaisten ajatusten ilmaisemisesta. Puhuin Artolle tästä ja pyysin, että hän ottaisi kynäilypiiri-asian esille Vanassa. Minä puhuin Timolle (kirjastonjohtaja Timo Koivu), että kirjasto tulisi mukaan." Näin sai alkunsa maamme ensimmäinen sanataiteen perusopetusta antava kirjoittajakoulu Hämeenlinnan kaupunginkirjaston yhteydessä.

1990-luvulla taloudellinen lama vaikutti kaikkeen tekemiseen. Toiminta-avustukset pienenivät ja vuonna 1995 avustuksia ei tullut kaupungilta eikä Hämeen läänin taidetoimikunnalta lainkaan. Näkyvin tapahtuma oli vuonna 1995 pidetty Suomen maakuntakirjailijoiden vuosikokous, jonka yhteydessä järjestettiin yleisömatinea. 1990-luvun myönteisenä kehityksenä oli tietotekniikan ja etenkin tekstinkäsittelyn kehitys, mikä toi kirjoittamisen harrastuksena ja esimerkiksi sukututkimuksen entistä helpommin kaikkien ulottuville.

Uudelle vuosituhannelle

Kirjallisen yhdistyksen merkitys korostui aikana, jolloin taidetoimikunnassa ei enää ollut kirjallisuuden läänintaiteilijan vakanssia. Vana perusti 2003 omat nettisivut, missä jäsenistön tekstejä saatettiin julkaista. Yhdistys tuotti myös antologian 21 vuoden tauon jälkeen, kun joulukuussa 2004 ilmestyi "Tunnustus - kantahämäläistä runoa ja proosaa" (4). Mukana oli 22 tekstiä 17 eri kirjoittajalta, joista osa oli uusia kykyjä ja osa jo julkaisseita kirjailijoita. Valintaraadissa olivat mukana kirjailijat Riitta ja Olli Jalonen, Tuomas Kyrö, Anne Hänninen ja Johannes Ojansuu. Vuonna 2007 käynnistettiin kirjaston Kirjasato-tapahtumat ja julkaistiin antologia "…aina joku kirjoittaa - kirjailijoita Hämeestä" (5). Siinä 32 nykyistä ja entistä kantahämäläistä kirjailijaa kertoo ajatuksiaan kirjoittamistyöstä ja kirjallisesta maailmasta, kirjailijoiden suhteesta kustantajaan, kritiikkiin, julkisuuteen ja kirjoittajayhteisöihin.

15.-17.3.2013 järjestettiin Hämeenlinnassa kirjailijayhdistysten neuvottelukunnan talvipäivät toista kertaa - edellinen kerta oli siis vuonna 1982. Nyt teemana oli "Muutos" ja sponsoreina Hämeenlinnan kaupunki, Karisto Oy, Hämeen taidetoimikunta, Hämeenlinnan kaupunginkirjasto, WSOY:n kirjallisuussäätiö sekä Suomalainen kirjakauppa. Perjantaina 15.3. yhdistysten puheenjohtajien kokouksen jälkeen ohjelmassa oli runotilaisuus kirjastolla, esiintyjinä Kai Kyösti Kaukovalta, Tytti Heikkinen ja Arto Kivimäki, juontajana Sini Kiuas. Raatihuoneen kirjailijaillassa esiintyivät kirjailijat Riikka Ala-Harja ja Juha Itkonen sekä kirjailijaliiton puheenjohtaja Tuula-Liina Varis. Haastattelijana toimi Taija Tuominen. Raatihuoneen suuren salin avoin tilaisuus jatkui kutsuvieraiden kanssa kellarin ravintolatiloissa kaupungin vastaanotolla, missä kaupunkia edustivat kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Lulu Riikonen (myöh. Ranne) sekä kirjastotoimenjohtaja Inkeri Jurvanen. Lauantaina edelleen Raatihuoneen suuressa salissa Muutos-teemaseminaarin avasi Vanan puheenjohtaja Kari Jalonen. Puhujina olivat kirjailijat Olli Jalonen ja Nelli Hietala, Taiteen edistämiskeskuksen erityisasiantuntija Henri Terho sekä kirjailijaliiton lakimies Annaliina Rintala. Tekstejä esittivät Hilja Mörsäri, Anne Hänninen ja Ville Hytönen. Karisto Oy tarjosi retken kustantamoon ja iltapäiväkahvit Vanajanlinnassa, isäntinä toimitusjohtaja Mika Kotilainen ja kustannuspäällikkö Sanna Vartiainen. Iltajuhla pidettiin kerhoravintola Seiskassa, missä Antti Paranko musisoi. Sunnuntaina ohjelmassa oli vielä neuvottelukunnan vuosikokous hotelli Cumuluksessa.

Vana-66 täytti 50 vuotta vuonna 2016 ja juhlaa vietettiin Nooran viinibaarissa, missä Eräs-teatterin näyttelijät esittivät vanalaisten tekstejä. Juhlajulkaisuna ilmestyi "Juuret. Hämäläinen antologia" (6), missä 11 kirjailijaa kertoi Hämeestä ja hämäläisistä proosan, lyriikan, faktan ja fiktion keinoin. Juhlajulkaisun toimittajana ja koko juhlavuoden primus motorina toimi yhdistyksen puheenjohtaja Päivi Haanpää.

Kuten monessa muussakin yhdistyksessä, aktiiviset tekijät alkavat olla vähissä. Kirjoittaminen harrastuksena kuitenkin elää ehkä vahvempana kuin koskaan, joten Vana-66 on pärjännyt mukavasti jopa monia taidealoja verottaneen koronaepidemian jäljiltä. Keskiössä ei enää ole tapahtumien tuottaminen vaan tekstin: kurssit, ohjaus, vertaispalaute ja kannustavat verkostot. "Se ei ehkä ollut hyvä idea, mutta siitä saa hyvän tarinan." Tervetuloa mukaan!


Puheenjohtajat: Simo Ojanen (1966-1967), Pentti Fabritius (1968), Raimo S. Wallin (1968-1972), Veikko Isomäki (1973-1978), Aulikki Hakulinen (1979-1983), Pauli Laukkanen (1984-1985), Sinikka Puhakka, myöh. Sini Rautanen (1990-1993), Raimo S. Wallin (1994-1995), Aulikki Hakulinen (1996-1999), Pia Houni (2000-2004), Ulla Lappalainen (2005-2009), Kari Jalonen (2009-2015), Päivi Haanpää (2015-2016), Pia Kaulio (2017-).

Sihteerit: Pekka Lampinen (1966-1980), Mervi Friman (1981-1982), Pertti Jaanu (1983), Sinikka Nousiainen (1984-1985), Riitta Edholm (1986-1989), Anneli Barck, myöh. Kaarna (1990-1993), Raimo S. Wallin (1994), Mikko Sipinen (1995), Vilho Räsänen (1996-1998), Erja Anttonen (1999-2001), Hilja Mörsäri (2002), Maria Lassila-Merisalo (2003-2005), Sirkku Hokkanen (2006), Pekka Rautalahti (2006 -2009), Tarja Lappalainen (2009), Susanna Keckman (2010), Liisa Kojamo (2011 -), Marja Toivio-Kaasinen (2017-).

Julkaisut

(1) Sanan vanaa: novelleja (1977). Tekstit: Liisa Halonen, Veikko Isomäki, Olli Jalonen, Matti Pulkkinen, Ellen Pylkkänen, Martti Salmivaara, Pertti Tonteri, Pekka Verno, Pekka Lampinen ja Kaarina Sakala. Kansi: Veikko Isomäki. 107 s.

(2) Kuninkaanpoika kauppatorilla ja muita satuja (1979). Julkaistu yhdessä Hämeenlinna-seuran kanssa. Toimittaja Pekka Lampinen. Tekstit: Heikki Eklöf, Aulikki Hakulinen, Raija Korhonen, Matti Kuusela, Pekka Lampinen, Eeva Lindholm, Pertti Lundahl, Tuula Lundahl, Martti Salmivaara, Juho Tenhiälä ja Kaija Topinoja. Kuvitus: Heikki Eklöf, Raija Korhonen ja Eeva Lindholm. Kansi: Eeva Lindholm. 92 s. ISBN 951-99234-7-0 (nid.).

(3) Ihminen ajassa (1983). Toimittajat: Aulikki Hakulinen, Lauri Uusi-Hakimo ja Martti Qvist. Teksti: Jyrki Maunula, Olli Jalonen, Sinikka Nousiainen, Aulikki Hakulinen, Rakel Jylhä, Eino Haukka, Tuomas Kurki, Pertti Jaanu, Pauli Laukkanen, Veikko Peikkola, Kaija Topinoja, Riitta Hakulinen, Markku Kuusinen, Martti Salmivaara, Veera Jussila, Siiri Hyytiä, Arto Pohjolainen, Pekka Lampinen, Toini Friman, Inka Uotinen, Impi Selkälä, Leena Harrinkari, Elvi Rajala, Juho Tenhiälä, Jukka Airio ja Matti Pulkkinen. Graafinen suunnittelu: Eino Alarto. Kansi: Ilkka Laukkanen. 94 s.; 21 cm, ISBN 951-99508-0-X (nid.).

(4) Tunnustus - kantahämäläistä runoa ja proosaa (2004). Toimittajat: Maria Lassila-Merisalo, Hilja Mörsäri, Liisa Virtanen. Tekstit: Heidi Ali-Kippari, Veli Backman, Pia Houni, Juha Itkonen, Tuomas Juselius, Kai Kyösti Kaukovalta, Juha-Pekka Koskinen, Liisa Kyttälä, Tuula Leppänen, Arto Mutanen, Riina Paasonen, Marja-Leena Parkkinen, Maarit Piri-Lahti, Arto Pohjolainen, Reino Raitanen, Pekka Rautalahti ja Kaarina Svetloff. Kansi: Marjukka Vainio. 77 s.; 21 cm, ISBN 952-91-7877-8 (nid.).

(5) ...aina joku kirjoittaa. Kirjailijoita Hämeestä. (2007) Toimittajat: Kai Kyösti Kaukovalta, Ulla Lappalainen, Marja-Leena Parkkinen ja Asta Piiroinen. Tekstit: Riikka Ala-Harja, Kaarin Allenius, Tapani Bagge, Saara Finni, Kalervo Hämäläinen, Anne Hänninen, Juha Itkonen, Riitta Jalonen, Tuomas Juselius, Olli Karhi, Kai Kyösti Kaukovalta, Mervi Koski, Juha-Pekka Koskinen, Tuomas Kyrö, Helena Laine, Reko Lundán, Hilja Mörsäri, Eero Ojanen, Johannes Ojansuu, Regina Rask, Pepi Reinikainen, Maija Paavilainen, Marja-Leena Parkkinen, Asta Piiroinen, Juhani Salokannel, Anneli Salonen, Mikko Sipinen, Taija Tuominen, Tuomo Vainio, Katariina Vuorinen sekä Taru ja Tarmo Väyrynen. Graafinen suunnittelu ja kansi: Eero Vesa. 144 s.; ISBN 978-952-92-1701-4.

(6) Juuret. Hämäläinen antologia. Toimittaja: Päivi Haanpää. Tekstit: Terttu Autere, Tapani Bagge, Nelli Hietala, Ville Hytönen, Anne Hänninen, Juha Itkonen, Juha-Pekka Koskinen, Tuomas Kyrö, Outi Oja, Hanna van der Steen ja Katariina Vuorinen. Kansi: Ulla Kauhanen. 140 s,; ISBN 978-952-93-7643-8.

Tämän historiikin kokosi Hilja Mörsäri vuonna 2004, minkä jälkeistä aikaa koskevia täydennyksiä ja muutoksia ovat tehneet Ulla Lappalainen, Aino Krohn ja Pia Kaulio.



Lähteet

  • Lampinen, Pekka: Kirjallinen elämä Hämeenlinnassa sotien jälkeen. Arx Tavastica 10. Hämeenlinna-Seura 1996, s.129-135