Ero sivun ”Vuolijoki” versioiden välillä
p (yksi versio) |
p (Tekstin korvaus – ”<widget type="googlemap">[ \n]*<marker lat="(\d*.\d*)" lon="(\d*.\d*)">.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”) |
||
| (Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Vuolijoki on Pälkäneen ja [[Hauho|Hauhon]] (nyk. [[Hämeenlinna|Hämeenlinnan]]) rajalla sijaitseva kylä. Parhaiten Vuolijoki tunnetaan kylässä sijaitsevasta [[Vuolijoen kartano|Vuolijoen kartanosta]]. Vuolijoki on kulttuurihistoriallisesti arvokasta aluetta. Alkuaan Vuolijoen kylässä oli vain kaksi taloa. | Vuolijoki on Pälkäneen ja [[Hauho|Hauhon]] (nyk. [[Hämeenlinna|Hämeenlinnan]]) rajalla sijaitseva kylä. Parhaiten Vuolijoki tunnetaan kylässä sijaitsevasta [[Vuolijoen kartano|Vuolijoen kartanosta]]. Vuolijoki on kulttuurihistoriallisesti arvokasta aluetta. Alkuaan Vuolijoen kylässä oli vain kaksi taloa. | ||
{{#display_map:61.275446,24.463301}} <br> | |||
==== Nimihistoriaa ==== | ==== Nimihistoriaa ==== | ||
| Rivi 29: | Rivi 27: | ||
| | ||
[[Category:Hauhon_kylät]] | [[Category:Hauhon_kylät]][[Category:Häme-Wiki]] | ||
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 15.18
Vuolijoki on Pälkäneen ja Hauhon (nyk. Hämeenlinnan) rajalla sijaitseva kylä. Parhaiten Vuolijoki tunnetaan kylässä sijaitsevasta Vuolijoen kartanosta. Vuolijoki on kulttuurihistoriallisesti arvokasta aluetta. Alkuaan Vuolijoen kylässä oli vain kaksi taloa.
Nimihistoriaa
Pieni Vuolijoen kylä mainitaan asiakirjoissa vuonna 1442 nimellä Voljoki. Vuoden 1539 maakirjassa nimi on kirjoitettu Wuolijoki, vuonna 1545 "woliois" ja vuonna 1648 "wolios"ja kirkonkirjoissa vuonna 1722 Vuolujåki. Kylä on saanut nimensä lähellä sijaitsevasta Vuoli-alkuisesta joesta, vuoresta ja järvestä. Vuolivuori on hyvin vanha rajapaikka. Vuoli-nimet ovat Hauhon omintakeisia nimiä - ne eivät viittaa minkäänlaiseen asutushistoriaan.
Vuolijoki on ollut muinoin Hauhon kylien takamaata. Siihen viittaavat vuosina 1791 ja 1792 laaditut Vuolijoen ratsutilan maiden jakopöytäkirjoissa olevat viljelysnimet: Jurfwanpeldo Jurva-nimen mukaan; Pättipeldo ja Pättisuo Pätiäisten suvun ja Okerlan Pätiälän mukaan; Hykyräin Alvettulan Hykkyräisten mukaan ja Rassa Vitsiälän Rassojen mukaan. Vuolijoen peltoja on nimetty myös niiden raivaajien nimillä kuten esimerkiksi Eerikin raivio, Yrjönniittu ja Yrjönpelto. Hyrkänniitty viittaa niin länsisuomalaiseen kuin karjalaiseenkin sukunimeen. Karjalaisperäistä kaskeamiseen liittyvää pykälänimistöä esiintyy myös: Pykälänniitty, Iso- ja Vähäpykälä. Hauholaista nimistöä ovat sen sijaan Vääräperseenpelto, Palanen, Hiiramaanniitty tai Kalimanpälystä eli Kaalimaanpäällystä.
Kartano
1500-luvun lopulla Vuolijoen talojen isäntinä oli Jaakko Mikonpoika ja Olavi Heikinpoika. Edellisen velkojen ja keskinäisten maariitojen takia talot yhdistettiin vuonna 1626, ja yhdistyneen talon isännäksi tuli ratsumies Heikki Olavinpoika. Tilaa nimitettiin 1600 ja 1700-luvuilla Paulin ratsutilaksi sen omistajan Paulinus Johannis Paulinuksen mukaan. Hän oli Hattulan kirkkoherrana vuosina 1616-1625.
Vuolijoen kartano on tuonut pienen kylän kartalle siellä asuneen Wuolijoen suvun ansiosta. Wuolijoen miehet olivat suomettarelaisia valtiopäivämiehiä ja vasemmistolaisia kansanedustajia. Sulo Wuolijoki oli lisäksi sanomalehtimies ja kirjailija. Hänen vaimonsa oli virolaissyntyinen Ella Murrik eli Hella Wuolijoki, liikenainen, kirjailija ja Suomen Yleisradion pääjohtaja.
Vuolijoki tänään
Vuolijoen VPK:n toiminta käsittää nykyisin lähinnä paikallisten asukkaiden yhteistä vapaa-ajan viettoa perinteisten kesäjuhlien ja pikkujoulujen sekä hiihtokilpailujen muodossa.
Lähteet
Koskimies, Y.S.: Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen kunnat. Hämeenlinna 1985. ISBN 951-99026-5-1
Hauhon historia II. Toim. Mäkelä-Alitalo, Anneli. Porvoo 2009. ISBN 978-952-92-5778-2