Ero sivun ”Pässinvuori, Virtovuori ja Peltomaanvuori” versioiden välillä
imported>Mtaavila |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Kymenvirran rannoilla on maisemallisesti hyvin jylhiä kallioita. Virtovuori, | |||
Pässinvuori ja Peltomaanvuori ovat arvokkaita kallioalueita ja niissä on monipuolinen | Pässinvuori ja Peltomaanvuori ovat arvokkaita kallioalueita ja niissä on monipuolinen | ||
kasvillisuus. Alueella on yhteensä 10 yksityistä luonnonsuojelualuetta, kuten | kasvillisuus. Alueella on yhteensä 10 yksityistä luonnonsuojelualuetta, kuten | ||
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
vahvatuoksuisesta medestä, joka kerää ympärilleen runsaasti pölyttäviä hyönteisiä.<br /> | vahvatuoksuisesta medestä, joka kerää ympärilleen runsaasti pölyttäviä hyönteisiä.<br /> | ||
| Rivi 36: | Rivi 28: | ||
* Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Kalkkinen – kylä Kymen rannalla. Loppuraportti 3/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013. | * Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Kalkkinen – kylä Kymen rannalla. Loppuraportti 3/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013. | ||
*[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa] | *[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa (avautuu uuteen välilehteen)] | ||
*[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/kalkkinen_raportti_selailuversio_0.pdf Raportin pdf-versio ProAgrian sivuilla]<br /> | *[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/kalkkinen_raportti_selailuversio_0.pdf Raportin pdf-versio ProAgrian sivuilla (avautuu uuteen välilehteen)]<br /> | ||
<br> | <br> | ||
[[Luokka:Kalkkinen]] | [[Luokka:Kalkkinen]] | ||
[[Luokka:Asikkala]] | [[Luokka:Asikkala]] | ||
[[Luokka:Kulttuurimaisemat]] | [[Luokka:Kulttuurimaisemat]] | ||
[[Luokka: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]] | [[Luokka: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]][[Category:Päijät-Häme-wiki]] | ||
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 10.34
Kymenvirran rannoilla on maisemallisesti hyvin jylhiä kallioita. Virtovuori,
Pässinvuori ja Peltomaanvuori ovat arvokkaita kallioalueita ja niissä on monipuolinen
kasvillisuus. Alueella on yhteensä 10 yksityistä luonnonsuojelualuetta, kuten
Porttimäen lehmuslehdot, Pässivuoren lehmuslehto ja Peltomaanvuoren lehmusmetsät.
Arvokkaat lehdot sijoittuvat rannoille. Virtovuoren lehto on jyrkkäpiirteinen
rantalehto, joka on maakunnallisesti arvokas lehtoalue. Siellä tavataan harvinaista
mustalinnunhernettä. Alueella on kuivaa lehtoa sekä puronvarsilehtoa ja vaateliasta
lehtolajistoa. Maaperää hallitsevat kallioiset moreenin peittämät kumpuilevat selännealueet.
Maisemassa on selvästi nähtävissä kallioperän ruhjeisuus. Pitkät vesistöjen
valtaamat murroslinjat halkovat aluetta luode-kaakko ja lounas-koillinen -suuntaisesti.
Ruhjeiden reunat ovat tyypillisen jyrkkärinteisiä ja kallioisia. Suomen kallioiden arvoluokituksessa
luokkiin 1-4 kuuluvat kallioalueet sisältävät sellaisia biologisia, geologisia
ja maisemallisia arvoja, joilla on maa-aineslain 7 §:n tarkoittamaa valtakunnallista tai
muutoin huomattavaa luonnonsuojelullista merkitystä. Virtovuori ja Pässinvuori edustavat
arvoluokkaa 4 ja Peltomaanvuoren kallioalue edustaa arvoluokkaa 3.
Lehmusmetsät tarjoavat palasen menneisyyden maisemaa. Metsälehmus saapui Suomeen jääkauden
jälkeen noin 5000 vuotta sitten. Jo kivikaudella metsälehmus oli tärkeä materiaali
erilaisten punosten teossa; siitä tehtiin esimerkiksi verkkoja. Niinen lähteenä lehmusta
käytettiin aina 1800-luvulle asti. Runsaan ja kauan kestäneen niinen keräämisen vuoksi
lehmus on suurelta osin hävinnyt luonnosta. Metsälehmus kasvaa luontaisesti lehdoissa ja lehtomaisissa metsissä. Puun latvus on muodoltaan kapea ja varsinkin vanhemmat
oksat ovat riippuvakärkisiä. Lehmus kukkii heinäkuussa, ja silloin sen tunnistaa
vahvatuoksuisesta medestä, joka kerää ympärilleen runsaasti pölyttäviä hyönteisiä.
Lähteet
- Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Kalkkinen – kylä Kymen rannalla. Loppuraportti 3/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.
- ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa (avautuu uuteen välilehteen)
- Raportin pdf-versio ProAgrian sivuilla (avautuu uuteen välilehteen)