Ero sivun ”Hämeenlinnan kaupunginkirjasto” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(23 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Image:Hlinnan kirjasto.jpg|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]  
[[Tiedosto:Kirjasto ulkoa elokuu2020 pieni.jpg|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|Hämeenlinnan pääkirjaston pääsisäänkäynti ulkoa päin kesällä, edustalla kukkia.]]
[[Hämeenlinnan kaupunki|Hämeenlinnan kaupungin]] kirjastoverkkoon kuuluvat pääkirjasto sekä [[Nummen kirjasto|Nummen]], [[Hauhon kirjasto|Hauhon]], [[Kalvolan kirjasto|Kalvolan]], [[Rengon kirjasto|Rengon]], [[Tuuloksen kirjasto|Tuuloksen]] ja [[Lammin kirjasto|Lammin lähikirjastot]]. Lisäksi kirjastolaitokseen kuuluu kaksi kirjastoautoa, jotka käyvät päiväsaikaan kouluilla ja päiväkodeissa ja iltaisin lähiöissä ja haja-asutusalueilla.


[[Hämeenlinnan kaupunki|Hämeenlinnan kaupungin]] kirjastoverkkoon kuuluvat vuoden 2009 alusta Lukiokadun varrella sijaitseva pääkirjasto sekä [[Jukolan kirjasto|Jukolan]], [[Hauhon kirjasto|Hauhon]], [[Kalvolan kirjasto|Kalvolan]], [[Rengon kirjasto|Rengon]], [[Tuuloksen kirjasto|Tuuloksen]] ja [[Lammin kirjasto|Lammin lähikirjastot]]. Lisäksi kirjastolaitokseen kuuluu kaksi kirjastoautoa, jotkä käyvät päiväsaikaan kouluilla ja päiväkodeissa ja iltaisin lähiöissä ja haja-asutusalueilla. Kirjaston henkilökuntaan kuuluu 55 vakinaista työntekijää. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmassa oli vuonna 2016 yli 417 000 nidettä.<br>
Hämeenlinnan pääkirjasto peruskorjattiin vuosien 2018–2020 aikana. Pääkirjasto toimi peruskorjauksen ajan Wetterillä (Wetterhoffinkatu 2).


== Palvelut  ==
== Palvelut  ==


Kaupunginkirjastossa on erikielisiä kirjoja ja sanoma- ja aikakauslehtiä, runsaasti musiikkiäänitteitä, DVD-levyjä, sähköisiä kirjoja (e-kirjoja), äänikirjoja ja kielikursseja. Kirjasto ylläpitää kotiseutukokoelmaa, johon kuuluu kirjojen lehtiartikkeleiden ja pienpainatteiden lisäksi verkosta löytyvät alueellinen ARVI-viitetietokanta ja [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/ digitaalinen aineistopankki Lydia], joka sisältää vanhaa Hämeenlinnaa käsittelevää kirjallisuutta, karttoja, artikkeleita ja pienpainatteita.   
Kirjastossa on erikielisiä kirjoja, sanoma- ja aikakauslehtiä, musiikkiäänitteitä, DVD-levyjä, sähköisiä kirjoja (e-kirjoja), äänikirjoja ja kielikursseja. Kirjasto ylläpitää kotiseutukokoelmaa, johon kuuluu kirjojen, lehtiartikkeleiden ja pienpainatteiden lisäksi [https://lydia.hameenlinna.fi digitaalinen aineistopankki Lydia], joka sisältää vanhaa Hämeenlinnaa käsittelevää kirjallisuutta, karttoja, artikkeleita ja pienpainatteita.   


Kirjaston tietopalvelu opastaa tiedonhaussa, aineistojen etsinnässä ja kirjaston käytössä. Kirjastoista voi varata lainassa olevaa aineistoa, muissa toimipisteissä hyllyssä olevaa materiaalia, tilata kaukolainoja sekä tehdä hankintaehdotuksia. Seutukuljetuksin kirjastojen kokoelmat siirtyvät sujuvasti kirjastosta toiseen asiakkaiden käyttöön. Eri toimipisteiden aineistoa voi siis palauttaa mihin tahansa kaupunginkirjaston toimipisteeseen ja vastaavasti saada lainaan minkä tahansa kirjaston kokoelmia. Alueen kirjastoilla on käytössä yhteinen kirjastokortti ja verkkokirjasto. Kotisivuilla kerrotaan voimassaolevat käytännöt kuten laina-ajat ja maksut. Kaupunginkirjasto huolehtii yhdessä perusturvakeskuksen kanssa kotikirjastopalvelusta niille, jotka eivät sairauden tai muun syyn vuoksi itse voi käydä kirjastoissa.  
Kirjaston tietopalvelu opastaa tiedonhaussa, aineistojen etsinnässä ja kirjaston käytössä. Kirjastoista voi varata lainassa olevaa aineistoa, muissa toimipisteissä hyllyssä olevaa materiaalia, tilata kaukolainoja sekä tehdä hankintaehdotuksia. Seutukuljetuksin kirjastojen kokoelmat siirtyvät kirjastosta toiseen asiakkaiden käyttöön.  


[[Image:Keidas.jpg|thumb|right|300px|Pääkirjaston Keidas. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]  
Eri toimipisteiden aineistoa voi palauttaa mihin tahansa kaupunginkirjaston toimipisteeseen ja vastaavasti saada lainaan minkä tahansa kirjaston kokoelmia.
Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan kirjastot muodostavat kirjastokimpan. Kirjastoilla on yhteinen kirjastojärjestelmä ja [https://www.vanamokirjastot.fi/ verkkokirjasto]. Asiakas voi käyttää yhtä kirjastokorttia kaikissa kirjastokimpan yksiköissä.


Kirjasto tiedottaa kotisivuillaan kirjaston näyttelyistä ja tapahtumista. Kirjastoissa järjestetää myös monipuolista lastenohjelmaa: satuhetkiä, työpajoja, kerhoja, elokuvia ja konsertteja. Tapahtumien järjestämisessä kirjasto toimii yhteistyössä paikallisten ja valtakunnallisten kulttuuritahojen kanssa. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto on aikaisemmin ollut mukana toimittamassa verkkomuotoista [http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=14&lang=FI Sanojen aika] –kirjailijamatrikkelia.  
Kirjasto tiedottaa verkkokirjastossa näyttelyistä ja tapahtumista. Kirjastoissa järjestetää monipuolisesti tapahtumia lapsille, nuorille ja aikuisille.  


Kirjaston kirjoittajakoulu on antanut taiteen perusopetuksen mukaista sanataiteen opetusta lapsille ja nuorille 1990-luvun alusta asti. Syksyllä 2009 kirjaston[http://www.vanajavedenopisto.fi/Kirjis/kirjoittakoulu_etusivu.html kirjoittajakoulu] liitettiin osaksi Vanajaveden opiston opinto-ohjelmaa. &nbsp;
Tapahtumien järjestämisessä kirjasto toimii yhteistyössä paikallisten ja valtakunnallisten kulttuuritahojen kanssa.


== Historia  ==
== Historia  ==


Hämeenlinnan kaupunginkirjaston historia ulottuu vuoteen 1861, jolloin kokoonnuttiin kaksi kertaa kirjastoasioiden merkeissä Rouvasseuran huoneistossa ja perustettiin erityinen komitea lainakirjaston "ylöspanemista" varten. Kirjaston varsinaisena perustajana pidetään rehtori [http://fi.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Erik_Eur%C3%A9n Gustaf Erik Eurénia]. Kirjasto avattiin keväällä 1861 ja sen ensimmäinen toimipaikka oli Rouvasseuran omistamassa sunnuntaikoulun talossa Birger Jaarlinkatu 35:ssä. Yleisön lainattavissa oli aluksi 250 nidettä, määrä kasvoi kuukauden kuluessa jo 795:een. Kirjastoa hoiti mamselli Eva Perden 12 ruplan vuosipalkalla.  
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston historia ulottuu vuoteen 1861, jolloin kokoonnuttiin kaksi kertaa kirjastoasioiden merkeissä Rouvasseuran huoneistossa ja perustettiin erityinen komitea lainakirjaston "ylöspanemista" varten. Kirjaston varsinaisena perustajana pidetään rehtori [http://fi.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Erik_Eur%C3%A9n Gustaf Erik Eurénia].  


Birger Jaarlin kadun ja Saaristenkadun kulmaan valmistui vuonna 1884&nbsp;uusi kansakoulu, jossa kirjasto ja lukusali toimivat vuoteen 1898 asti. Kirjasto ja lukusali irrotettiin vuonna 1905 kansakoululaitoksesta itsenäiseksi yksiköksi, joka sai vuosittaiset määrärahansa suoraan kaupungilta. Kirjasto toimi useissa eri paikoissa, kunnes se vuonna 1924 muutti entisen [[Hämeenlinnan ortodoksinen varuskuntakirkko|venäläisen varuskuntakirkon]] rakennukseen. Ortodoksinen varuskuntakirkko oli rakennettu vuonna 1898 kaupungin omistamalle maapohjalle, jota kutsuttiin nimellä Pikkutori. Tässä tilassa kirjasto toimi kaikkiaan 60 vuotta. [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/127 Hämeenlinnan Lydiassa] on digitoituna rakennuspiirustukset muutostöisstä, jotkä tehtiin varuskuntakirkon muuttamiseksi kirjastoksi.<br>
Kirjasto avattiin keväällä 1861 ja sen ensimmäinen toimipaikka oli Rouvasseuran omistamassa sunnuntaikoulun talossa Birger Jaarlin katu 35:ssä. Yleisön lainattavissa oli aluksi 250 nidettä, määrä kasvoi kuukauden kuluessa jo 795:een. Kirjastoa hoiti mamselli Eva Perden 12 ruplan vuosipalkalla.
 
Birger Jaarlin kadun ja Saaristenkadun kulmaan valmistui vuonna 1884 uusi kansakoulu, jossa kirjasto ja lukusali toimivat vuoteen 1898 asti. Kirjasto ja lukusali irrotettiin vuonna 1905 kansakoululaitoksesta itsenäiseksi yksiköksi, joka sai vuosittaiset määrärahansa suoraan kaupungilta.  
 
Kirjasto toimi useissa eri paikoissa, kunnes se vuonna 1924 muutti entisen [[Hämeenlinnan ortodoksinen varuskuntakirkko|venäläisen varuskuntakirkon]] rakennukseen. Ortodoksinen varuskuntakirkko oli rakennettu vuonna 1898 kaupungin omistamalle maapohjalle, jota kutsuttiin nimellä Pikkutori. Tässä tilassa kirjasto toimi kaikkiaan 60 vuotta.  
 
[https://lydia.hameenlinna.fi/ Lydiassa] on digitoituna rakennuspiirustukset muutostöistä, jotkä tehtiin varuskuntakirkon muuttamiseksi kirjastoksi.


== Nykyinen pääkirjasto  ==
== Nykyinen pääkirjasto  ==


[[Image:Kirjasto_ulkokuva.JPG|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]  
[[Tiedosto:Kirjastotori-pieni.jpg|thumb|right|300px|Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|alt=Näkymä Hämeenlinnan pääkirjaston 2. kerroksen pääsisäänkäynniltä 1. kerroksen kirjastosaliin.]]
Nykyinen kaupunginarkkitehti Heikki Aitolan piirtämä kirjastorakennus valmistui Vanajaveden rannalle vuonna 1983. Rinnetontille kirjastorakennus porrastettiin kolmeen kerrokseen. Pohjoiseen suuntautuvista suurista ikkunoista avautuu kaunis kulttuurimaisema keskiaikaiseen [[Hämeen linna|Hämeen linnaan]]. Kirjastotalossa on hyötypinta-alaa 5 590 m². Kirjaston edessä on Nina Ternon pronssiveistos [[Kullervo]].  
 
Kaupunginarkkitehti Heikki Aitolan piirtämä kirjastorakennus valmistui Vanajaveden rannalle vuonna 1983.  
 
Kirjastorakennus porrastettiin rinnetontille kolmeen kerrokseen. Pohjoiseen suuntautuvista suurista ikkunoista avautuu kulttuurimaisema keskiaikaiseen [[Hämeen linna|Hämeen linnaan]]. Kirjastotalossa on hyötypinta-alaa 5 590 m². Kirjaston edessä on Nina Ternon pronssiveistos [[Kullervo]].  
 
Kirjastorakennuksessa toimi [[Hämeenlinnan kaupunginarkisto|kaupunginarkisto]] vuoteen 2018 asti.
 
[[Tiedosto:HML kirjasto Studio.jpg|pienoiskuva|oikea|Kirjaston Studion laitteistoa. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto|alt=Yleiskuva kirjaston Studiosta, etualalla sähkörummut ja kosketinsoitin, taustalla editointitietokone, kitarat ja basso.]]


Kirjastorakennuksessa toimii myös lounasravintola Lanterna sekä [[Hämeenlinnan kaupunginarkisto|kaupunginarkisto]].  
Pääkirjaston peruskorjauksessa 2018–2020 uusittiin talotekniikka sekä kalusteet. Pääkirjasto palasi Wetteriltä Lukiokadulle peruskorjauksen päätyttyä kesällä 2020.


== Maakuntakirjasto<br>  ==
== Maakuntakirjasto<br>  ==


Hämeenlinnan kaupunginkirjasto toimi vuosina 1995-2017 Hämeen maakuntakirjastona. Maakuntakirjaston toimialueeseen kuului 11 kuntaa, Hämeenlinna, Forssa ja Riihimäki lähikuntineen. Alueen kirjastot ovat jakautuneet kolmeen eri kirjastokimppaan. Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan kirjastot muodostavat yhdessä Vanajanverkon, jolla on yhteinen verkkokirjasto, asiakasrekisteri, kirjastokortti ja ARVI -artikkelitietokanta.<br>
Hämeenlinnan kaupunginkirjasto toimi vuosina 1995–2017 Hämeen maakuntakirjastona. Maakuntakirjaston toimialueeseen kuului 11 kuntaa: Hämeenlinna, Forssa ja Riihimäki lähikuntineen.  
 
Maakuntakirjasto tuki alueensa yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelua, kehitti toiminta-aluetta koskevaa tietopalvelua ja perehdytti kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin. Maakuntakirjasto välitti kaukolainoja, ylläpiti ja kehitti kotiseutukokoelmaa sekä [http://arvi.kirjas.to/ aluetietokanta Arvia]. Vuonna 2007 maakuntakirjasto aloitti kotiseutuaineiston digitoinnin.<br><br>


== Lisätietoja<br>  ==
Alueen kirjastot ovat jakautuneet kolmeen eri kirjastokimppaan.


[http://www.youtube.com/results?search_type=&search_query=%22Kirjasato+tapahtuma+H%C3%A4meenlinnan+kaupunginkirjastossa%22&aq=f Kirjasato-tapahtuma YouTubessa]<br>
Maakuntakirjasto tuki alueensa yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelua, kehitti toiminta-aluetta koskevaa tietopalvelua ja perehdytti kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin. Maakuntakirjasto välitti kaukolainoja, ylläpiti ja kehitti kotiseutukokoelmaa sekä aluetietokanta Arvia. Vuonna 2007 maakuntakirjasto aloitti kotiseutuaineiston digitoinnin.


[http://www.youtube.com/results?search_type=&search_query=Teatteria+kirjojen+keskell%C3%A4+tapahtumassa+H%C3%A4meenlinnan+p%C3%A4%C3%A4kirjastolla&aq=f Teatteria kirjojen keskellä -tapahtuma helmikuussa 2009 YouTubessa]<br>
== Lisätietoja ==


[http://www.youtube.com/results?search_type=&search_query=%22Tanssia+ja+taidetta%22&aq=f Tanssia ja Taidetta -tapahtuma YouTubessa]<br>  
[https://www.youtube.com/user/hmlkirjasto Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Youtubessa]<br>  


== Lähteet  ==
== Lähteet  ==


*Korkama, Erkki: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto vv. 1861-1961. Hämeenlinnan kaupunki 1961.  
*Korkama, Erkki: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto vv. 1861-1961. Hämeenlinnan kaupunki 1961.  
*http://www.hameenlinna.fi/kirjasto
*https://www.vanamokirjastot.fi/
*Sanojen aika http://kirjailijat.kirjastot.fi/[[Coordinates::60.999528, 24.466079| ]]
[[Category:Hämeenlinna]][[Category:Kirjastot]][[Category:Häme-Wiki]]
[[Coordinates::60.999691, 24.465734| ]]
[[Category:Hämeenlinna]][[Category:Kirjastot]]

Nykyinen versio 24. huhtikuuta 2023 kello 12.36

Hämeenlinnan pääkirjaston pääsisäänkäynti ulkoa päin kesällä, edustalla kukkia.

Hämeenlinnan kaupungin kirjastoverkkoon kuuluvat pääkirjasto sekä Nummen, Hauhon, Kalvolan, Rengon, Tuuloksen ja Lammin lähikirjastot. Lisäksi kirjastolaitokseen kuuluu kaksi kirjastoautoa, jotka käyvät päiväsaikaan kouluilla ja päiväkodeissa ja iltaisin lähiöissä ja haja-asutusalueilla.

Hämeenlinnan pääkirjasto peruskorjattiin vuosien 2018–2020 aikana. Pääkirjasto toimi peruskorjauksen ajan Wetterillä (Wetterhoffinkatu 2).

Palvelut

Kirjastossa on erikielisiä kirjoja, sanoma- ja aikakauslehtiä, musiikkiäänitteitä, DVD-levyjä, sähköisiä kirjoja (e-kirjoja), äänikirjoja ja kielikursseja. Kirjasto ylläpitää kotiseutukokoelmaa, johon kuuluu kirjojen, lehtiartikkeleiden ja pienpainatteiden lisäksi digitaalinen aineistopankki Lydia, joka sisältää vanhaa Hämeenlinnaa käsittelevää kirjallisuutta, karttoja, artikkeleita ja pienpainatteita.

Kirjaston tietopalvelu opastaa tiedonhaussa, aineistojen etsinnässä ja kirjaston käytössä. Kirjastoista voi varata lainassa olevaa aineistoa, muissa toimipisteissä hyllyssä olevaa materiaalia, tilata kaukolainoja sekä tehdä hankintaehdotuksia. Seutukuljetuksin kirjastojen kokoelmat siirtyvät kirjastosta toiseen asiakkaiden käyttöön.

Eri toimipisteiden aineistoa voi palauttaa mihin tahansa kaupunginkirjaston toimipisteeseen ja vastaavasti saada lainaan minkä tahansa kirjaston kokoelmia. Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan kirjastot muodostavat kirjastokimpan. Kirjastoilla on yhteinen kirjastojärjestelmä ja verkkokirjasto. Asiakas voi käyttää yhtä kirjastokorttia kaikissa kirjastokimpan yksiköissä.

Kirjasto tiedottaa verkkokirjastossa näyttelyistä ja tapahtumista. Kirjastoissa järjestetää monipuolisesti tapahtumia lapsille, nuorille ja aikuisille.

Tapahtumien järjestämisessä kirjasto toimii yhteistyössä paikallisten ja valtakunnallisten kulttuuritahojen kanssa.

Historia

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston historia ulottuu vuoteen 1861, jolloin kokoonnuttiin kaksi kertaa kirjastoasioiden merkeissä Rouvasseuran huoneistossa ja perustettiin erityinen komitea lainakirjaston "ylöspanemista" varten. Kirjaston varsinaisena perustajana pidetään rehtori Gustaf Erik Eurénia.

Kirjasto avattiin keväällä 1861 ja sen ensimmäinen toimipaikka oli Rouvasseuran omistamassa sunnuntaikoulun talossa Birger Jaarlin katu 35:ssä. Yleisön lainattavissa oli aluksi 250 nidettä, määrä kasvoi kuukauden kuluessa jo 795:een. Kirjastoa hoiti mamselli Eva Perden 12 ruplan vuosipalkalla.

Birger Jaarlin kadun ja Saaristenkadun kulmaan valmistui vuonna 1884 uusi kansakoulu, jossa kirjasto ja lukusali toimivat vuoteen 1898 asti. Kirjasto ja lukusali irrotettiin vuonna 1905 kansakoululaitoksesta itsenäiseksi yksiköksi, joka sai vuosittaiset määrärahansa suoraan kaupungilta.

Kirjasto toimi useissa eri paikoissa, kunnes se vuonna 1924 muutti entisen venäläisen varuskuntakirkon rakennukseen. Ortodoksinen varuskuntakirkko oli rakennettu vuonna 1898 kaupungin omistamalle maapohjalle, jota kutsuttiin nimellä Pikkutori. Tässä tilassa kirjasto toimi kaikkiaan 60 vuotta.

Lydiassa on digitoituna rakennuspiirustukset muutostöistä, jotkä tehtiin varuskuntakirkon muuttamiseksi kirjastoksi.

Nykyinen pääkirjasto

Näkymä Hämeenlinnan pääkirjaston 2. kerroksen pääsisäänkäynniltä 1. kerroksen kirjastosaliin.
Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto

Kaupunginarkkitehti Heikki Aitolan piirtämä kirjastorakennus valmistui Vanajaveden rannalle vuonna 1983.

Kirjastorakennus porrastettiin rinnetontille kolmeen kerrokseen. Pohjoiseen suuntautuvista suurista ikkunoista avautuu kulttuurimaisema keskiaikaiseen Hämeen linnaan. Kirjastotalossa on hyötypinta-alaa 5 590 m². Kirjaston edessä on Nina Ternon pronssiveistos Kullervo.

Kirjastorakennuksessa toimi kaupunginarkisto vuoteen 2018 asti.

Yleiskuva kirjaston Studiosta, etualalla sähkörummut ja kosketinsoitin, taustalla editointitietokone, kitarat ja basso.
Kirjaston Studion laitteistoa. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto

Pääkirjaston peruskorjauksessa 2018–2020 uusittiin talotekniikka sekä kalusteet. Pääkirjasto palasi Wetteriltä Lukiokadulle peruskorjauksen päätyttyä kesällä 2020.

Maakuntakirjasto

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto toimi vuosina 1995–2017 Hämeen maakuntakirjastona. Maakuntakirjaston toimialueeseen kuului 11 kuntaa: Hämeenlinna, Forssa ja Riihimäki lähikuntineen.

Alueen kirjastot ovat jakautuneet kolmeen eri kirjastokimppaan.

Maakuntakirjasto tuki alueensa yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelua, kehitti toiminta-aluetta koskevaa tietopalvelua ja perehdytti kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin. Maakuntakirjasto välitti kaukolainoja, ylläpiti ja kehitti kotiseutukokoelmaa sekä aluetietokanta Arvia. Vuonna 2007 maakuntakirjasto aloitti kotiseutuaineiston digitoinnin.

Lisätietoja

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Youtubessa

Lähteet

Noudettu kohteesta ”https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Hämeenlinnan_kaupunginkirjasto&oldid=41873”