Ero sivun ”Kenraalimajuri E. R. Laguksen muistomerkki” versioiden välillä

Häme-Wikistä
imported>Mtaavila
(Ak: Uusi sivu: Sotaveteraanien toimesta vuonna 1974 toteutettu kenraalimajuri Ernst Ruben Laguksen (1896 - 1959) muistomerkki on kallioseinämässä Hämeenkosken keskustassa. Kesällä 1941 kosk...)
 
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(5 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Sotaveteraanien toimesta vuonna 1974 toteutettu kenraalimajuri
Sotaveteraanien toimesta vuonna 1974 toteutettu kenraalimajuri '''Ernst Ruben Laguksen''' (1896 - 1959) muistomerkki on kallioseinämässä [[Hämeenkoski|Hämeenkosken]] keskustassa. Kesällä 1941 koskelaiset pioneerit tekivät jatkosodan alkuvaiheissa Tuulosjoella polkusiltaa, kun paikalle tuli eversti Ernest Ruben Lagus. Hän kysyi sillantekijöiltä, mistäpäin
Ernst Ruben Laguksen (1896 - 1959) muistomerkki on kallioseinämässä Hämeenkosken
miehet olivat kotoisin ja kuultuaan, että Koskelta, sanoi itsekin olevansa syntynyt Koskella. Ruben Lagus syntyi Koskella Käikälän kartanossa 12. lokakuuta 1896. Isä oli filosofian maisteri, metsäkonduktööri '''A. G. Lagus''' ja äiti '''Emma Matilda''', o.s. '''Bellman'''. Poika kävi koulunsa Koskella. Vuonna 1911 pojan ollessa 15-vuotias perhe muutti Helsinkiin.
keskustassa.
Lagusten perhe muutti Helsinkiin taatakseen lapsille paremmat koulutusmahdollisuudet. Rasavilli Ruben kuitenkin joutui eroamaan Helsingin ruotsalaisen yhteiskoulun neljänneltä luokalta ja suoritti lukion loppuun vasta niinkin
Kesällä 1941 koskelaiset pioneerit tekivät jatkosodan alkuvaiheissa Tuulosjoella polkusiltaa,
myöhään kuin 1924. Eroamishetkellä hänen todistuksessaan kiilui kolme nelosta, yksi toki ajan hengen mukaisesti venäjän kielestä.
kun paikalle tuli eversti Ernest Ruben Lagus. Hän kysyi sillantekijöiltä, mistäpäin
miehet olivat kotoisin ja kuultuaan, että Koskelta, sanoi itsekin olevansa syntynyt
Koskella. Ruben Lagus syntyi Koskella Käikälän kartanossa 12. lokakuuta 1896. Isä oli
filosofian maisteri, metsäkonduktööri A. G. Lagus ja äiti Emma Matilda, o.s. Bellman.
Poika kävi koulunsa Koskella. Vuonna 1911 pojan ollessa 15-vuotias perhe muutti Helsinkiin.
Lagusten perhe muutti Helsinkiin taatakseen lapsille paremmat koulutusmahdollisuudet.
Rasavilli Ruben kuitenkin joutui eroamaan Helsingin ruotsalaisen
yhteiskoulun neljänneltä luokalta ja suoritti lukion loppuun vasta niinkin
myöhään kuin 1924. Eroamishetkellä hänen todistuksessaan kiilui kolme
nelosta, yksi toki ajan hengen mukaisesti venäjän kielestä.
http://www.panssarikilta.fi/Lehti/Panssari200604_sivu_16.html
22. heinäkuuta 1941 Lagus nimitettiin ensimmäisenä Suomen armeijassa Vapaudenristin
2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi perusteena ”eversti Lagus ja hänen
joukkonsa ovat kovin taisteluin vapauttaneet huomattavan osan Laatokan Karjalaa ja
ylittäneet aikaisemman valtakunnanrajan”. Syksyllä 1941 eversti ylennettiin myös kenraalimajuriksi. Ruben Lagus tunnettiin liikkuvana komentajana, joka oli paljon joukkojensa
parissa ja vaikutti henkilökohtaisesti divisioonan henkeen ja suorituskykyyn. Kun
panssaridivisioonan miehet olivat ensimmäisen kerran sodan jälkeen kokoontuneet
asevelitilaisuuteen Parolaan, tuli Lohjalta tieto 62-vuotiaan Ruben Laguksen kuolemasta.
Tämä tapahtui vuonna 1959. Elokuussa 1974 toteutui sotaveteraanien saunanlauteilla
syntynyt ajatus kenraalimajuri Ruben Laguksen muistomerkistä: ”Ernest Ruben
Lagus, jääkärikenraalimajuri, Mannerheim-ristin ritari n:o 1, PsD:n komentaja sodassa
1941 - 1945. Kosken Hl Käikälässä syntyneelle soturille aseveljiltä, v. 1974.”
Kehittämisehdotuksia: Muistomerkki on keskeisellä paikalla taajaman keskustassa.
Teuronjoen ja muistomerkin valaistus pimeän aikaan nostaa kohteen upeasti esiin. Alueen
hoito tarvitsee hoitosuunnitelman. Muistomerkin ympäristö on raivattava säännöllisesti.
15. Orttenkallio
Kuvaus ja arvot: E. R. Laguksen muistomerkin yläpuolella kohoava kallio, jonka laella
on näköalapaikka. Paikalle pääsee urheilukentän vierestä lähtevältä pururadalta, joka
on 1,2 kilometriä pitkä ja valaistu. Talvisin pururata on vain hiihtäjien käytössä, mutta
muulloin vuodesta pururataa voi käyttää vapaasti. Keskeinen paikka, jolta aikaisemmin
on näkynyt verkatehdas, myllyt ja Åkerblomin silta. Nykyisin paikalta on mahdollista
nähdä Linnakalliolle, Teuronjoelle, Kapaskoskelle, kunnan rakennuksille ja Puutteenkujalle.


=== Lähteet ===
22. heinäkuuta 1941 Lagus nimitettiin ensimmäisenä Suomen armeijassa Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi perusteena "eversti Lagus ja hänen joukkonsa ovat kovin taisteluin vapauttaneet huomattavan osan Laatokan Karjalaa ja
ylittäneet aikaisemman valtakunnanrajan”. Syksyllä 1941 eversti ylennettiin myös kenraalimajuriksi. Ruben Lagus tunnettiin liikkuvana komentajana, joka oli paljon joukkojensa parissa ja vaikutti henkilökohtaisesti divisioonan henkeen ja suorituskykyyn. Kun panssaridivisioonan miehet olivat ensimmäisen kerran sodan jälkeen kokoontuneet
asevelitilaisuuteen Parolaan, tuli Lohjalta tieto 62-vuotiaan Ruben Laguksen kuolemasta. Tämä tapahtui vuonna 1959. Elokuussa 1974 toteutui sotaveteraanien saunanlauteilla syntynyt ajatus kenraalimajuri Ruben Laguksen muistomerkistä: ''Ernest Ruben Lagus, jääkärikenraalimajuri, Mannerheim-ristin ritari n:o 1, PsD:n komentaja sodassa 1941 - 1945. Kosken Hl Käikälässä syntyneelle soturille aseveljiltä, v. 1974.''


=== Lähteet ===
=== Lähteet ===


* Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa. Loppuraportti 2/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.  
* Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa. Loppuraportti 2/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.  
*[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa]
*[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa (avautuu uuteen välilehteen)]
*[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/hameenkoski_raportti.pdf Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa. Linkki pdf-versioon]
*[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/hameenkoski_raportti.pdf Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa (pdf avautuu uuteen välilehteen)]
<br>
<br>
[[Luokka: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]]
[[Luokka: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]]
[[Luokka: Hämeenkoski]]
[[Luokka: Hämeenkoski]]
[[Luokka: Muistomerkit]]
[[Luokka: Muistomerkit]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]

Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 10.33

Sotaveteraanien toimesta vuonna 1974 toteutettu kenraalimajuri Ernst Ruben Laguksen (1896 - 1959) muistomerkki on kallioseinämässä Hämeenkosken keskustassa. Kesällä 1941 koskelaiset pioneerit tekivät jatkosodan alkuvaiheissa Tuulosjoella polkusiltaa, kun paikalle tuli eversti Ernest Ruben Lagus. Hän kysyi sillantekijöiltä, mistäpäin miehet olivat kotoisin ja kuultuaan, että Koskelta, sanoi itsekin olevansa syntynyt Koskella. Ruben Lagus syntyi Koskella Käikälän kartanossa 12. lokakuuta 1896. Isä oli filosofian maisteri, metsäkonduktööri A. G. Lagus ja äiti Emma Matilda, o.s. Bellman. Poika kävi koulunsa Koskella. Vuonna 1911 pojan ollessa 15-vuotias perhe muutti Helsinkiin. Lagusten perhe muutti Helsinkiin taatakseen lapsille paremmat koulutusmahdollisuudet. Rasavilli Ruben kuitenkin joutui eroamaan Helsingin ruotsalaisen yhteiskoulun neljänneltä luokalta ja suoritti lukion loppuun vasta niinkin myöhään kuin 1924. Eroamishetkellä hänen todistuksessaan kiilui kolme nelosta, yksi toki ajan hengen mukaisesti venäjän kielestä.

22. heinäkuuta 1941 Lagus nimitettiin ensimmäisenä Suomen armeijassa Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi perusteena "eversti Lagus ja hänen joukkonsa ovat kovin taisteluin vapauttaneet huomattavan osan Laatokan Karjalaa ja ylittäneet aikaisemman valtakunnanrajan”. Syksyllä 1941 eversti ylennettiin myös kenraalimajuriksi. Ruben Lagus tunnettiin liikkuvana komentajana, joka oli paljon joukkojensa parissa ja vaikutti henkilökohtaisesti divisioonan henkeen ja suorituskykyyn. Kun panssaridivisioonan miehet olivat ensimmäisen kerran sodan jälkeen kokoontuneet asevelitilaisuuteen Parolaan, tuli Lohjalta tieto 62-vuotiaan Ruben Laguksen kuolemasta. Tämä tapahtui vuonna 1959. Elokuussa 1974 toteutui sotaveteraanien saunanlauteilla syntynyt ajatus kenraalimajuri Ruben Laguksen muistomerkistä: Ernest Ruben Lagus, jääkärikenraalimajuri, Mannerheim-ristin ritari n:o 1, PsD:n komentaja sodassa 1941 - 1945. Kosken Hl Käikälässä syntyneelle soturille aseveljiltä, v. 1974.

Lähteet


Noudettu kohteesta ”https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Kenraalimajuri_E._R._Laguksen_muistomerkki&oldid=40032”