Ero sivun ”Jokelan kartano” versioiden välillä
imported>Mtaavila Ei muokkausyhteenvetoa |
p (Kirjoitusvirheen korjaus) |
||
| (6 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Jokelan kartanolla''' on pitkä ja vaiherikas historia. Kartano perustettiin | '''Jokelan kartanolla''' on pitkä ja vaiherikas historia. Kartano perustettiin vuonna 1863. Kartanolla on ollut omistuksessaan naula- ja verkatehdas. 1950-lukuun mennessä loppui kartanon kulta-aika ja tehtaat, metsät ja pellot myytiin pois. | ||
vuonna 1863. Kartanolla on ollut omistuksessaan naula- ja verkatehdas. 1950-lukuun | |||
mennessä loppui kartanon kulta-aika ja tehtaat, metsät ja pellot myytiin pois. | |||
Nykyisin kartano tarjoaa matkailupalveluita. | Nykyisin kartano tarjoaa matkailupalveluita. | ||
Jokelan kartanon historia lähtee liikkeelle Seppämestari '''Henrik Dufvasta''', joka muutti | Jokelan kartanon historia lähtee liikkeelle Seppämestari '''Henrik Dufvasta''', joka muutti poikansa Johanin kanssa Hämeenkoskelle. Hän osti nykyisen Jokelan kartanon pihapiirissä sijainneen talon. Isä ja poika perustivat pian naulatehtaan, Henriksdalin manufaktuuripajan. Nuori '''Johan (Janne) Dufva''' rakennutti itselleen talon Paunulanmäelle, suunnilleen nykyisen Jokelan paikalle. Naulatehtaan tulot alkoivat hiipua 1870-luvulla, kun Pietarin rata valmistui. Johan | ||
poikansa Johanin kanssa Hämeenkoskelle. Hän osti nykyisen Jokelan kartanon pihapiirissä | Dufva osti uudeksi tulonlähteekseen lähiseudulta [[Palomaan kartano|Palomaan kartanon]], jonne muutti perheineen v. 1882. Jokelan tilan hän myi verkatehtaan omistajalle, langolleen '''Anders (Antti) Korhoselle''', 33 000 silloisella markalla. Korhonen rakensi Jokelan kartanon samalle paikalle, jolla Dufvan talo oli ollut. Verkatehtailija Korhonen rakennutti perheelleen | ||
sijainneen talon. Isä ja poika perustivat pian naulatehtaan, Henriksdalin manufaktuuripajan. | asunnon v. 1888 ja nimitti sen Jokelaksi. Matala osa ’palvelijoiden’ päädystä on mahdollisesti ollut osa vanhaa Dufvan taloa. Enempää ei kenties tulipalon tuhoamasta tilavaksi mainitusta Dufvan talosta ole säilynyt. | ||
Nuori '''Johan (Janne) Dufva''' rakennutti itselleen talon Paunulanmäelle, suunnilleen nykyisen Jokelan paikalle. | |||
Naulatehtaan tulot alkoivat hiipua 1870-luvulla, kun Pietarin rata valmistui. Johan | |||
Dufva osti uudeksi tulonlähteekseen lähiseudulta [[Palomaan kartano|Palomaan kartanon]], jonne muutti | |||
perheineen v. 1882. Jokelan tilan hän myi verkatehtaan omistajalle, langolleen '''Anders (Antti) Korhoselle''', 33 000 silloisella markalla. Korhonen rakensi Jokelan kartanon samalle | |||
paikalle, jolla Dufvan talo oli ollut. Verkatehtailija Korhonen rakennutti perheelleen | |||
asunnon v. 1888 ja nimitti sen Jokelaksi. Matala osa ’palvelijoiden’ päädystä on | |||
mahdollisesti ollut osa vanhaa Dufvan taloa. Enempää ei kenties tulipalon tuhoamasta | |||
tilavaksi mainitusta Dufvan talosta ole säilynyt. | |||
1800- ja 1900 -lukujen taitteessa Verkatehdas kukoisti ja Anders oli Hämeenkosken | 1800- ja 1900 -lukujen taitteessa Verkatehdas kukoisti ja Anders oli [[Hämeenkoski|Hämeenkosken]] merkkimiehiä. Hänelle syntyi kaksi poikaa ja kolme tytärtä: '''Hilja''', '''Hilma''' ja '''Siviä'''. Kartanolla vietettiin paljon juhlia, joissa tavattiin muiden kartanoiden väkeä. V. 1917 kun Antti Korhonen kuoli, verkatehtaan ja kartanon loistoaika oli ohi. Verkatehdas myytiin, | ||
merkkimiehiä. Hänelle syntyi kaksi poikaa ja kolme tytärtä: '''Hilja''', '''Hilma''' ja '''Siviä'''. Kartanolla | pellot ja karja annettiin vuokralle. Lopulta myytiin myös pellot ja suurin osa metsistä. Taloon jäivät asumaan tyttäret Hilma ja Siviä. Hilma kuoli vuonna 1947 ja Siviä piti taloa yksin 1950-luvulle, jolloin lopulta myi sen kunnalle. Parinkymmenen vuoden ajan se oli huonolla hoidolla ja rapistui. Kunta myi sen sitten yksityisille omistajille, jotka ovat vaihtuneet vuosien myötä. | ||
vietettiin paljon juhlia, joissa tavattiin muiden kartanoiden väkeä. V. 1917 kun | Vuonna 2020 kartanossa aloitti toimintansa | ||
Antti Korhonen kuoli, verkatehtaan ja kartanon loistoaika oli ohi. Verkatehdas myytiin, | [http://ullanpianokoulu.com/paikat.html Ullan Pianokoulu]. | ||
pellot ja karja annettiin vuokralle. Lopulta myytiin myös pellot ja suurin osa metsistä. | <br> | ||
Taloon jäivät asumaan tyttäret Hilma ja Siviä. Hilma kuoli vuonna 1947 ja Siviä piti taloa | |||
yksin 1950-luvulle, jolloin lopulta myi sen kunnalle. Parinkymmenen vuoden ajan se | |||
oli huonolla hoidolla ja rapistui. Kunta myi sen sitten yksityisille omistajille, jotka ovat | |||
vaihtuneet vuosien myötä. | |||
=== Lähteet === | === Lähteet === | ||
* Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa. Loppuraportti 2/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013. | * Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa. Loppuraportti 2/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013. | ||
*[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa] | *[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa (avautuu uuteen välilehteen)] | ||
*[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/hameenkoski_raportti.pdf Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa | *[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/hameenkoski_raportti.pdf Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa (pdf avautuu uuteen välilehteen)] | ||
<br> | <br> | ||
[[Luokka: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]] | [[Luokka: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]] | ||
| Rivi 42: | Rivi 22: | ||
[[Luokka: Kartanot]] | [[Luokka: Kartanot]] | ||
[[Luokka: Kokoustilat]] | [[Luokka: Kokoustilat]] | ||
[[Luokka: Juhlapaikat]] | [[Luokka: Juhlapaikat]][[Category:Päijät-Häme-wiki]] | ||
Nykyinen versio 1. kesäkuuta 2024 kello 17.53
Jokelan kartanolla on pitkä ja vaiherikas historia. Kartano perustettiin vuonna 1863. Kartanolla on ollut omistuksessaan naula- ja verkatehdas. 1950-lukuun mennessä loppui kartanon kulta-aika ja tehtaat, metsät ja pellot myytiin pois. Nykyisin kartano tarjoaa matkailupalveluita.
Jokelan kartanon historia lähtee liikkeelle Seppämestari Henrik Dufvasta, joka muutti poikansa Johanin kanssa Hämeenkoskelle. Hän osti nykyisen Jokelan kartanon pihapiirissä sijainneen talon. Isä ja poika perustivat pian naulatehtaan, Henriksdalin manufaktuuripajan. Nuori Johan (Janne) Dufva rakennutti itselleen talon Paunulanmäelle, suunnilleen nykyisen Jokelan paikalle. Naulatehtaan tulot alkoivat hiipua 1870-luvulla, kun Pietarin rata valmistui. Johan Dufva osti uudeksi tulonlähteekseen lähiseudulta Palomaan kartanon, jonne muutti perheineen v. 1882. Jokelan tilan hän myi verkatehtaan omistajalle, langolleen Anders (Antti) Korhoselle, 33 000 silloisella markalla. Korhonen rakensi Jokelan kartanon samalle paikalle, jolla Dufvan talo oli ollut. Verkatehtailija Korhonen rakennutti perheelleen asunnon v. 1888 ja nimitti sen Jokelaksi. Matala osa ’palvelijoiden’ päädystä on mahdollisesti ollut osa vanhaa Dufvan taloa. Enempää ei kenties tulipalon tuhoamasta tilavaksi mainitusta Dufvan talosta ole säilynyt.
1800- ja 1900 -lukujen taitteessa Verkatehdas kukoisti ja Anders oli Hämeenkosken merkkimiehiä. Hänelle syntyi kaksi poikaa ja kolme tytärtä: Hilja, Hilma ja Siviä. Kartanolla vietettiin paljon juhlia, joissa tavattiin muiden kartanoiden väkeä. V. 1917 kun Antti Korhonen kuoli, verkatehtaan ja kartanon loistoaika oli ohi. Verkatehdas myytiin,
pellot ja karja annettiin vuokralle. Lopulta myytiin myös pellot ja suurin osa metsistä. Taloon jäivät asumaan tyttäret Hilma ja Siviä. Hilma kuoli vuonna 1947 ja Siviä piti taloa yksin 1950-luvulle, jolloin lopulta myi sen kunnalle. Parinkymmenen vuoden ajan se oli huonolla hoidolla ja rapistui. Kunta myi sen sitten yksityisille omistajille, jotka ovat vaihtuneet vuosien myötä.
Vuonna 2020 kartanossa aloitti toimintansa
Ullan Pianokoulu.
Lähteet
- Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa. Loppuraportti 2/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.
- ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa (avautuu uuteen välilehteen)
- Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa (pdf avautuu uuteen välilehteen)