Ero sivun ”Suomen sisällissota Lahdessa” versioiden välillä
imported>Mtaavila p (Mtaavila siirsi sivun Suomen sisällissota uudelle nimelle Suomen sisällissota Lahdessa: liittyy Lahden historiaan) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
(3 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Suomen sisällissota''' on keväällä 1918 Suomessa käyty sota, jossa osapuolina olivat | '''Suomen sisällissota''' on keväällä 1918 Suomessa käyty sota, jossa osapuolina olivat Vaasan senaatti suojeluskuntineen sekä [[kansanvaltuuskunta]] punakaarteineen. Edellisiä tuki pyynnöstä saksalainen divisioona ja jälkimmäisiä jotkut työläisten ja talonpoikien puna-armeijan yksiköt vähäisessä määrin. Lahden kaupungissa Suomen sisällissodan osapuolina olivat saksalainen [[osasto Brandenstein]] ja punakaarteista koottu [[Lahden rykmentti]]. | ||
Lahden kaupunki joutui sodan alussa kansanvaltuuskunnan valtaan ja Lahden kaupungista kävivät huhti-toukokuussa 1918 taistelua saksalaiset ja kansanvaltuuskunta. | Lahden kaupunki joutui sodan alussa kansanvaltuuskunnan valtaan ja Lahden kaupungista kävivät huhti-toukokuussa 1918 taistelua saksalaiset ja kansanvaltuuskunta. | ||
Suomen sisällissotaa kutsuttiin 1918 kapinaksi tai punakapinaksi, 1919-1920 alkaen vapaussodaksi sekä 1960-luvulla kansalaissodaksi, joka on käännös englanninkielisestä sisällissotaa käsittelevästä käsitteestä ''civil war'', siviilisota. Siviilisodan käsitteeseen, liittyy se, että joissain maissa on ollut pääasiassa vain ammattiarmeijoita ja sisällissotaan osallistuneet tämän vuoksi eivät ole reservin sotilait, vaan sellaisia siviilejä, joilla ei ole reservin sotilaan sotilasopetusta. Suomen sisällissodassa sotimisen opetettua tai kokemukseen perustuvaa osaamista oli saksalaisilla reserviläisyyden ja ensimmäisen maailmansodan sotakokemuksen vuoksi, suomalaisilla jääkäreillä pääasiassa Lockstedtissa ja Liepajassa saadun sotilasopetuksen perusteella, suojeluskuntien Venäjän keisarikunnan armeijan palveluksessa saadun kokemuksen perusteella sekä vanhimmalla alipäällystöllä ja päällystöllä kutsuntalakkojen jälkeen lakkautetun Suomen kaartin palveluksenm perusteella sekä venäläisillä kansanvaltuuskunnan puolella. Muutoin Suomen sisällissotaa on luonnehdittu myös "amatöörien sodaksi", koska suomalaisilla ei ollut yleistä asevelvollisuutta ensimmäisen maailmansodan aikana, minkä vuoksi sotilaat olivat aluksi kokemattomampia kuin esimerkiksi Viron vapaussodan osapuolet, joilla oli ensimmäisen maailmansodan sotakokemus. | Suomen sisällissotaa kutsuttiin 1918 kapinaksi tai punakapinaksi, 1919-1920 alkaen vapaussodaksi sekä 1960-luvulla kansalaissodaksi, joka on käännös englanninkielisestä sisällissotaa käsittelevästä käsitteestä ''civil war'', siviilisota. Siviilisodan käsitteeseen, liittyy se, että joissain maissa on ollut pääasiassa vain ammattiarmeijoita ja sisällissotaan osallistuneet tämän vuoksi eivät ole reservin sotilait, vaan sellaisia siviilejä, joilla ei ole reservin sotilaan sotilasopetusta. Suomen sisällissodassa sotimisen opetettua tai kokemukseen perustuvaa osaamista oli saksalaisilla reserviläisyyden ja ensimmäisen maailmansodan sotakokemuksen vuoksi, suomalaisilla jääkäreillä pääasiassa Lockstedtissa ja Liepajassa saadun sotilasopetuksen perusteella, suojeluskuntien Venäjän keisarikunnan armeijan palveluksessa saadun kokemuksen perusteella sekä vanhimmalla alipäällystöllä ja päällystöllä kutsuntalakkojen jälkeen lakkautetun Suomen kaartin palveluksenm perusteella sekä venäläisillä kansanvaltuuskunnan puolella. Muutoin Suomen sisällissotaa on luonnehdittu myös "amatöörien sodaksi", koska suomalaisilla ei ollut yleistä asevelvollisuutta ensimmäisen maailmansodan aikana, minkä vuoksi sotilaat olivat aluksi kokemattomampia kuin esimerkiksi Viron vapaussodan osapuolet, joilla oli ensimmäisen maailmansodan sotakokemus. | ||
[[Luokka:Historia]] | |||
[[Luokka:Sisällissota]][[Category:Päijät-Häme-wiki]] |
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 10.37
Suomen sisällissota on keväällä 1918 Suomessa käyty sota, jossa osapuolina olivat Vaasan senaatti suojeluskuntineen sekä kansanvaltuuskunta punakaarteineen. Edellisiä tuki pyynnöstä saksalainen divisioona ja jälkimmäisiä jotkut työläisten ja talonpoikien puna-armeijan yksiköt vähäisessä määrin. Lahden kaupungissa Suomen sisällissodan osapuolina olivat saksalainen osasto Brandenstein ja punakaarteista koottu Lahden rykmentti.
Lahden kaupunki joutui sodan alussa kansanvaltuuskunnan valtaan ja Lahden kaupungista kävivät huhti-toukokuussa 1918 taistelua saksalaiset ja kansanvaltuuskunta.
Suomen sisällissotaa kutsuttiin 1918 kapinaksi tai punakapinaksi, 1919-1920 alkaen vapaussodaksi sekä 1960-luvulla kansalaissodaksi, joka on käännös englanninkielisestä sisällissotaa käsittelevästä käsitteestä civil war, siviilisota. Siviilisodan käsitteeseen, liittyy se, että joissain maissa on ollut pääasiassa vain ammattiarmeijoita ja sisällissotaan osallistuneet tämän vuoksi eivät ole reservin sotilait, vaan sellaisia siviilejä, joilla ei ole reservin sotilaan sotilasopetusta. Suomen sisällissodassa sotimisen opetettua tai kokemukseen perustuvaa osaamista oli saksalaisilla reserviläisyyden ja ensimmäisen maailmansodan sotakokemuksen vuoksi, suomalaisilla jääkäreillä pääasiassa Lockstedtissa ja Liepajassa saadun sotilasopetuksen perusteella, suojeluskuntien Venäjän keisarikunnan armeijan palveluksessa saadun kokemuksen perusteella sekä vanhimmalla alipäällystöllä ja päällystöllä kutsuntalakkojen jälkeen lakkautetun Suomen kaartin palveluksenm perusteella sekä venäläisillä kansanvaltuuskunnan puolella. Muutoin Suomen sisällissotaa on luonnehdittu myös "amatöörien sodaksi", koska suomalaisilla ei ollut yleistä asevelvollisuutta ensimmäisen maailmansodan aikana, minkä vuoksi sotilaat olivat aluksi kokemattomampia kuin esimerkiksi Viron vapaussodan osapuolet, joilla oli ensimmäisen maailmansodan sotakokemus.