Ero sivun ”Kellosalmen ratsutilan vaiheita” versioiden välillä
imported>Mtaavila (Ak: Uusi sivu: Vuonna 1539 Kellosalmella oli yksi savu eli talo. Vuonna 1614 taloja oli kaksi ja vuonna 1634 taloja oli jo kuusi. Tosin taloja oli edelleen kaksi, talollisia siis asukkaita oli ku...) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (6 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Vuonna 1539 Kellosalmella oli yksi savu eli talo. Vuonna 1614 taloja oli kaksi ja vuonna 1634 taloja oli jo kuusi. Tosin taloja oli edelleen kaksi, talollisia siis asukkaita oli kuusi. Kellosalmen taloista on tarkempaa tietoa vuodelta 1742. Silloin taloina ovat olleet Kellosalmi, Heikkilä, Peltola ja Mattila. Vuonna 1884 oli tiloiksi merkitty myös Niemelä, Karjalankorpi, Lossari, Taipale ja Savicko. Tilojen omistajat vaihtuivat usein verovelkojen takia, sillä talon sai omistukseensa se, joka maksoi verovelat. Ratsutilalla oli 1700-luvulla ja 1800-luvulla 15 torppaa, jotka olivat torppina vielä 1920-luvulla. Torpat itsenäistyivät vuonna 1940. Kylän torppia tai mäkitupia ovat olleet mm. Pesälä, Saarikko, Vaimolahti, Soramäki, Seppälä, Peltola, Raulahti, Lehtokangas, Ojala, Riitala, Taipale, Arola, Siltala, Salonen, Niemelä, Leppäniemi, Heikkilä, Rauhanmaa, Pajula ja Salmela. Kellosalmen ratsutilan ympäristö on maisemallisesti näyttävä yhtenäinen peltoalue. Rautiolan tilakeskus eli entinen Kellosalmen ratsutila sijaitsee laajojen, salmesta kohoavien peltovainioiden kupeessa Päijänteeseen pistävällä niemellä. Maisematilaa leimaa Kellosalmen ratsutilan vanha kulttuurimiljöö. Päärakennus on rakennettu vuonna 1840 ja kivinavetta vuonna 1920. Ratsutila oli kukoistuksensa aikaan melko suuri. Sillä oli 1500 ha metsää ja peltoa 52 ha. Virmailaan menevän tien varressa on ollut ratsutilan riihi pienellä mäen töyräällä. Rannassa on vielä sepän paja muistona omavaraisuuden ajoilta. Alueella on vielä näkyvissä laiduntaminen. Rantavyöhykkeet ovat avoimia tai hakamaisia. Maatie kulkee kauniisti läpi maiseman. | Vuonna 1539 [[Padasjoki|Padasjoen]] [[Kellosalmi|Kellosalmella]] oli yksi savu eli talo. Vuonna 1614 taloja oli kaksi ja vuonna 1634 taloja oli jo kuusi. Tosin taloja oli edelleen kaksi, talollisia siis asukkaita oli kuusi. Kellosalmen taloista on tarkempaa tietoa vuodelta 1742. Silloin taloina ovat olleet Kellosalmi, Heikkilä, Peltola ja Mattila. Vuonna 1884 oli tiloiksi merkitty myös Niemelä, Karjalankorpi, Lossari, Taipale ja Savicko. Tilojen omistajat vaihtuivat usein verovelkojen takia, sillä talon sai omistukseensa se, joka maksoi verovelat. Ratsutilalla oli 1700-luvulla ja 1800-luvulla 15 torppaa, jotka olivat torppina vielä 1920-luvulla. Torpat itsenäistyivät vuonna 1940. Kylän torppia tai mäkitupia ovat olleet mm. Pesälä, Saarikko, Vaimolahti, Soramäki, Seppälä, Peltola, Raulahti, Lehtokangas, Ojala, Riitala, Taipale, Arola, Siltala, Salonen, Niemelä, Leppäniemi, Heikkilä, Rauhanmaa, Pajula ja Salmela. Kellosalmen ratsutilan ympäristö on maisemallisesti näyttävä yhtenäinen peltoalue. Rautiolan tilakeskus eli entinen Kellosalmen ratsutila sijaitsee laajojen, salmesta kohoavien peltovainioiden kupeessa Päijänteeseen pistävällä niemellä. Maisematilaa leimaa Kellosalmen ratsutilan vanha kulttuurimiljöö. Päärakennus on rakennettu vuonna 1840 ja kivinavetta vuonna 1920. Ratsutila oli kukoistuksensa aikaan melko suuri. Sillä oli 1500 ha metsää ja peltoa 52 ha. Virmailaan menevän tien varressa on ollut ratsutilan riihi pienellä mäen töyräällä. Rannassa on vielä sepän paja muistona omavaraisuuden ajoilta. Alueella on vielä näkyvissä laiduntaminen. Rantavyöhykkeet ovat avoimia tai hakamaisia. Maatie kulkee kauniisti läpi maiseman. | ||
Vuonna 1539 Kellosalmella oli vain yksi talo, Kellosalmen ratsutila. [[Tandefeltien suku]] on omistanut useammassa sukupolvessa tilan. Heillä oli omistuksessaan myös muita lähiseutujen ratsutiloja ja kartanoja, kuten Rapala, Karilanmaa ja Hinttola. Kartanon konkurssin jälkeen MTK:n Keskusliiton säätiö osti Kellosalmen tilan vuonna 1936. Vuonna 1934 Kellosalmen päärakennus vuokrattiin Lahden kansakoulujen kesäsiirtolaksi. Siirtolassa hoidettiin yhteensä 90 lasta kesässä. Siirtolatoiminta lakkasi vuonna 1939. Sotien jälkeen MTK:n omistamasta tilasta erotettiin 9 pika-asutustilaa. Näitä pika-asutustiloja ovat Kirjua, Kannisto, Rinteelä, Kuortinmäki ja Haapamäki. Yksi Kellosalmen päärakennus vuosilta 1910-1920 on siirretty Kirjuan tilan päärakennukseksi vuonna 1947. Sotien jälkeen pidettiin suuret kesäjuhlat Rautialan pihapiirissä. Juhlissa oli 300 vierasta. Kesäjuhlaan tuli niin paljon vieraita, että Kellosalmen yli kuljetettiin koko ajan ihmisiä. Karjalaiset toivat nämä kesäjuhlat mukanaan. Navetan sisälle yläparvelle oli | Vuonna 1539 Kellosalmella oli vain yksi talo, Kellosalmen ratsutila. [[Tandefeltien suku]] on omistanut useammassa sukupolvessa tilan. Heillä oli omistuksessaan myös muita lähiseutujen ratsutiloja ja kartanoja, kuten Rapala, Karilanmaa ja Hinttola. Kartanon konkurssin jälkeen MTK:n Keskusliiton säätiö osti Kellosalmen tilan vuonna 1936. Vuonna 1934 Kellosalmen päärakennus vuokrattiin Lahden kansakoulujen kesäsiirtolaksi. Siirtolassa hoidettiin yhteensä 90 lasta kesässä. Siirtolatoiminta lakkasi vuonna 1939. Sotien jälkeen MTK:n omistamasta tilasta erotettiin 9 pika-asutustilaa. Näitä pika-asutustiloja ovat Kirjua, Kannisto, Rinteelä, Kuortinmäki ja Haapamäki. Yksi Kellosalmen päärakennus vuosilta 1910-1920 on siirretty Kirjuan tilan päärakennukseksi vuonna 1947. Sotien jälkeen pidettiin suuret kesäjuhlat Rautialan pihapiirissä. Juhlissa oli 300 vierasta. Kesäjuhlaan tuli niin paljon vieraita, että Kellosalmen yli kuljetettiin koko ajan ihmisiä. Karjalaiset toivat nämä kesäjuhlat mukanaan. Navetan sisälle yläparvelle oli | ||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
* Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Kellosalmi, Seitniemi ja Virmaila – kylät Päijänteen sylissä. Loppuraportti 3/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013. | * Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Kellosalmi, Seitniemi ja Virmaila – kylät Päijänteen sylissä. Loppuraportti 3/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013. | ||
*[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa] | *[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa (avautuu uuteen välilehteen)] | ||
*[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/padasjoki_2_painos_tulostusversio.pdf Kellosalmi, Seitniemi ja Virmaila - kylät Päijänteen sylissä | *[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/padasjoki_2_painos_tulostusversio.pdf Kellosalmi, Seitniemi ja Virmaila - kylät Päijänteen sylissä (pdf avautuu uuteen välilehteen)] | ||
<br /> | |||
[[Luokka:Padasjoki]] | [[Luokka:Padasjoki]] | ||
[[Luokka:Kellosalmi]] | [[Luokka:Kellosalmi]] | ||
[[Luokka:Kulttuurimaisemat]] | |||
[[Luokka:Muut rakennukset]] | [[Luokka:Muut rakennukset]] | ||
[[Luokka:Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]] | [[Luokka:Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]][[Category:Päijät-Häme-wiki]] | ||
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 10.35
Vuonna 1539 Padasjoen Kellosalmella oli yksi savu eli talo. Vuonna 1614 taloja oli kaksi ja vuonna 1634 taloja oli jo kuusi. Tosin taloja oli edelleen kaksi, talollisia siis asukkaita oli kuusi. Kellosalmen taloista on tarkempaa tietoa vuodelta 1742. Silloin taloina ovat olleet Kellosalmi, Heikkilä, Peltola ja Mattila. Vuonna 1884 oli tiloiksi merkitty myös Niemelä, Karjalankorpi, Lossari, Taipale ja Savicko. Tilojen omistajat vaihtuivat usein verovelkojen takia, sillä talon sai omistukseensa se, joka maksoi verovelat. Ratsutilalla oli 1700-luvulla ja 1800-luvulla 15 torppaa, jotka olivat torppina vielä 1920-luvulla. Torpat itsenäistyivät vuonna 1940. Kylän torppia tai mäkitupia ovat olleet mm. Pesälä, Saarikko, Vaimolahti, Soramäki, Seppälä, Peltola, Raulahti, Lehtokangas, Ojala, Riitala, Taipale, Arola, Siltala, Salonen, Niemelä, Leppäniemi, Heikkilä, Rauhanmaa, Pajula ja Salmela. Kellosalmen ratsutilan ympäristö on maisemallisesti näyttävä yhtenäinen peltoalue. Rautiolan tilakeskus eli entinen Kellosalmen ratsutila sijaitsee laajojen, salmesta kohoavien peltovainioiden kupeessa Päijänteeseen pistävällä niemellä. Maisematilaa leimaa Kellosalmen ratsutilan vanha kulttuurimiljöö. Päärakennus on rakennettu vuonna 1840 ja kivinavetta vuonna 1920. Ratsutila oli kukoistuksensa aikaan melko suuri. Sillä oli 1500 ha metsää ja peltoa 52 ha. Virmailaan menevän tien varressa on ollut ratsutilan riihi pienellä mäen töyräällä. Rannassa on vielä sepän paja muistona omavaraisuuden ajoilta. Alueella on vielä näkyvissä laiduntaminen. Rantavyöhykkeet ovat avoimia tai hakamaisia. Maatie kulkee kauniisti läpi maiseman.
Vuonna 1539 Kellosalmella oli vain yksi talo, Kellosalmen ratsutila. Tandefeltien suku on omistanut useammassa sukupolvessa tilan. Heillä oli omistuksessaan myös muita lähiseutujen ratsutiloja ja kartanoja, kuten Rapala, Karilanmaa ja Hinttola. Kartanon konkurssin jälkeen MTK:n Keskusliiton säätiö osti Kellosalmen tilan vuonna 1936. Vuonna 1934 Kellosalmen päärakennus vuokrattiin Lahden kansakoulujen kesäsiirtolaksi. Siirtolassa hoidettiin yhteensä 90 lasta kesässä. Siirtolatoiminta lakkasi vuonna 1939. Sotien jälkeen MTK:n omistamasta tilasta erotettiin 9 pika-asutustilaa. Näitä pika-asutustiloja ovat Kirjua, Kannisto, Rinteelä, Kuortinmäki ja Haapamäki. Yksi Kellosalmen päärakennus vuosilta 1910-1920 on siirretty Kirjuan tilan päärakennukseksi vuonna 1947. Sotien jälkeen pidettiin suuret kesäjuhlat Rautialan pihapiirissä. Juhlissa oli 300 vierasta. Kesäjuhlaan tuli niin paljon vieraita, että Kellosalmen yli kuljetettiin koko ajan ihmisiä. Karjalaiset toivat nämä kesäjuhlat mukanaan. Navetan sisälle yläparvelle oli jopa rakennettu sisäkeinu. Pihamaalla tanhuttiin ja navetan parvella soitti orkesteri ja tanssittiin.
Jorma Kallioisen ja Hannu Lehtosen tekemään Kuvia Kellosalmelta-kirjaan on tallennettuna rakennusten tilanne 1980-luvulla.
Lähteet
- Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Kellosalmi, Seitniemi ja Virmaila – kylät Päijänteen sylissä. Loppuraportti 3/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.
- ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa (avautuu uuteen välilehteen)
- Kellosalmi, Seitniemi ja Virmaila - kylät Päijänteen sylissä (pdf avautuu uuteen välilehteen)