Ero sivun ”Museo-Eerola” versioiden välillä
Omv (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
p (Tekstin korvaus – ”<widget type="googlemap">[ \n]*<marker lat="(\d*.\d*)" lon="(\d*.\d*)">.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”) |
||
| (2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Museo-Eerolan taloon [[Sydänmaa|Sydänmaalla]] [[Tuulos|Tuuloksessa]] perustettiin kotiseutumuseo jo vuonna 1926. Museossa on talonpoikaisesineistön lisäksi Tuulokselle ominaista [[Syrjäntaan_puusepänteollisuus|ajokaluteollisuutta]]. Hirsinen päärakennus on 1850-luvulta ja jyväaitta vuodelta 1754. | Museo-Eerolan taloon [[Sydänmaa|Sydänmaalla]] [[Tuulos|Tuuloksessa]] perustettiin kotiseutumuseo jo vuonna 1926. Museossa on talonpoikaisesineistön lisäksi Tuulokselle ominaista [[Syrjäntaan_puusepänteollisuus|ajokaluteollisuutta]]. Hirsinen päärakennus on 1850-luvulta ja jyväaitta vuodelta 1754. | ||
{{#display_map:61.10886,24.89450}} | |||
==== <br>Kärryt ja reet ==== | ==== <br>Kärryt ja reet ==== | ||
| Rivi 29: | Rivi 27: | ||
Kauppila, Lauri: Tuuloksen ajokaluteollisuus. Hämeenlinna 2009 | Kauppila, Lauri: Tuuloksen ajokaluteollisuus. Hämeenlinna 2009 | ||
[[Category:Tuulos]] [[Category:Museot]] | [[Category:Tuulos]] [[Category:Museot]][[Category:Häme-Wiki]] | ||
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 15.18
Museo-Eerolan taloon Sydänmaalla Tuuloksessa perustettiin kotiseutumuseo jo vuonna 1926. Museossa on talonpoikaisesineistön lisäksi Tuulokselle ominaista ajokaluteollisuutta. Hirsinen päärakennus on 1850-luvulta ja jyväaitta vuodelta 1754.
Kärryt ja reet
Tuuloksen ajokaluteollisuus alkoi jo 1840-luvulla. Pohjoisten kylästä tuli ajokaluseppien keskittymä; siellä ensimmäisiä seppiä olivat Vihtori Helander, Heikki Johannes Helander ja Kustaa Hammar. Vanhimpia ajokalujen rakentajia Pohjoisissa oli Taavetti Sipilä. Muita olivat: Antti Häppölä, Kustaa Lindberg ja hänen veljensä Israel Lindberg. Tunnettuja tekijöitä olivat myös veljekset Eerik, Janne ja Aleksanteri Häppölä sekä Juho ja tämän poika Konsta Rekola Syrjäntaan kylässä. Lakkolan kylässä työskenteli jonkin aikaa seppä Gröndahl. Sairialassa rekiä teki Israel Vilander, Juttilassa kyläseppä Stålhammar.
Tuuloslaiset puusepät ja sepät tekivät etupäässä maataloustyökaluja yms., mutta kun ajokalujen kysyntä lisääntyi, yhä useammat ryhtyivät tekemään niitä. Seppien määrä lisääntyi Tuuloksessa, ja perinteisestä käsityöstä alkoi muodostua käsityöteollisuutta. Ajokaluteollisuuden kukoistuskausi oli vuosina 1921-1921, jolloin Tuuloksen 24 pajassa tehtiin vuosittain lähes 4000 rekeä ja 1500 kärryä. Malleja oli toistakymmentä. Vanhimpia rekiä olivat hylkeennahkareki ja ns. komiskareki.
Kärryissä ja rekiajoneuvoissa tarvittiin myös rautaa. Sitä tuotiin alkuaikoina Padasjoen rautaruukista paksuina kankina, joista taottiin pienimmätkin osat. Ajokaluseppinä toimivat Kustaa Hammar, Fridolf Hammaren ja Yrjö Hymander. Vanhin tunnettu ajokalumaalari oli Juho Hikkeström, ja vanhimpana toppaajana mainitaan Kustaa Veurlander.
Tuuloksessa oli myös ajokaluliikkeitä; mm. vuonna 1887 perustettu K.J. Tuomisen liike, Maurits Koskisen sekä Salosen ja Mäkelän seppien ajokaluliikkeet.
Aukioloajat
Elokuussa su 12-16 ja sopimuksesta.
Yhteystiedot
jaakko.sorsa luukku.com
Lähteet
Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen Liitto. Hämeenlinna 2003
Tapahtumia. Lammi. Tuulos. Koonnut Uljas Kiuru 2005
Kauppila, Lauri: Tuuloksen ajokaluteollisuus. Hämeenlinna 2009