Ero sivun ”Hallituskatu 19 - Saaristenkatu 10” versioiden välillä
Omv (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
p (Tekstin korvaus – ”<widget type="googlemap">[ \n]*<marker lat="(\d*.\d*)" lon="(\d*.\d*)">.*<\/marker>[ \n]*<\/widget>” muotoon ”{{#display_map:$1,$2}}”) |
||
| (4 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
==== Pikkutorin koilliskulma ==== | ==== Pikkutorin koilliskulma ==== | ||
| {{#display_map:60.99580,24.45926}} | ||
Hallituskatu 19 ja Saaristenkatu 10 sijaitsevat Hämeenlinnan [[Pikkutori|Pikkutorin]] reunassa. Katujen kulmauksessa sijaitsevan puisen vinkkelirakennuksen nykyasu on vuosilta 1835 -1836, mutta osa sen rakennusrungosta on ilmeisesti vuoden 1831 paloa edeltäneeltä ajalta. Rakennuksen julkisivun vuoraus noudattaa päärakennuksen empiretyyliä. Pihassa on 1800-luvun loppupuolella rakennettu asuintalo. Vuonna 1905 päärakennukseen liitettiin poikittainen siipirakennus.<br>[[Empire-rakennuksia|Empiretyyliset]] puurakennukset rakennutti kamarineuvos Gustav Nordenswan, [[Tervakosken paperitehdas|Tervakosken tehtaiden perustaja]]. Vuonna 1845 Nordenswan perusti paikalle Hämeenlinnan ensimmäisen kirjapainon. Talon omistajia on ollut noin viisitoista 1800-luvun puolivälissä, mukaanlukien sanomalehti Hämäläisen perustaja. Myöhemmin tontin omisti tunnettu suomalaisuusmies ja lehtori [[Gustaf Eurén|Gustaf Erik Eurén]], joka piti talossa Hämeenlinnan siviililukiota eli kymnaasia vuosina 1858 -1872. Vuosina 1899 -1912 päärakennuksessa toimi [[Juho H. Tuhkanen|J. H. Tuhkasen]] yksityinen seminaari kiertokoulun opettajia varten. Talossa ovat olleet myös kansandemokraattien paikallinen piiritoimisto ja järjestöyhdistyksen useat järjestöt. | Hallituskatu 19 ja Saaristenkatu 10 sijaitsevat Hämeenlinnan [[Pikkutori|Pikkutorin]] reunassa. Katujen kulmauksessa sijaitsevan puisen vinkkelirakennuksen nykyasu on vuosilta 1835 -1836, mutta osa sen rakennusrungosta on ilmeisesti vuoden 1831 paloa edeltäneeltä ajalta. Rakennuksen julkisivun vuoraus noudattaa päärakennuksen empiretyyliä. Pihassa on 1800-luvun loppupuolella rakennettu asuintalo. Vuonna 1905 päärakennukseen liitettiin poikittainen siipirakennus.<br>[[Empire-rakennuksia|Empiretyyliset]] puurakennukset rakennutti kamarineuvos Gustav Nordenswan, [[Tervakosken paperitehdas|Tervakosken tehtaiden perustaja]]. Vuonna 1845 Nordenswan perusti paikalle Hämeenlinnan ensimmäisen kirjapainon. Talon omistajia on ollut noin viisitoista 1800-luvun puolivälissä, mukaanlukien sanomalehti Hämäläisen perustaja. Myöhemmin tontin omisti tunnettu suomalaisuusmies ja lehtori [[Gustaf Eurén|Gustaf Erik Eurén]], joka piti talossa Hämeenlinnan siviililukiota eli kymnaasia vuosina 1858 -1872. Vuosina 1899 -1912 päärakennuksessa toimi [[Juho H. Tuhkanen|J. H. Tuhkasen]] yksityinen seminaari kiertokoulun opettajia varten. Talossa ovat olleet myös kansandemokraattien paikallinen piiritoimisto ja järjestöyhdistyksen useat järjestöt. | ||
| Rivi 25: | Rivi 23: | ||
Rakennettu Häme. Hämeen liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9<br> | Rakennettu Häme. Hämeen liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9<br> | ||
[[Category: | [[Category:Kadut]][[Category:Häme-Wiki]] | ||
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 15.18
Pikkutorin koilliskulma
Hallituskatu 19 ja Saaristenkatu 10 sijaitsevat Hämeenlinnan Pikkutorin reunassa. Katujen kulmauksessa sijaitsevan puisen vinkkelirakennuksen nykyasu on vuosilta 1835 -1836, mutta osa sen rakennusrungosta on ilmeisesti vuoden 1831 paloa edeltäneeltä ajalta. Rakennuksen julkisivun vuoraus noudattaa päärakennuksen empiretyyliä. Pihassa on 1800-luvun loppupuolella rakennettu asuintalo. Vuonna 1905 päärakennukseen liitettiin poikittainen siipirakennus.
Empiretyyliset puurakennukset rakennutti kamarineuvos Gustav Nordenswan, Tervakosken tehtaiden perustaja. Vuonna 1845 Nordenswan perusti paikalle Hämeenlinnan ensimmäisen kirjapainon. Talon omistajia on ollut noin viisitoista 1800-luvun puolivälissä, mukaanlukien sanomalehti Hämäläisen perustaja. Myöhemmin tontin omisti tunnettu suomalaisuusmies ja lehtori Gustaf Erik Eurén, joka piti talossa Hämeenlinnan siviililukiota eli kymnaasia vuosina 1858 -1872. Vuosina 1899 -1912 päärakennuksessa toimi J. H. Tuhkasen yksityinen seminaari kiertokoulun opettajia varten. Talossa ovat olleet myös kansandemokraattien paikallinen piiritoimisto ja järjestöyhdistyksen useat järjestöt.
Koilliskulman Hallituskadun puolella on talojen välissä vanha koristeellinen puuportti, pienempi puutalo ja sen vieressä, vanhalle palokujalle rakennettu jugendtyylinen kivitalo, joka on rakennettu vuonna 1902. Sen suunnitteli arkkitehti H.R. Helin. 1920-luvulla kivitalossa toimi Hämeenlinnan Osuusmeijeri. Yläkerrassa toimi myös Hämeenlinnan nuoret -yhdistys.
Empirerakennukset purku-uhan alla
1980-luvulla Hämeenlinnan järjestöyhdistys oli vaatinut korttelinsa purkamista uuden toimitalon tieltä. Hämeen lääninhallituksen väliaikainen suojelupäätös viivästytti Pikkutorin empirerakennusten purkamisen kolmen viikon ajaksi. Rakennusten kohtalo oli opetusministeriön käsissä. Lääninhallitus ei ollut Pikkutorin kuuluisan empiretalojen suojelun kannalla. Sen mielestä 1800-luvun alussa rakennetuilla puutaloilla ei ollut rakennustaiteellista arvoa. Kuitenkin ajan kuluessa asenteet vanhojen rakennusten säilyttämistä kohtaan muuttuivat, ja Pikkutoria ympäröivät talot suojeltiin ja kaava muutettiin puutaloalueeksi kerrostaloalueen sijaan.
Rakennuksiin koteja
Vuonna 1999 suojellun korttelin, Hallituskatu 19 ja Saaristenkatu 10 talot huutokaupattiin konkurssipesän jäljiltä. Kuusi perhettä perusti osuuskunnan ja osti puutalot omakseen. Jugend-kivitaloon tuli arkkitehtitoimisto. Kaikki rakennukset remontoitiin ja entisöitiin huolella, tyyliin sopivasti. Rakennusten julkisivuun ei saa tehdä muutoksia. Empiretaloissa on nykyään siis Asunto Oy Hämeenlinnan Pikku Kymnaasi. Rakennuksen kivijalassa Saaristenkadun puolella toimii mm. jalkinekorjaamo.
Tontin kulttuurihistoriallisesti arvokkailla rakennuksilla on huomattava merkitys Saaristenkadun ja Pikkutorin kaupunkikuvalle.
Lähteet
Hämeen Sanomat 12.12.1980
http://www.hameenlinna.fi/pages/105242/09_rakennushistoria.pdf
Kultaraha 1999:3
Rakennettu Häme. Hämeen liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9