Ero sivun ”Tapio Lyyra” versioiden välillä
imported>Mtaavila Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
(5 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Lyyra Tapio.jpg|pienoiskuva|Tapio Lyyra]] | [[Tiedosto:Lyyra Tapio.jpg|pienoiskuva|Tapio Lyyra|alt=]] | ||
(s. 1930) | (s. 1930) | ||
Rivi 95: | Rivi 95: | ||
<br/> Orimattilan kouluradio-ohjelmia (käsikirjoituksia ja toteutus) 1967 (osa niistä on tallella Lahden Radiomuseossa) | <br/> Orimattilan kouluradio-ohjelmia (käsikirjoituksia ja toteutus) 1967 (osa niistä on tallella Lahden Radiomuseossa) | ||
[[Luokka:Kirjailijat|Lyyra, Tapio]] | [[Luokka:Kirjailijat|Lyyra, Tapio]] | ||
[[Luokka:Botin lisäämät sivut]] | [[Luokka:Botin lisäämät sivut]] | ||
[[Category:Päijät-Häme-wiki]] |
Nykyinen versio 5. kesäkuuta 2023 kello 13.33
(s. 1930)
Jääskessä syntynyt, nykyisin Orimattilassa asuva Tapio Lyyra on valmistunut Kajaanin yläkansakoulunopettajaseminaarista vuonna 1956 ja käynyt opettajien työnohjaajakoulutuksen vuonna 1983.
Hän on työskennellyt opettajana vuosina 1956-91.
Hänen harrastuksiinsa kuuluvat lentopallo, kuntoliikunta, vapaaehtoistyö ja taideteosten tekeminen luonnonmateriaaleista.
Palkinnot:
-I. palkinto Päätalo-päivien Parhaat esiin -kilpailussa
- Runokirjat -palkinto 1996 (runokirjasta: Nää ihmiset)
- Orimattilan kaupungin kulttuuripalkinto 1998
- II. palkinto Suuressa suomalaisessa rakkausrunokilpailussa2001
Tapio Lyyra kirjoittaa säilyttääkseen perinteitä esim. murteita. Hän pyrkii kirjoittamaan siten, että myös nuoret kiinnostuisivat ja innostuisivat. Häneltä on ilmestynyt mm. kolme Karjalan murteella kirjoitettua kirjaa.
Hänen kirjoittamansa näytelmät perustuvat omakohtaisiin kokemuksiin. Hänen tuotantonsa on suunnattu erilaisten ihmisten tarpeisiin.
Kirjoittamisharrastuksen hän aloitti noin 10-vuotiaana, jolloin hänen isänsä vei poikansa kirjoittaman runon paikalliseen lehteen, jossa se sitten julkaistiin. Sen jälkeen hän kirjoitteli partiolehteen erilaisia juttuja. Näytelmiä hän kirjoitti aluksi koulun juhliin.
Esim. näytelmässä Pitsikylän Anna tapahtumapaikkana on Orimattilan Heinämaa. Siinä myös puhutaan Orimattilan murretta ja tuodaan esiin paikkakunnan vahvaa pitsiperinnettä.
Evakot tulloot -näytelmässä liikutaan mm. Orimattilan asemalla, missä kahden paikkakunnan murteet (Orimattilan ja Karjalan) soljuvat sulassa sovussa kuten ihmisetkin.
Runoissaan Lyyra tuo esiin paikkakunnan eri tapahtumia, orimattilalaisia ja karjalaisia murteita sekä tapoja. Runojen aiheet ovat usein päijäthämäläisiä.
Hän on myös esittänyt tuotantoaan eri tilaisuuksissa Päijät-Hämeessä.
"Tottakai työkauteni ympäristö kaikkineen on vahva tausta tuotantoni vaikuttajana! ", hän toteaa.
Tuotanto
Runot
Nää ihmiset, 1995.
Näin sanoin, 1997.
Elävä mikä elävä, 1998.
Mansikkaheinä, 1999.
Näinikkää, 2000.
Näytelmät ja kuunnelmat
Pitsikylän Anna, 1984.
Evakot tulloot, 1985.
Kouluruokailu ennen ja nyt, 1989.
Ne lomittajat, ne lomittajat, 1991.
Hei naapuri, 1994.
Meillä ei kiusata.
Jos tehtäis itse.
Joulupukin stressi.
Päijät-Hämettä käsittelevät tietokirjat
Kotikaupunkimme keittokirja, 1998.
Osallistuminen antologioihin
On ihana olla ihminen, 1989.
Etsijä. Orimattilan taideyhdistys 1992.
Työn runo puhuu. Lahden TVT :n henkilöstöyhdistys 1992.
Omaishoitaja arjen ristiaallokossa. Omaishoitajat ja läheiset ry, WSOY 1997.
Rillintilli ja muita satuja. Orimattilan taideyhdistys 2000.
Että näkyisivät tähdet. Kynäsilta 2001.
Elämän pilkkeitä,2002.
Suuria ja pieniä hetkiä, 2002.
Joulu saapuu tähden luo, 2004.
Muu tuotanto
Muistan kauniin Karjalan : The Bat yhtyeen CD :n sanoitus, 2002.
Liikennelaulu, 1984.
Reetan lehti : kasetti (sanoitus),2001.
Päijät-Hämeen kouluradio-ohjelmia, mm. Leivästä on kysymys, n. 1967
Orimattilan kouluradio-ohjelmia (käsikirjoituksia ja toteutus) 1967 (osa niistä on tallella Lahden Radiomuseossa)