Ero sivun ”Kiveriö” versioiden välillä
imported>Mtaavila Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (16 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Kiveriö.jpg| | [[Tiedosto:Kiveriö.jpg|pienoiskuva|Ilmakuva Kiveriöstä. Valokuvaamo Kuvakiila, 1965. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.|alt=ilmakuva jossa korkeita valkoisia kerrostaloja ja metsää]] | ||
==Paikannimen historia == | |||
Kiveriö tunnettiin aiemmin nimellä Sikosuo. Se oli suoalue, jonne lahtelaiset ajoivat sikansa kesäksi. Kaupunginosan asukkaat eivät kuitenkaan pitäneet nimestä, vaan vaihtoivat sen Kiveriöksi. Aiemmin Kiveriö on tiettävästi ollut alueen itäisten harjujen ja mäkien nimi. | Kiveriö tunnettiin aiemmin nimellä Sikosuo. Se oli suoalue, jonne lahtelaiset ajoivat sikansa kesäksi. Kaupunginosan asukkaat eivät kuitenkaan pitäneet nimestä, vaan vaihtoivat sen Kiveriöksi. Aiemmin Kiveriö on tiettävästi ollut alueen itäisten harjujen ja mäkien nimi. | ||
== Kivistönmäki == | === Kivistönmäki === | ||
Mäellä sijaitsi aikoinaan Mukkulan kartanon Kivistö niminen torppa. Paikannimi viittaa maaston luonteeseen. Torppa hävisi sittemmin jäljettömiin. | Mäellä sijaitsi aikoinaan Mukkulan kartanon Kivistö niminen torppa. Paikannimi viittaa maaston luonteeseen. Torppa hävisi sittemmin jäljettömiin. | ||
| Rivi 9: | Rivi 11: | ||
Kivistönmäestä on joskus käytetty nimitystä Roopenmäki. Sillä viitattiin alueella asuneeseen kylähulluun mieheen, Roopeen, joka auttoi ihmisiä keräämällä polttopuita ja kantamalla vettä. | Kivistönmäestä on joskus käytetty nimitystä Roopenmäki. Sillä viitattiin alueella asuneeseen kylähulluun mieheen, Roopeen, joka auttoi ihmisiä keräämällä polttopuita ja kantamalla vettä. | ||
== Metelinmäki == | === Metelinmäki === | ||
Kiveriön Mustankallionmäen osa. Lienee aiemmin tarkoittanut koko Mustankallion- ja Pyhättömänmäkeä. Nimen alkuperästä tiedetään vain sen verran, että se on hyvin vanha. Se lienee alueen vanhin paikannimi. On esitetty, että nimi juontuu metelikansan eli hiisien asuinsijasta. | Kiveriön Mustankallionmäen osa. Lienee aiemmin tarkoittanut koko Mustankallion- ja Pyhättömänmäkeä. Nimen alkuperästä tiedetään vain sen verran, että se on hyvin vanha. Se lienee alueen vanhin paikannimi. On esitetty, että nimi juontuu metelikansan eli hiisien asuinsijasta. | ||
| Rivi 20: | Rivi 22: | ||
<br> | <br> | ||
[[Luokka:Lahti]] | [[Luokka:Lahti]] | ||
[[Luokka:Paikannimet]] | [[Luokka:Paikannimet]] | ||
[[Luokka: | [[Luokka:Kiveriö]] | ||
[[Luokka: | [[Luokka:Kaupunginosat ja asuinalueet]] | ||
[[Luokka:Botin lisäämät sivut]] | |||
[[Luokka:Botin lisäämät sivut]][[Category:Päijät-Häme-wiki]] | |||
Nykyinen versio 29. toukokuuta 2023 kello 08.31
Paikannimen historia
Kiveriö tunnettiin aiemmin nimellä Sikosuo. Se oli suoalue, jonne lahtelaiset ajoivat sikansa kesäksi. Kaupunginosan asukkaat eivät kuitenkaan pitäneet nimestä, vaan vaihtoivat sen Kiveriöksi. Aiemmin Kiveriö on tiettävästi ollut alueen itäisten harjujen ja mäkien nimi.
Kivistönmäki
Mäellä sijaitsi aikoinaan Mukkulan kartanon Kivistö niminen torppa. Paikannimi viittaa maaston luonteeseen. Torppa hävisi sittemmin jäljettömiin.
Kivistönmäestä on joskus käytetty nimitystä Roopenmäki. Sillä viitattiin alueella asuneeseen kylähulluun mieheen, Roopeen, joka auttoi ihmisiä keräämällä polttopuita ja kantamalla vettä.
Metelinmäki
Kiveriön Mustankallionmäen osa. Lienee aiemmin tarkoittanut koko Mustankallion- ja Pyhättömänmäkeä. Nimen alkuperästä tiedetään vain sen verran, että se on hyvin vanha. Se lienee alueen vanhin paikannimi. On esitetty, että nimi juontuu metelikansan eli hiisien asuinsijasta.
Olli Järvinen on koonnut Metelinmäen selityksiä, joita edellisen lisäksi ovat Metelinmäen kallion paukahteleminen pakkasilla; kertomukset juutalaisten äänekkäistä hevosien teurastuksista; sekä juoppojen, tappelupukarien ja muiden rähinöitsijöiden meluamisesta. Nimi saattaa viitata myös vanhoihin rajariitoihin ja sotaisiin kahakoihin.
Lähteet
- Laapotti, Marjukka: Lahden paikannimistö. (Toim. Päivi Siikaniemi, Lahden kaupunginmuseo, Unto Tupala) Lahden kaupunki, 1994.