Pekola

Pekola on kylä Hämeenlinnan Aulangon kupeessa, Vanajaveden rannalla. Pekolan keskiajalta periytyvä kylätontti sijaitsee lähellä rantaa. Vedenpinnan laskun myötä 1700-luvun Kiviniemi, jonka etelärannan pohjukassa kahden talon keskiaikainen kylä oli, on jäänyt kuivalle maalle. Metsikössä on runsaasti pellonraivauksessa syntyneitä röykkiöitä, jotka voivat olla keskiaikaisia tai jopa sitä vanhempia. Löydöt kertovat, että koko niemi on ollut pitkään asuttu kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus.  Ensimmäinen kirjallinen tieto Pekolasta on vuodelta 1455. Kylän alueelta löydetyt kivikautiset esineet ja Ellilän 1000-luvulta peräisin oleva rahakätkö viittavat kuitenkin paljon vanhempaan asutukseen. Kiviniemen kohdalla on myös varhaismetallikautinen
asuinpaikka ja kaksi rautakautista asuinpaikkaa. Kylän keskus oli 1700-luvulla Eerolassa. Nykyään Pekolaksi nimitetään aluetta, joka käsittää Pekolan, Tenhiälän, Luhtialan ja Saaren kylien alueet. Pekolan kulttuurimaisemaa muokkaavat kartanot Ellilä ja Santti sekä edelliseen liittyvä Mattila.

Ladataan karttaa...

{"type":"ROADMAP","minzoom":false,"maxzoom":false,"types":["ROADMAP","SATELLITE","HYBRID","TERRAIN"],"mappingservice":"googlemaps3","width":"auto","height":"350px","centre":false,"title":"","label":"","icon":"","lines":[],"polygons":[],"circles":[],"rectangles":[],"copycoords":false,"static":false,"visitedicon":"","wmsoverlay":false,"zoom":14,"layers":[],"controls":["pan","zoom","type","scale","streetview","rotate"],"zoomstyle":"DEFAULT","typestyle":"DEFAULT","autoinfowindows":false,"resizable":false,"kmlrezoom":false,"poi":true,"cluster":false,"clustergridsize":60,"clustermaxzoom":20,"clusterzoomonclick":true,"clusteraveragecenter":true,"clusterminsize":2,"imageoverlays":[],"kml":[],"gkml":[],"searchmarkers":"","fullscreen":false,"scrollwheelzoom":false,"locations":[{"text":"","title":"","link":"","lat":61.04683200000000198315319721587002277374267578125,"lon":24.444736999999999937926986603997647762298583984375,"icon":""}]}

 

Kartanoiden Pekola

Ellilän kartanon kantatilana on entinen Paturin ratsutila. 1900-luvun alkupuolella kartanon omisti senaattori, kasvitieteen professori A.Osw. Kairamo. Päärakennuksen 1850-luvulta peräisin oleva rakennus korjattiin nykyiseen asuunsa vuonna 1921 professori Onni Tarjanteen suunniteleman mukaan. Rakennusryhmään kuuluu lisäksi väentupa, vilja-aitta, luhti ja riihi. Päärakennuksen ympärillä on runsaasti vanhaa puustoa ja laajat puutarhaviljelmät. Kartanon arboretumissa on lukuisia harvinaisia puulajeja.

Mattilan päärakennuksen runko on ilmeisesti 1800-luvun alkupuolelta. Se on samaa leveäristipäätyistä tyyppiä kuin Ellilä ja monet muut alueen kartanot.
Ellilän kartanomaisemaan liittyy lähellä sijaitseva aikoinaan kartanoon kuulunut Santin tila. Sen päärakennus on 1700-luvun jälkipuoliskolta. Pihapiirissä on vanha kivinen karjasuoja. Santti on saanut nimensä entisen omistajasuvun von Zandtien mukaan: insinööri Zandt siirsi Ison-Paturin talon nykyiseen paikkaansa, josta talo sai kansan suussa nimen Santti.

Ahlbackan eli Tenhiälän kartanon kantatilana on Eerolan ratsutila, joka sijaitsi aiemmin Tenhiälän kyläkeskuksessa Vanajaveden rannalla. Keskiajalta, mahdollisesti jo rautakaudelta periytyvä kylätontti on vielä havaittavissa uimarannan penkereellä. Kyseessä on arvokas historiallisen ajan muinaisjäännös. Ahlbackan kartano on kuulunut Nordenswan-suvulle 1800-luvun keskivaiheilta lähtien. Nykyiselle tontilleen kartano siirrettiin vuonna 1806, ja tältä ajalta on myös nykyisen päärakennuksen hirsinen runko. Vuonna 1924 rakennus uusittiin arkkitehti David Frölander-Ulfin piirustusten mukaan nykyiseen klassisistiseen muotoonsa. Päärakennusta ympäröi vehmas puisto.

Pihapiirin vanha tuparakennus saattaa olla jokin entisistä Tenhiälän kantatilojen päärakennuksista. Suuri tiilinen navetta ja tiilinen, rapattu viljamakasiini ovat vuodelta 1809. Aulangolle johtava vanha maantie kulkee kartanon kohdalla lehtevän puuston reunustamana. Makasiinin lisäksi tien varrella on Tompakkan (Tomtbacka) ehkä 1800-luvun alkupuolelta peräisin oleva asuinrakennus.

Metsänkylän kartano on keskiajalta periytyvä yksinäistalo, josta tuli ratsutila, rustholli. Entinen puinen päärakennus on vuodelta 1920. Rakennus vaurioitui tulipalossa keväällä 2000, mutta on korjattu sen jälkeen vanhaa mukaillen. Kartanoalueella on myös kaksi väenrakennusta, vanha tuparakennus, luhti ja aittarakennukset. Punatiilinen karjarakennus on 1850-luvulta ja talli 1900-luvun alusta. Nykyisin tallirakennus on remontoitu asuinkäyttöön. Kartano oli eversti Hugo Standertskjöldin omistuksessa vuosina 1890-1926. Nykyisin kartano kuuluu Paasivaaran suvulle. Metsänkylässä toimii vanhojen rakennusten ja rakennustarvikkeiden myymälä Metsänkylän Navetta. Keväällä 2006 avattu Kahvila Leivintupa on tehty ns. vanhan väensaunan tiloihin.

Pekolan koulu

Pekolan kansakoulu toimi vuodesta 1909 vuokratiloissa, senaattori A. Osw. Kairamon omistamassa Santin talossa. Uusi kansakoulu rakennettiin vuonna 1920 Metsänkylän kartanon lahjoittamalle tontille. Kaksikerroksisen, tiilisen koulurakennuksen suunnitteli arkkitehti Peko Väänänen. Koulun ulkorakennuksen ja saunan suunnitteluun osallistui myös senaattori Kairamo itse. Ullakkohuoneiden laajennus tehtiin vuonna 1947. Nykyisin rakennuksessa on tilat kylätuvalle, kampaajalle sekä yläkerrassa tilat nuorisolle ja alakerrassa bändien harjoittelutila. Vanhan koulun remontointi on aloitettu kesällä 2009.

Uudemman koulurakennuksen suunnitteli arkkitehti Georg Jägerroosin vuonna 1956. Sen julkisivu on roiskerapatusta Kenno-tiilestä. Tällä hetkellä koulussa on noin 100 oppilasta ja tulevina saattaa opiskelijamäärä jopa hieman kasvaa. 

Pekolassa on toimiva kyläyhdistys, joka järjestää asukkaille tapahtumia ja retkiä ja pitää huolta kulttuurimaisemasta. Pekolan lavalla järjestetään tansseja ja sitä voi vuokrata juhlakäyttöön.

Lähteet

Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

www.pekola.fi