Ero sivun ”Palokunnankatu 23” versioiden välillä
pEi muokkausyhteenvetoa |
p (Tekstin korvaus – ”<widget type="googlemap">[ \n]*<marker lat="(\d*.\d*)" lon="(\d*.\d*)">.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”) |
||
| (2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Palokunnankatu 23:ssa, [[Nahkatehdas|Nahkatehtaan]] tontilla [[Hämeenlinna|Hämeenlinnassa]] sijainneet yksikerroksiset puutalot oli rakennettu vuonna 1938, ja ne ovat Vihtori Longan suunnittelemia. Talot olivat melko vaatimattomia, mutta tyypillisiä esimerkkejä hämeenlinnalaisista puurakennusarkkitehtuurista. | Palokunnankatu 23:ssa, [[Nahkatehdas|Nahkatehtaan]] tontilla [[Hämeenlinna|Hämeenlinnassa]] sijainneet yksikerroksiset puutalot oli rakennettu vuonna 1938, ja ne ovat Vihtori Longan suunnittelemia. Talot olivat melko vaatimattomia, mutta tyypillisiä esimerkkejä hämeenlinnalaisista puurakennusarkkitehtuurista. | ||
{{#display_map:60.99404,24.46028}} | |||
Nahkatehtaan puutalossa asui aikanaan urheilija ja kirjailija Jalmari Sauli, entiseltä nimeltään Saxelin (1889-1957) sekä hänen veljensä, kuvanveistäjä Into Saxelin (1883-1927). He olivat Carl Otto Saxelinin ja Zaida Maria Blåfieldin poikia. Isän johtama olutpanimo toimi naapuritontilla [[Hämeensaari|Hämeensaaressa]] vuoteen 1917 asti. Zaida Blåfieldin suku oli taiteellisesti lahjakasta. | Nahkatehtaan puutalossa asui aikanaan urheilija ja kirjailija Jalmari Sauli, entiseltä nimeltään Saxelin (1889-1957) sekä hänen veljensä, kuvanveistäjä Into Saxelin (1883-1927). He olivat Carl Otto Saxelinin ja Zaida Maria Blåfieldin poikia. Isän johtama olutpanimo toimi naapuritontilla [[Hämeensaari|Hämeensaaressa]] vuoteen 1917 asti. Zaida Blåfieldin suku oli taiteellisesti lahjakasta. | ||
| Rivi 30: | Rivi 28: | ||
<br> | <br> | ||
[[Category: | [[Category:Kadut]] [[Category:Muut_rakennukset]] [[Category:Kuvataiteilijat|Saxelin, Into]][[Category:Häme-Wiki]] | ||
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 15.18
Palokunnankatu 23:ssa, Nahkatehtaan tontilla Hämeenlinnassa sijainneet yksikerroksiset puutalot oli rakennettu vuonna 1938, ja ne ovat Vihtori Longan suunnittelemia. Talot olivat melko vaatimattomia, mutta tyypillisiä esimerkkejä hämeenlinnalaisista puurakennusarkkitehtuurista.
Nahkatehtaan puutalossa asui aikanaan urheilija ja kirjailija Jalmari Sauli, entiseltä nimeltään Saxelin (1889-1957) sekä hänen veljensä, kuvanveistäjä Into Saxelin (1883-1927). He olivat Carl Otto Saxelinin ja Zaida Maria Blåfieldin poikia. Isän johtama olutpanimo toimi naapuritontilla Hämeensaaressa vuoteen 1917 asti. Zaida Blåfieldin suku oli taiteellisesti lahjakasta.
Jalmari Sauli
Jalmari Verneri Sauli (vuoteen 1908 Saxelin) oli kirjailija ja toimittaja. Hän oli naimisissa vuosina 1909–1929 Lyyli Allaksen kanssa ja vuodesta 1931 Kaarina Pirjolan kanssa.
Sauli kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1907 ja valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1911. Sauli toimi vuosina 1911–1914 Aamulehden päätoimittajana ja Hämeen Sanomien päätoimittajana vuosina 1914–1917. Myöhemmin hän oli G. A. Serlachius Oy:n palveluksessa Mäntässä 1917–1920, Varsinais-Suomen Vartion päätoimittajana sekä Järviseutu-lehden toimittajana 1937–1945. Sauli kirjoitti nelisenkymmentä kaunokirjallista teosta ja oli aikanaan tunnettu erityisesti nuortenkirjoistaan, joita Otava julkaisi uusintapainoksena vielä vuonna 1984.
Sauli osallistui Lontoon olympiakisoihin vuonna 1908. Hän sijoittui keihäänheitossa ja kuulantyönnössä seitsemänneksi sekä vapaan tyylin keihäänheitossa kahdeksanneksi. Hän osallistui myös kiekonheittoon sekä normaalityylin että antiikkisen tyylin kilpailuihin. Vuonna 1908 hän saavutti Tukholmassa maailmanennätyksen kuulantyönnön molempien käsien yhteistuloksessa.
Into Ilmari Saxelin oli kuvanveistäjä. Into Saxelin opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa vuosina 1903–1905 ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1908–1912. Into Saxelin tunnetaan parhaiten nuoria miehiä ja naisia kuvaavista veistoksistaan. Opiskeluaikanaan Saxelin sai vaikutteita Auguste Rodinin töistä, mutta hänen omat teoksensa ovat lähinnä klassistisia. Hämeenlinnan Laivarannanpuistossa, kaupunginarkkitehti Olavi Sahlbergin suunnitteleman altaan reunalla on Into Saxelinin pienikokoinen Herääminen -veistos. Vehmaan punaisesta graniitista tehty veistos kuvaa nuoren tytön nuoruutta, kauneutta ja viattomuutta, mikä oli luonteenomainen aihe Into Saxelinille. Hän käytti teostensa materiaaleina pronssia ja tinaa, joskus marmoria ja graniittia. Moni työ jäi kuitenkin keskeneräiseksi, sillä Into Saxelin kuoli vuonna 1927 kesken tuotteliaan luomiskauden äkilliseen sairauteen Pariisissa.
Lähteet
Hämeen Sanomat 26.10.1980
Wikipedian artikkeli Jalmari Saulista
Wikipedian artikkeli Into Saxelinista
Katso Virtuaalipolun kartoilta: Hämeenlinnan julkiset veistokset tai
haemeenlinna-puistojen-kaupunki