Ero sivun ”Larin-Kyösti” versioiden välillä
p (yksi versio) |
p (→Lähteet) |
||
(3 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 17: | Rivi 17: | ||
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
Hämeenlinnalaisia 1639-1989. Hämeenlinna 350 vuotta. Hämeenlinnan kaupunki 1989. | |||
[[Category:Kirjailijat|Larin-Kyösti]] [[Category:Hämeenlinnalaisia|Larin-Kyösti]] | Juhani Niemi. Larin-Kyösti : kansanlaulaja ja kosmopoliitti. Kansanlaulaja ja kosmopoliitti. Karisto. 2016. ISBN 978-951-23-6158-8 | ||
Juhani Niemi. Runoilija syntyi kesäiseen kaupunginpuistoon (Larin-Kyöstin syntymästä 150 vuotta). Hämeen Sanomat 31.5.2023 | |||
[[Category:Kirjailijat|Larin-Kyösti]] [[Category:Hämeenlinnalaisia|Larin-Kyösti]][[Category:Häme-Wiki]] |
Nykyinen versio 31. toukokuuta 2023 kello 09.57
Larin-Kyösti, oikelta nimeltään Karl Gustaf Larsson (5.6.1873 Hämeenlinna – 2.12.1948 Helsinki) oli hämeenlinnalaisen ravintoloitsijan Gustaf Israel ja Josefina Wilhelmina Larssonin poika. Vanhemmat olivat muuttaneet Hämeenlinnaan Ruotsista. Larin-Kyöstin nuoruusvuosien dramaattisin tapahtuma oli isän itsemurha. Gustaf Larsson päätyi itsemurhaan taloudellisten vaikeuksiensa vuoksi vuonna 1884.
Kouluajat
Larin-Kyösti kävi suomenkielistä Hämeenlinnan lyseota, josta hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1895. Yhdeksänvuotiaana Larin-Kyösti karkoitettiin koulusta hänen tapeltuaan ystävineen toisen nuorisojoukon kanssa Hämeenlinnan Tähtipuistossa, joka nykyisin tunnetaan Sibeliuksenpuistona. Larin-Kyösti vietti tämän karkotusajan Tuuloksessa Pohjoisten kartanossa. Hän vietti karkotuslomiaan myös Lammilla äitinsä sukulaisten talossa. Koulun kulttuuripiiri ja mm. Eino Leinon ystävyys vahvistivat Larin-Kyöstin kielellistä lahjakkuutta ja ohjasivat kirjalliselle elämänuralle. Ylioppilaaksi tultuaan Larin-Kyösti opiskeli yliopistossa jonkin aikaa venäjää, mutta pian hän paneutui kirjoittamiseen.
Tuotanto
Ruotsinkielisen kodin pojasta tuli merkittävä suomenkielisen runon taitaja. Larin-Kyöstin ensimmäinen kokoelma Tän pojan kevätrallatuksi ilmestyi 1897. Larin-Kyösti oli tuottelias ja monipuolinen kirjoittaja: hän kirjoitti runoja, romaaneja, kertomuksia, näytelmiä sekä suomensi kirjallisuutta. Larin-Kyösti käsittelee Hämeenlinnaa ja hämeenlinnanlaisia useissa runoissaan ja muistelmateoksissaan.
Larin-Kyösti nyky-Hämeenlinnassa
Mikko Hovin veistämä Larin-Kyöstin patsas on Toripuistossa. Larin-Kyöstin katu on Kaurialan kaupunginosassa. Syntymäkoti on siirretty Kaupunginpuistoon. Larin-Kyösti syntyi Parkin puutarhurin mökissä puiston portin vieressä. Paikalla on myös muistokivi ja siinä Aukusti Veuron reliefi (1949). Hautapaadessa Ahvenistolla on Urho Heinäsen reliefi (1958). Larin-Kyöstin seura on toiminut Hämeenlinnassa vuodesta 1952.
Kai Kyösti Kaukovalta on kirjoittanut Hämeenlinnan Kaupungin Teatterille vuonna 1992 ensi-iltansa saaneen näytelmän Kulkijan laulut. Näytelmä kuvaa Larin-Kyöstin tuotteliainta kautta vuosisadan vaihteesta ensimmäiseen maailmansotaan asti.
Lähteet
Hämeenlinnalaisia 1639-1989. Hämeenlinna 350 vuotta. Hämeenlinnan kaupunki 1989.
Juhani Niemi. Larin-Kyösti : kansanlaulaja ja kosmopoliitti. Kansanlaulaja ja kosmopoliitti. Karisto. 2016. ISBN 978-951-23-6158-8
Juhani Niemi. Runoilija syntyi kesäiseen kaupunginpuistoon (Larin-Kyöstin syntymästä 150 vuotta). Hämeen Sanomat 31.5.2023