Ero sivun ”Hämeenlinnan rautatieasema” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
p (Tekstin korvaus – ”<widget type="googlemap">[ \n]*<marker lat="(\d*.\d*)" lon="(\d*.\d*)">.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Image:Asema_1901_R20176.jpg|thumb|left|326px|Hämeenlinnan vanha asema vuonna 1901. Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo]][[Image:Hlinnanrautatiejpg.jpg|thumb|right|281px]] | [[Image:Asema_1901_R20176.jpg|thumb|left|326px|Hämeenlinnan vanha asema vuonna 1901. Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo]][[Image:Hlinnanrautatiejpg.jpg|thumb|right|281px]] | ||
{{#display_map:61.00234,24.47808}} | |||
== Vanha rautatieasema == | == Vanha rautatieasema == | ||
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 15.18
Vanha rautatieasema
Hämeenlinnan rautatieasema on Suomen ensimmäisen rautatien, Helsinki-Hämeenlinna, pääteasema. Hämeenlinnan valintaan ensimmäisen radan pääteasemaksi vaikutti sijainti Vanajaveden rannalla, koska näin saatettiin yhdistää Sisä-Suomi pääkaupunkiin sisävesiliikenteen ja uuden radan avulla. Rautatie avattiin liikenteelle maaliskuun 17 p:nä 1862.
Hämeenlinnan ensimmäisen asemarakennuksen oli suunnitellut arkkitehti Carl Albert Edelfelt, joka toimi Hämeen lääninarkkitehtina vuosina 1855-1867. Vanha, Hämeenlinnan ensimmäinen asemarakennus on yksi kolmesta Helsinki-Hämeenlinna-radan asemasta (Helsingin ja Tikkurilan ohella), jotka oli rakennettu tiilestä.
Tiilirakenteinen varastomakasiini rakennettiin 1860-luvulla rautatien toiselle puolelle intendentinkonttorissa laadittujen piirustusten mukaan. Venäläinen sotaväki tarvitsi rakennusta rautateitse saapuvien elintarvikkeiden varastointiin. Suomen itsenäistymisen jälkeen rakennuksessa toimi vaatetusvarikko, myöhemmin armeijan pukimo ja Valtion pukutehdas. Kun rautatie valmistui, ympäröivä alue sai myös teollisuutta. Ensimmäinen saha perustettiin lähellä sijaitsevaan Varikonniemeen vuonna 1873 ja toiminta jatkui vuoteen 1950. Saha oli aika ajoin Sisä-Suomen suurimpia.
Ensimmäinen rautatieasema tuhoutui sisällissodassa 26. huhtikuuta 1918, kun kaupunkia valtaamassa olevien saksalaisten joukkojen ampuma tykistökranaatti osui ratapihalla seisseeseen punaisten ammusjunaan, joka räjähtäessään sytytti asemarakennuksen tuleen. On myös epäilty punaisten itsensä räjäyttäneen ammusjunan ennen lähtöään. Räjähdyksen aiheuttama paine ja saksalaisten tulitus surmasi sankoin joukoin rautatiesillan yli Idänpäähän pakenevia pakolaisia ja punaisia sotilaita.
Uusi rautatieasema
Palaneen aseman tilalle rakennettiin arkkitehti Thure Hellströmin Koiviston asemaa varten tekemien suunnitelmien mukaan uusi asemarakennus, joka valmistui vuonna 1921. Arkkitehtuuriltaan punatiilinen rakennus liittyy aikansa barokkivaikutteiseen klassisismiin. Rakennuksen matalampaa siipiosaa on jatkettu 1960-luvulla.
Asema-alueella on tiilinen veturitalli, puinen tavaramakasiini sekä pieni tiilinen varasto 1870-luvulta. Aseman eteläpuolella on tiilinen varastorakennus sekä kaksi puista asuinrakennusta 1900-luvun alkupuolelta.Asema-aukiota koristavat lehmuskujat. Asemarakennus, siihen liittyvä puistoympäristö ja ulkorakennukset (vanha veturitalli) kuuluvat valtakunnallisessa luokituksessa säilytettäviin ympäristöihin. Rautatieaseman alue on osa Hämeenlinnan kansallista kaupunkipuistoa. Asema-alueelle rakennettiin kulkuväyliä maanalaisine tunneleineen ja Asemantaustan kaupunginosaan johtavine kävelyteineen 1990-luvulla.
Osana Valtion rautateiden 100-vuotisjuhlaviikon juhlallisuuksia paljastettiin Hämeenlinnan rautatieasemalla vuonna 1962 Jaakko Veuron suunnittelema muistolaatta. Aseman edessä on myös rautatieliikenteen muistomerkki, vanha höyryveturin kello. Seinustalta löytyy myös muistoreliefi sotalapsille.
Asemarakennuksen ympäristöön liittyy läheisesti Hämeentien liike-, asuin-, ja teollisuusrakennusten kokonaisuus sekä Mensan tehdaskiinteistö, jonka vanhimmat rakennukset ovat 1920-luvulta. Mensan rakennukset omisti sittemmin Saarioinen Oy, ja rakennuksessa on toiminut erilaisia pienyrityksiä. Tontille suunnitellaan asuinaluetta, jossa hyödynnetään vanhoja tehdasrakennuksia uusien rakennusten ohella.
Keinusaaren kaupunginosassa sijaitsevan rautatieaseman läheisyydessä toimivat taidemuseo, kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas, lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX, maakunta-arkisto, pääterveysasema sekä ikäihmisten asumispalvelukeskus. Asemantaustan ja Keinusaaren asuinalueet ovat lähellä. Asema-aukion läheisyydessä sijaitsee myös entinen Matkustajakoti Vanaja, joka on nykyisin asuinkäytössä, sekä sen takana Possentiellä Hotelli Vaakuna.
Lähteet
Rakennettu Häme. Hämeen liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9
Salmi, Vexi: Minun Hämeenlinnani. Hämeenlinna 2008. ISBN 978-952-9509-62-1