Ero sivun ”Virpi Kanto” versioiden välillä

Häme-Wikistä
imported>Merja Taavila
(lisätty kuvatekstit)
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Kanto 1.jpg|kehys|tyhjä| Kuvassa Virpi Kanto]]
[[Tiedosto:Kanto 1.jpg|kehys|tyhjä| Virpi Kanto|alt=Kuvassa Virpi Kanto ja kivinen naamioveistos jossa lapsen pää]]
<br>
<br>
(s. 1959)
(s. 1959)


Kuvanveistäjä Virpi Kanto on kotoisin Oulusta, mutta asunut Orimattilassa aluksi kesämökkiläisenä parikymmentä vuotta ja viime vuosista alkaen vakituisesti. ”Pohjoinen mentaliteetti on olemassa sisimmissäni. Täällä tunnen asuvani sivistyneellä, kultturellilla maaseudulla, josta on lyhyt matka Lahteen ja Helsinkiin. Maisemat ovat kauniit ja ihmiset ovat olleet pääasiassa ystävällisiä, eli viihdyn ja saan rauhan tehdä teoksiani.”
Kuvanveistäjä Virpi Kanto on kotoisin Oulusta, mutta asunut [[Orimattila|Orimattilassa]] aluksi kesämökkiläisenä parikymmentä vuotta ja viime vuosista alkaen vakituisesti. ”Pohjoinen mentaliteetti on olemassa sisimmissäni. Täällä tunnen asuvani sivistyneellä, kultturellilla maaseudulla, josta on lyhyt matka Lahteen ja Helsinkiin. Maisemat ovat kauniit ja ihmiset ovat olleet pääasiassa ystävällisiä, eli viihdyn ja saan rauhan tehdä teoksiani.”




Rivi 14: Rivi 14:
”Pyrin siihen, että aiheet ja työprosessit ovat itselleni rehellisiä ja toivon katsojan löytävän niistä oman kohtansa suhteessa kokemusmaailmaansa. Tavoittelen taiteen sanatonta merkitystä, tunteita. Jokaiseen työhöni liittyy jokin sillä hetkellä pohtimani asia, esim. kuolema, syntymä, lapsi. Päässäni muodostuu sommitelma jonka pohjalta teen rungon ja aloitan muovailun. Teos alkaa kasvaa alitajuntaisesti henkilökohtaiseksi. Lopputulos on aina yllätys. Yleisön ei tarvitse tietää mitä olen ajatellut prosessin aikana, koska katsoja laittaa kokemukseen kuitenkin oman historiansa ja tunteensa.”
”Pyrin siihen, että aiheet ja työprosessit ovat itselleni rehellisiä ja toivon katsojan löytävän niistä oman kohtansa suhteessa kokemusmaailmaansa. Tavoittelen taiteen sanatonta merkitystä, tunteita. Jokaiseen työhöni liittyy jokin sillä hetkellä pohtimani asia, esim. kuolema, syntymä, lapsi. Päässäni muodostuu sommitelma jonka pohjalta teen rungon ja aloitan muovailun. Teos alkaa kasvaa alitajuntaisesti henkilökohtaiseksi. Lopputulos on aina yllätys. Yleisön ei tarvitse tietää mitä olen ajatellut prosessin aikana, koska katsoja laittaa kokemukseen kuitenkin oman historiansa ja tunteensa.”


[[Tiedosto:Kanto 2.jpg|kehys|vasen|Kuvassa veistos Balladi naisen rakkaudesta, 2006, betoni (75 x 30 x 40 cm)]]
[[Tiedosto:Kanto 2.jpg|kehys|vasen|Kuvassa veistos Balladi naisen rakkaudesta, 2006, betoni (75 x 30 x 40 cm)|alt=Kuvassa kivinen veistos, jossa rukoileva, hunnutettu nainen polvistuneena]]




Rivi 22: Rivi 22:
[[Luokka:Taideteokset]]
[[Luokka:Taideteokset]]
[[Luokka:Botin lisäämät sivut]]
[[Luokka:Botin lisäämät sivut]]
[[Luokka:Vellamon vinkit]]
[[Category:Päijät-Häme-wiki]]

Nykyinen versio 5. kesäkuuta 2023 kello 13.42

Kuvassa Virpi Kanto ja kivinen naamioveistos jossa lapsen pää
Virpi Kanto


(s. 1959)

Kuvanveistäjä Virpi Kanto on kotoisin Oulusta, mutta asunut Orimattilassa aluksi kesämökkiläisenä parikymmentä vuotta ja viime vuosista alkaen vakituisesti. ”Pohjoinen mentaliteetti on olemassa sisimmissäni. Täällä tunnen asuvani sivistyneellä, kultturellilla maaseudulla, josta on lyhyt matka Lahteen ja Helsinkiin. Maisemat ovat kauniit ja ihmiset ovat olleet pääasiassa ystävällisiä, eli viihdyn ja saan rauhan tehdä teoksiani.”


Kanto suoritti joitakin taidekursseja nuorena, mutta valmistui ammattiin joka ei ollut oikea. Irtioton ja taideopintojen avulla hän ryhtyi työskentelemään taiteilijana. Hän on itsekin opettanut kuvanveistoa taidekouluissa ja kansanopistoissa sekä lapsille että aikuisille, viimeksi Orimattilan kansalaisopistossa. Hänen teoksiaan voi satunnaisten näyttelyjen lisäksi nähdä sovittaessa työhuone-esittelynä Orimattilan Sammalistossa.

Ikuisuuden pohdintoja

Teokset syntyvät savimuovailun ja kipsivalun kautta betonista valamalla. ”Oma käsiala muodostuu vuosien mittaan; tiettyä tyylilajia minulla ei ole, vaan teosten sisältö- ja tyylimuutokset heijastavat omaa kehitystäni. Ehkä sisältö on ikuisuusfilosofinen. Mitä ovat ihminen, elämä ja kuolema, kuinka lyhyt ihmisen aika. En lakkaa ihmettelemästä kuinka ihminen esineellistyy, muuttuu kuluttajaksi ja suostuu kadottamaan ihmisyytensä.”

”Pyrin siihen, että aiheet ja työprosessit ovat itselleni rehellisiä ja toivon katsojan löytävän niistä oman kohtansa suhteessa kokemusmaailmaansa. Tavoittelen taiteen sanatonta merkitystä, tunteita. Jokaiseen työhöni liittyy jokin sillä hetkellä pohtimani asia, esim. kuolema, syntymä, lapsi. Päässäni muodostuu sommitelma jonka pohjalta teen rungon ja aloitan muovailun. Teos alkaa kasvaa alitajuntaisesti henkilökohtaiseksi. Lopputulos on aina yllätys. Yleisön ei tarvitse tietää mitä olen ajatellut prosessin aikana, koska katsoja laittaa kokemukseen kuitenkin oman historiansa ja tunteensa.”

Kuvassa kivinen veistos, jossa rukoileva, hunnutettu nainen polvistuneena
Kuvassa veistos Balladi naisen rakkaudesta, 2006, betoni (75 x 30 x 40 cm)