Ero sivun ”Keskuskoulu” versioiden välillä
Omv (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
p (Tekstin korvaus – ”<widget type="googlemap">[ \n]*<marker lat="(\d*.\d*)" lon="(\d*.\d*)">.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”) |
||
(2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Hämeenlinna|Hämeenlinnan]] Keskuskoulun tontille, Lukiokatu 8:n kohdalle, suunniteltiin 1800- ja 1900 lukujen vaihteessa urheilukentän rakentamista. Sitä varten tontti ostettiin lehtori [[Magnus Gadd|Magnus Gaddin]] perillisiltä. Paikka havaittiin kuitenkin liian pieneksi, ja sittemmin urheilukenttä tehtiin [[Hämeensaari|Hämeensaareen]]. | [[Hämeenlinna|Hämeenlinnan]] Keskuskoulun tontille, Lukiokatu 8:n kohdalle, suunniteltiin 1800- ja 1900 lukujen vaihteessa urheilukentän rakentamista. Sitä varten tontti ostettiin lehtori [[Magnus Gadd|Magnus Gaddin]] perillisiltä. Paikka havaittiin kuitenkin liian pieneksi, ja sittemmin urheilukenttä tehtiin [[Hämeensaari|Hämeensaareen]]. {{#display_map:60.99883,24.46330}} | ||
==== Koulu aitoa funkkista ==== | ==== Koulu aitoa funkkista ==== | ||
Rivi 23: | Rivi 21: | ||
[http://goo.gl/YLIhm http://goo.gl/YLIhm] | [http://goo.gl/YLIhm http://goo.gl/YLIhm] | ||
[[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Koulut]] | [[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Koulut]][[Category:Häme-Wiki]] |
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 15.18
Hämeenlinnan Keskuskoulun tontille, Lukiokatu 8:n kohdalle, suunniteltiin 1800- ja 1900 lukujen vaihteessa urheilukentän rakentamista. Sitä varten tontti ostettiin lehtori Magnus Gaddin perillisiltä. Paikka havaittiin kuitenkin liian pieneksi, ja sittemmin urheilukenttä tehtiin Hämeensaareen.
Koulu aitoa funkkista
Keskuskansakoulun rakentamisesta päätettiin vuonna 1935. Piirustukset hankittiin kutsukilpailulla kolmelta arkkitehdiltä. Kilvan voitti G. Taucher, mutta monien lausuntojen ja tarkastusten jälkeen talo rakennettiin kuitenkin helsinkiläisen Martti Välikankaan suunnitelmien mukaan. Martti Välikangas (1893 -1973) oli maamme johtavia funktionalistisen rakentamisen kehittäjiä. Hän oli suunnittelemassa vuosina 1939 -1940 Helsingin olympiakylää, jota pidetään Suomen ensimmäisenä nykyaikaisena yhtenäisesti suunniteltuna asuntoalueena.
Hämeenlinnan keskuskoulu edustaa aikansa yksinkertaista funktionalistista arkkitehtuuria. Kokonsa ja tyylinsä puolesta rakennus poikkeaa suuresti ympäristön vanhasta puutalomaisemasta. Funktionalistisen arkkitehtuurin mukaan talon ulkoasun määrää sen käyttötarkoitus. Suorat ja koruttomat ikkunarivit ovat tyypillisiä koulurakennuksen tunnusmerkkejä. Keskuskoulussa luokkahuoneet ovat neljässä kerroksessa. Talon kolmikerroksisessa osassa on juhlasali. Itäseinustan portaita lukuun ottamatta talo on säilynyt alkuperäisessä asussaan. Kellarikerroksessa on säilytetty Hämeenlinnan historiallisen museon esineistöä.
Koulun lopetus edessä?
Keskuskoulun tiloissa on toiminut Kaivokadun varhaiskasvatuskeskuksen alaisuuteen kuuluva 20 lapsen esiopetusryhmä vuoden 2011 syksystä lähtien. Osapäiväopetusta saaneet lapset on saatettu Keskuskoululle ja takaisin Kaivokadun varhaiskasvatuskeskukseen kävellen.
Hämeenlinna aikoo siirtää oppilaita Keskuskoululta opettajankoulutukselta vapautuviin tiloihin. Opettajankoulutus ja samalla Normaalikoulun toiminta loppuu Hämeenlinnassa vuonna 2012.
Opettajankoulutuslaitoksen Normaalikoulun tilalle perustetaan vähintään 1.-6. vuosiluokat kattava koulu. Samalla luovutaan ehkä Keskuskoulunrakennuksessa toimineen Lyseon yläkoulun tiloista. Keskuskoulu vaatii peruskorjausta, ja ongelmaksi muodostunut oppilaiden jatkuva kulku vilkasliikenteisen Lukiokadun yli loppuisi järjestelyn myötä.
Lähteet
Hämeen Sanomat 10.4.1981