Ero sivun ”Lahden Radioamatöörikerho” versioiden välillä

Häme-Wikistä
imported>Tapio
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(12 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 2: Rivi 2:
! bgcolor="lightblue" colspan="3" align="center" style="border-bottom:1px solid"|[[Lahden Radioamatöörikerho]] ry - OH3AC
! bgcolor="lightblue" colspan="3" align="center" style="border-bottom:1px solid"|[[Lahden Radioamatöörikerho]] ry - OH3AC
|-
|-
| colspan="3" align="center"| [[Kuva:]]
| colspan="3" align="center"| [paikka kuvalle]
|-
|-
| colspan="3" align="center"|  
| colspan="3" align="center"|  
Rivi 31: Rivi 31:
|-
|-
|}
|}
'''Lahden Radioamatöörikerho ry''' on 12. maaliskuuta 1957 ensimmäisen kerran numerolla 71.206 rekisteröity lahtelainen radioamatööriyhdistys, joka on [[Suomen Radioamatööriliitto|Suomen Radioamatööriliiton]] jäsenyhdistys.  
'''Lahden Radioamatöörikerho ry''' on 12. maaliskuuta 1957 ensimmäisen kerran numerolla 71.206 rekisteröity lahtelainen radioamatööriyhdistys, joka on [[Suomen Radioamatööriliitto|Suomen Radioamatööriliiton]] jäsenyhdistys. Lahden Radioamatöörikerhoa edelsi mm. [[Lahden Kolmoset]].


Yhdistys jatkaa edeltäjiensä radioamatööritoimintaa, jota Lahdessa on ollut 1930-luvuilta alkaen. Lahden Radioamatöörikerhon ja sen edeltäjien toiminnan katsotaan alkaneen 1. marraskuuta 1930, kun Lahden Radiokerhon perustavan kokouksen pitivät insinööri [[Arvi Hauvonen]] [[Lahden vanha radioasema|Lahden suur(yleisradioa)semalta]], kersantti [[Ilmari Tehhunen]] [[Tampereen rykmentti|Tampereen rykmentistä]], [[Hugo Malm]], [[Martti Viljanen]], [[Iivari Kallioinen]] ja [[Juho Kantola]]. Tätä ennen radiotoimintaa Lahdessa olivat harjoittaneet [[Lahden Radioharrastajat|Lahden Radioharrastajien]] jäsenet, joilla oli ennen Yleisradiota yhdistysmuotoinen yleisradioasema, joka luovutettiin Yleisradiolle osakkeita vastaan.
Yhdistys jatkaa edeltäjiensä radioamatööritoimintaa, jota Lahdessa on ollut 1930-luvuilta alkaen. Lahden Radioamatöörikerhon ja sen edeltäjien toiminnan katsotaan alkaneen 1. marraskuuta 1930, kun [[Lahden Radiokerho]]n perustavan kokouksen pitivät insinööri [[Arvi Hauvonen]] [[Lahden vanha radioasema|Lahden suur(yleisradioa)semalta]], kersantti [[Ilmari Tenhunen]] [[Tampereen rykmentti|Tampereen rykmentistä]], [[Hugo Malm]], [[Martti Viljanen]], [[Iivari Kallioinen]] ja [[Juho Kantola]]. Tätä ennen radiotoimintaa Lahdessa olivat harjoittaneet [[Lahden Radioharrastajat|Lahden Radioharrastajien]] jäsenet, joilla oli ennen Yleisradiota yhdistysmuotoinen yleisradioasema, joka luovutettiin Yleisradiolle osakkeita vastaan.


==Amatööriradioasema==
==Amatööriradioasema==
Yhdistyksellä on noin 200 jäsentä ja amatööriradioasema [[Lahden vanha radioasema|Lahden vanhan radioasema]] tiloissa [[Radiomäki|Radiomäellä]]. Lahden Radioamatöörikerholla on mm.  ICOM IC-736, ICOM IC-910 ja Yaesu FT-450 sekä jagi- ja windom-antennit HF-taajuuksille sekä jagiantenni kuuden metrin aaltoalueelle.
Yhdistyksellä on noin 200 jäsentä ja amatööriradioasema [[Lahden vanha radioasema|Lahden vanhan radioasema]] tiloissa [[Radiomäki|Radiomäellä]]. Lahden Radioamatöörikerholla on mm.  ICOM IC-736, ICOM IC-910 ja Yaesu FT-450 sekä jagi- ja windom-antennit HF-taajuuksille sekä jagiantenni kuuden metrin aaltoalueelle.


{| class="wikitable"
{| class="wikitable"
Rivi 70: Rivi 69:
==Toiminta==
==Toiminta==


Lahden Radioamatöörikerho järjestää opetusta perus- ja yleisluokan radioamatööritutkintoja varten. Sillä on kaksi viestintäviraston hyväksymää pätevyystutkijaa. 2013 Lahden Radioamatöörikerhon piiristä suoritti radioamatööritutkinnon todennäköisesti Suomen kaikkien aikojen nuorin uusi radioamatööri yhdeksänvuotiaana. Päinvastoin kuin monissa muissa maissa, ei Suomessa ole alaikärajaa radioamatööritutkinnon suorittamiselle. Vanhimmat aktiiviset suomalaiset radioamatöörit, joita kuulee esimerkiksi Suomessa yleisellä yleisellä keskustejutaajuudella 3699 kHz ovat miltei yhdeksänkymmentävuotiaita. Radioamaööritoimintaa voi siis harjoittaa aktiivisesti jopa kahdeksankymmentä vuotta. Mikäli käyttää tavallista puhetta tai sähkötystä, on mahdollista käyttää noin neljäkymmentä vuotta vanhoja amatööriradioita. Perinneradiotapahtumassa itsenäisyyspäivänä ja puolustusvoiman lippujuhlapäivänä tai lippujuhlapäivää lähellä olevana päivänä käytetään 1930-luvun lopun radiota kuten amatööriradioita.
Lahden Radioamatöörikerho järjestää opetusta perus- ja yleisluokan radioamatööritutkintoja varten. Sillä on kaksi viestintäviraston hyväksymää pätevyystutkijaa.


Kerh on osallistunut Kätevä-Tekevä-Lukeva -messuihin Lahdessa 2013 sekä partiolaisten Jamboree-On-The-Air:iin Espoossa.
Kerh on osallistunut Kätevä-Tekevä-Lukeva -messuihin Lahdessa 2013 sekä partiolaisten Jamboree-On-The-Air:iin Espoossa.


Säännölliset kerhotapaamisen [[Lahden vanha radioasema|Lahden vanhalla radioasemalla]] järjestetään maanantaisin kello 18:00.
Säännölliset kerhotapaamisen [[Lahden vanha radioasema|Lahden vanhalla radioasemalla]] järjestetään maanantaisin kello 18:00.


===Tapaamiset, kurssit ja esitelmät===
===Tapaamiset, kurssit ja esitelmät===
Rivi 120: Rivi 118:
*[5] 14.4.2014 18:30 X1M QRP-esitelmä, OH2BHS ja OH2EC
*[5] 14.4.2014 18:30 X1M QRP-esitelmä, OH2BHS ja OH2EC


2013 Lahden Radioamatöörikerhon piiristä suoritti radioamatööritutkinnon todennäköisesti Suomen kaikkien aikojen nuorin uusi radioamatööri yhdeksänvuotiaana. Päinvastoin kuin monissa muissa maissa, ei Suomessa ole alaikärajaa radioamatööritutkinnon suorittamiselle.
Vanhimmat aktiiviset suomalaiset radioamatöörit, joita kuulee esimerkiksi Suomessa yleisellä yleisellä keskustejutaajuudella 3699 kHz ovat miltei yhdeksänkymmentävuotiaita. Radioamatööritoimintaa voi siis harjoittaa aktiivisesti jopa kahdeksankymmentä vuotta. Mikäli käyttää tavallista puhetta tai sähkötystä, on mahdollista käyttää noin neljäkymmentä vuotta vanhoja amatööriradioita. Perinneradiotapahtumassa itsenäisyyspäivänä ja puolustusvoiman lippujuhlapäivänä tai lippujuhlapäivää lähellä olevana päivänä käytetään 1930-luvun lopun radiota kuten amatööriradioita.


===Uutistiedotteiden eli bulletiinien lukeminen amatööriradiossa===
===Uutistiedotteiden eli bulletiinien lukeminen amatööriradiossa===
Rivi 169: Rivi 171:
====Vastaanotto maailmanradiolla, liikennevastaanottimella tai tietokoneen verkkoselaimella====
====Vastaanotto maailmanradiolla, liikennevastaanottimella tai tietokoneen verkkoselaimella====


160 metrin (1810 MHz - 1855 Mhz,  1861 MHz - 1906 MHz, 1912 MHz -2000 MHz) ja 80 metrin aaltolueen  (3500 MHz - 3800 MHz)  LSB-lähetyksiä voi kuunnella maailmanradiolla (''wold band radio'' tai ''multi band radio''), jossa on SSB-ominaisuus ja jossa on myös vastaanotossa radioamatööriaaltoalueet yleisradioaaltoalueiden lisäksi.
Suomalaisten yleiset keskustelutaajuudet ovat 3699 kHz ja 1843 kHz, joista edellisellä taajuudella on yleensä melkein aina kuulolla olevia aamuisin, päivisin, iltaisin ja alkuöisin, mikäli radiosää ei ole niin hyvä, että saksalaiset asemat kuuluvat yli suomalaisten.
 
160 metrin (1810 MHz - 1855 Mhz,  1861 MHz - 1906 MHz, 1912 MHz -2000 MHz) ja 80 metrin aaltolueen  (3500 MHz - 3800 MHz)  LSB-lähetyksiä voi kuunnella maailmanradiolla (''wold band radio'' tai ''multi band radio''), jossa on SSB-ominaisuus ja jossa on myös vastaanotossa radioamatööriaaltoalueet yleisradioaaltoalueiden lisäksi. Uuden maailmanradion tai moniaaltoaradion vaihtoehtona voidaan käyttää liikennevastaanotinta (''communications reveiver''), joka on varsinaisesti tehty myös radioamatöörilähetysten kuuntelemiseen ja jossa on SSB. Näitä edullisempai voivat olla USB-pukkoina tietokoneeseen liitettävä ohjelmistoradiovastaanottimet, joissa osan työstä tekee pöytä- tai sylitietokone, jolloin ohjelmistoradion ei tarvitse teknisesti olla täydellinen virtalähteiseen, näppäimistöineen jne.
 
SSB eli yksinauhalähetys tarkoittaa radioaaltoa, jossa pitkien aaltojen (LW) ja keskipitkien aaltojen (MW) laajuusmoduloidusta (AM) lähetteestä puuttuu tarvittavan lähetysenergian säästämiseksi sekä toinen puheinformaatioa sisältävistä nauhoista että kantoaalto. SSB:llä voidaan toisen nauhan ja kantoaallon puuttumisen vuoksi lähettää puhetta puolella siitä lähetystehosta, mikä tarvittaisiin, jos käytettäisiin keskipitkien aaltoalueiden (MW) yleisradiolähetyksissä käytettävää laajuusmodulaatiota (AM).
 
Se, onko radiovastaantotin SSB-radio vai ei, näkyy radion käyttöohjeissa tai merkinnöissä kirjaimin ''SSB'' tai SSB:n muodostavina ''LSB''- ja ''USB''-merkintöitä. LSB tarkoittaa alanauhalähetystä, jossa yksinauhalähetyksessä (SSB) ''puuttuu' laajuusmoduloidun AM-lähetteen ylänauha ja kantoaalto. LSB:ä käytetään 160 metrin ja 80 metrin amatööriradioaalotalueilla.  


SSB eli yksinauhalähetys tarkoittaa radioaaltoa, jossa pitkien aaltojen (LW) ja keskipitkien aaltojen (MW) laajuusmoduloidusta (AM) lähetteestä puuttuu tarvittavan lähetysenergian säästämiseksi sekä ylänauha että kantoaalto. SSB:llä voidaan lähettää puhetta puolella siitä lähetystehosta, mikä tarvittaisiin, jos käytettäisiin keskipitkien aaltoalueiden (MW) yleisradiolähetyksissä käytettävää laajuusmodulaatiota (AM). Tämä näkyy radion käyttöohjeissa tai merkinnöissä kirjaimin ''SSB'' tai SSB:n muodostavina ''LSB''- ja ''USB''-merkintöitä. LSB tarkoittaa alanauhalähetystä, jossa yksinauhalähetyksessä (SSB) ''puuttuu' laajuusmoduloidun AM-lähetteen ylänauha ja kantoaalto. LSB:ä käytetään 160 metrin ja 80 metrin amatööriradioaalotalueilla. Jos valitaan USB niin silloin yksinauhalähetyksestä puuttuu alanauha ja kantoaalto laajuusmodulointuu (AM) lähetteeseen verrattuna.
Jos valitaan USB niin silloin yksinauhalähetyksestä puuttuu alanauha ja kantoaalto laajuusmodulointuu (AM) lähetteeseen verrattuna. USB:ä käytetään 160 metrin ja 80 metrin radioaaltoja lyhyemmillä aaltoalueilla, kuten 40 metrin, 30 metrin, 20 metrin, 17 metrin, 15 metrin ja 12 metrin aaltoalueilla.


Mikäli ei ole radiota käytössä niin tietokoneen verkkoselaimella, jota käytetään yhdessä Javan (http://www.java.com) kanssa voidaan vastaanottaa alankomaalaisesta [[WebSDR]]-ohjelmasta ( http://websdr.org ) virolainen verkkoohjelmistoradiovastanotin ( http://websdr.ham.ee:8901 tai  http://lehtmets.com:8901 ). Jotta viimeisen Java-päivityksen Java toimisi verkkoselaimessa, tulee jokainen kuunneltava radioasema vahvistaa poikkeuksena Java-ohjelmasta, ei verkkoselaimesta, käynnistysvalikosta Java Control, käytettäviksi sivustoiksi Security -poikkeuksena. Lihulassa Virossa olevan verkoselainohjelmistoradion vaihtoehtoinen URL, verkko-osoite,  http://lehtmets.com:8901 tulee siitä, että vastaanottimen tarjoaa maksutta kaikkien Internetissä liikkuvien käyttöön virolainen radioamatööri Kuido Lehtmets, kutsutunnukseltaan ES3AT.
Mikäli ei ole radiota käytössä niin tietokoneen verkkoselaimella, jota käytetään yhdessä Javan (http://www.java.com) kanssa voidaan vastaanottaa alankomaalaisesta WebSDR-ohjelmasta ( http://websdr.org ) virolainen verkkoohjelmistoradiovastanotin ( http://websdr.ham.ee:8901 tai  http://lehtmets.com:8901 ). Jotta viimeisen Java-päivityksen Java toimisi verkkoselaimessa, tulee jokainen kuunneltava radioasema vahvistaa poikkeuksena Java-ohjelmasta, ei verkkoselaimesta, käynnistysvalikosta Java Control, käytettäviksi sivustoiksi Security -poikkeuksena. Lihulassa Virossa olevan verkoselainohjelmistoradion vaihtoehtoinen URL, verkko-osoite,  http://lehtmets.com:8901 tulee siitä, että vastaanottimen tarjoaa maksutta kaikkien Internetissä liikkuvien käyttöön virolainen radioamatööri Kuido Lehtmets, kutsutunnukseltaan ES3AT.


==Muuta==
==Muuta==
Rivi 187: Rivi 195:
[[Luokka:Radioharrastusyhdistykset]]
[[Luokka:Radioharrastusyhdistykset]]
[[Luokka:Radiomäki]]
[[Luokka:Radiomäki]]
[[Luokka:Keski-Lahti]]
[[Luokka:Keski-Lahti]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]

Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 10.35

Lahden Radioamatöörikerho ry - OH3AC
[paikka kuvalle]
Lahden Radiomäki
http://www.oh3ac.fi
https://www.facebook.com/lahden.radioamatoorikerhory
Toiminta
jäseniä 200
opetus perus- ja yleisluokan radioamatööritutkintoon valmistavia kursseja
pätevyystutkijoita 2
kerhoillat maanantaisin kello 18
muuta tiloissa myös meri-VHF-kursseja (2014)
keskustelusivut http://www.oh3ac.fi/palsta/index.php
Amatööriradiotoistimet
2 m OH2RAC ↓ 144,775 MHz
↑ 144,175 MHz
1750 Hz avaus
70 cm OH2RAC ↓ 434,600 MHz
↑ 432,600 MHz
123,0 Hz CTCSS avaus

Lahden Radioamatöörikerho ry on 12. maaliskuuta 1957 ensimmäisen kerran numerolla 71.206 rekisteröity lahtelainen radioamatööriyhdistys, joka on Suomen Radioamatööriliiton jäsenyhdistys. Lahden Radioamatöörikerhoa edelsi mm. Lahden Kolmoset.

Yhdistys jatkaa edeltäjiensä radioamatööritoimintaa, jota Lahdessa on ollut 1930-luvuilta alkaen. Lahden Radioamatöörikerhon ja sen edeltäjien toiminnan katsotaan alkaneen 1. marraskuuta 1930, kun Lahden Radiokerhon perustavan kokouksen pitivät insinööri Arvi Hauvonen Lahden suur(yleisradioa)semalta, kersantti Ilmari Tenhunen Tampereen rykmentistä, Hugo Malm, Martti Viljanen, Iivari Kallioinen ja Juho Kantola. Tätä ennen radiotoimintaa Lahdessa olivat harjoittaneet Lahden Radioharrastajien jäsenet, joilla oli ennen Yleisradiota yhdistysmuotoinen yleisradioasema, joka luovutettiin Yleisradiolle osakkeita vastaan.

Amatööriradioasema

Yhdistyksellä on noin 200 jäsentä ja amatööriradioasema Lahden vanhan radioasema tiloissa Radiomäellä. Lahden Radioamatöörikerholla on mm. ICOM IC-736, ICOM IC-910 ja Yaesu FT-450 sekä jagi- ja windom-antennit HF-taajuuksille sekä jagiantenni kuuden metrin aaltoalueelle.

HF-radio VHF-radio UHF-radio
-ICOM IC-736 [1]
-Yaesu FT-450 [2]
-ICOM IC-736 (sama) [1]
-ICOM IC-910 (sama) [3]
-Yaesu FT-450 (sama) [2]
-toistinradio ↓ 144,775 MHz [4]
-ICOM IC-910 (sama) [1]
-toistinradio ↓ 434,600 MHz [5]
HF-antenni VHF-antenni UHF-antenni
-kehäantenni [6]
-jagiantenni
-windom [7]
-jagiantenni [8] -piiska-antenni [9]
  • [1] HF 160m (1,800-1,999999 MHz), 80m (3,500-4,000 MHz)), 40m (7,000-7,300 MHz), 30m WARC (10,100-10,150 MHz), 20m (14,000-14,350 MHz), 17m WARC (18,068-18,168 MHz), 15m WARC (1,800-1,999999 MHz), 12m (24,890-24,990 MHz), 10m (28,000-29,700 MHz), VHF 6m (50,000-54,000 MHz). Lähde: käyttöohje. Käyttöohjeessa on eurooppalaisen 6 metrin radioaaltoalueen (50,000-52,000 MHz) asemesta yhdysvaltalainen (50,000-54,000 MHz). Radio voi olla silti rajoitettu eurooppalaiseen aaltoalueeseen.
  • [2] HF ja VHF 160m-6m Lähde: käyttöohje.
  • [3] VHF 2m (432,0–438,0 MHz) ja UHF 70cm (144,0–146,0 MHz) Lähde: käyttöohje.
  • [4]
  • [5]
  • [6]
  • [7]
  • [8]
  • [9]

Toiminta

Lahden Radioamatöörikerho järjestää opetusta perus- ja yleisluokan radioamatööritutkintoja varten. Sillä on kaksi viestintäviraston hyväksymää pätevyystutkijaa.

Kerh on osallistunut Kätevä-Tekevä-Lukeva -messuihin Lahdessa 2013 sekä partiolaisten Jamboree-On-The-Air:iin Espoossa.

Säännölliset kerhotapaamisen Lahden vanhalla radioasemalla järjestetään maanantaisin kello 18:00.

Tapaamiset, kurssit ja esitelmät

tammikuu helmikuu maaliskuu
-maanantait 18:00
-tiistaisin kurssi I/2014 [1]
-meri-VHF-kurssi 2014 [3]
-maanantait 18:00
-tiistaisin kurssi I/2014 [1]
-intensiivikurssi 2014 [2]
-meri-VHF-kurssi 2014 [3]
-meri-HF-kurssi 2014 [4]
-maanantait 18:00
-tiistaisin kurssi I/2014 [1]
huhtikuu toukokuu kesäkuu
-maanantait 18:00
-X1M QRP-esitelmä [5]
-maanantait 18:00 -maanantait 18:00
heinäkuu elokuu syyskuu
-maanantait 18:00 -maanantait 18:00 -maanantait 18:00
lokakuu marraskuu joulukuu
-maanantait 18:00 -maanantait 18:00 -maanantait 18:00
  • [1]
  • [2]
  • [3] OH2NSM
  • [4] viestintävirasto
  • [5] 14.4.2014 18:30 X1M QRP-esitelmä, OH2BHS ja OH2EC


2013 Lahden Radioamatöörikerhon piiristä suoritti radioamatööritutkinnon todennäköisesti Suomen kaikkien aikojen nuorin uusi radioamatööri yhdeksänvuotiaana. Päinvastoin kuin monissa muissa maissa, ei Suomessa ole alaikärajaa radioamatööritutkinnon suorittamiselle.

Vanhimmat aktiiviset suomalaiset radioamatöörit, joita kuulee esimerkiksi Suomessa yleisellä yleisellä keskustejutaajuudella 3699 kHz ovat miltei yhdeksänkymmentävuotiaita. Radioamatööritoimintaa voi siis harjoittaa aktiivisesti jopa kahdeksankymmentä vuotta. Mikäli käyttää tavallista puhetta tai sähkötystä, on mahdollista käyttää noin neljäkymmentä vuotta vanhoja amatööriradioita. Perinneradiotapahtumassa itsenäisyyspäivänä ja puolustusvoiman lippujuhlapäivänä tai lippujuhlapäivää lähellä olevana päivänä käytetään 1930-luvun lopun radiota kuten amatööriradioita.

Uutistiedotteiden eli bulletiinien lukeminen amatööriradiossa

Tapaamisten lisäksi radioamatööritoimintaa kuuluu keskeisesti langattomat yhteydet amatööriradioiden avulla. Yksi säännöllinen yhteydenpitotapa on lukea uutistiedotteita eli bulletiineja säännöllisesti. Bulletiinit luetaan alinauhalähetyksenä (LSB) taajuudella 3685 kHz. Samalla taajuudella luetaan eri aikoina myös Suomen Radioamatööriliiton ja muiden radioamatööriyhdistysten bulletiinit Suomessa.

Lähetysajat

tammikuu helmikuu maaliskuu
sunnuntai 05.01.2014 09:30 OH3TY
sunnuntai 26.01.2014 09:30 OH3WK
sunnuntai 16.02.2014 09:30 OH3WK sunnuntai 30.03.2014 09:30 OH3WK
huhtikuu toukokuu kesäkuu
sunnuntai 20.04.2014 09:30 OH3JMJ sunnuntai 11.05.2014 09:30 OH3TY sunnuntai 01.06.2014 09:30 OH3WK
heinäkuu elokuu syyskuu
sunnuntai 17.08.2014 09:30 OH3JMJ sunnuntai 07.09.2014 09:30 OH3TY
sunnuntai 28.09.2014 09:30 OH3WK
lokakuu marraskuu joulukuu
sunnuntai 19.10.2014 09:30 OH3JMJ sunnuntai 09.11.2014 09:30 OH3TY sunnuntai 21.12.2014 09:30 OH3JMJ

Se, että kaikki käyttävät samaa taajuutta varmistaa sen, että bulletiinien taajuus muistetaan, mutta aiheuttaa samalla tarpeen koordinoida sitä, että eri lähettäjät eivät samaan aikaan lähetä samalla 3685 kHz:n taajuudella bulletiinejaan. Suomen Radioamatööriliiton bulletiinit luetaan samaan lauantaisin kello 15:00 Suomen aikaan (SA) Kauniaisista, Lapualta tai Turusta.

Kansainvälisessä radioamatööritoiminnassa käytetään kansainvälistä aikaa (UTC; United Time Coordinated), aikaisempaa Greenwichsin keskiaikaa (GMT; Greenwich Medium Time), mutta kansallisesti suomalaisten suomalaisille suomeksi ja pääasiassa Suomeen lähetettävien bulletiinien lähetysajat ilmoitetaan Itä-Euroopan aikana (EET; East European Time) tai Itä-Euroopan kesäaikana (EEST; East European Summer Time), jota noudatetaan Suomessa Suomen aikana (SA; Suomen aika).

Vastaanotto maailmanradiolla, liikennevastaanottimella tai tietokoneen verkkoselaimella

Suomalaisten yleiset keskustelutaajuudet ovat 3699 kHz ja 1843 kHz, joista edellisellä taajuudella on yleensä melkein aina kuulolla olevia aamuisin, päivisin, iltaisin ja alkuöisin, mikäli radiosää ei ole niin hyvä, että saksalaiset asemat kuuluvat yli suomalaisten.

160 metrin (1810 MHz - 1855 Mhz, 1861 MHz - 1906 MHz, 1912 MHz -2000 MHz) ja 80 metrin aaltolueen (3500 MHz - 3800 MHz) LSB-lähetyksiä voi kuunnella maailmanradiolla (wold band radio tai multi band radio), jossa on SSB-ominaisuus ja jossa on myös vastaanotossa radioamatööriaaltoalueet yleisradioaaltoalueiden lisäksi. Uuden maailmanradion tai moniaaltoaradion vaihtoehtona voidaan käyttää liikennevastaanotinta (communications reveiver), joka on varsinaisesti tehty myös radioamatöörilähetysten kuuntelemiseen ja jossa on SSB. Näitä edullisempai voivat olla USB-pukkoina tietokoneeseen liitettävä ohjelmistoradiovastaanottimet, joissa osan työstä tekee pöytä- tai sylitietokone, jolloin ohjelmistoradion ei tarvitse teknisesti olla täydellinen virtalähteiseen, näppäimistöineen jne.

SSB eli yksinauhalähetys tarkoittaa radioaaltoa, jossa pitkien aaltojen (LW) ja keskipitkien aaltojen (MW) laajuusmoduloidusta (AM) lähetteestä puuttuu tarvittavan lähetysenergian säästämiseksi sekä toinen puheinformaatioa sisältävistä nauhoista että kantoaalto. SSB:llä voidaan toisen nauhan ja kantoaallon puuttumisen vuoksi lähettää puhetta puolella siitä lähetystehosta, mikä tarvittaisiin, jos käytettäisiin keskipitkien aaltoalueiden (MW) yleisradiolähetyksissä käytettävää laajuusmodulaatiota (AM).

Se, onko radiovastaantotin SSB-radio vai ei, näkyy radion käyttöohjeissa tai merkinnöissä kirjaimin SSB tai SSB:n muodostavina LSB- ja USB-merkintöitä. LSB tarkoittaa alanauhalähetystä, jossa yksinauhalähetyksessä (SSB) puuttuu' laajuusmoduloidun AM-lähetteen ylänauha ja kantoaalto. LSB:ä käytetään 160 metrin ja 80 metrin amatööriradioaalotalueilla.

Jos valitaan USB niin silloin yksinauhalähetyksestä puuttuu alanauha ja kantoaalto laajuusmodulointuu (AM) lähetteeseen verrattuna. USB:ä käytetään 160 metrin ja 80 metrin radioaaltoja lyhyemmillä aaltoalueilla, kuten 40 metrin, 30 metrin, 20 metrin, 17 metrin, 15 metrin ja 12 metrin aaltoalueilla.

Mikäli ei ole radiota käytössä niin tietokoneen verkkoselaimella, jota käytetään yhdessä Javan (http://www.java.com) kanssa voidaan vastaanottaa alankomaalaisesta WebSDR-ohjelmasta ( http://websdr.org ) virolainen verkkoohjelmistoradiovastanotin ( http://websdr.ham.ee:8901 tai http://lehtmets.com:8901 ). Jotta viimeisen Java-päivityksen Java toimisi verkkoselaimessa, tulee jokainen kuunneltava radioasema vahvistaa poikkeuksena Java-ohjelmasta, ei verkkoselaimesta, käynnistysvalikosta Java Control, käytettäviksi sivustoiksi Security -poikkeuksena. Lihulassa Virossa olevan verkoselainohjelmistoradion vaihtoehtoinen URL, verkko-osoite, http://lehtmets.com:8901 tulee siitä, että vastaanottimen tarjoaa maksutta kaikkien Internetissä liikkuvien käyttöön virolainen radioamatööri Kuido Lehtmets, kutsutunnukseltaan ES3AT.

Muuta

Päijät-Hämeen radioharrastusyhdistykset
Artjärven Viestiteknillinen Yhdistys | Hämeen Radioharrastajat
Lahden Radioamatöörikerho

Lahden Radioharrastajat | Suomen Kuuntelija-amatöörit