Ero sivun ”Eino Johannes Ellilä” versioiden välillä

Häme-Wikistä
imported>Mtaavila
(Ak: Uusi sivu: pienoiskuva|Eino Johannes Ellilä <br/> s. 10.6.1892 Sysmä k. 1.2.1983 Porvoo E. J. Ellilä oli kirjallisuuden monitoimimies. Elämäntyöns...)
 
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(9 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Ellila.jpg|pienoiskuva|Eino Johannes Ellilä]]
[[Tiedosto:Ellila.jpg|pienoiskuva|Eino Johannes Ellilä|alt=kuvassa piirros jossa hevonen joka vetää auraa jonka perässä on sulkakynää pitelevä kyntäjä. Kuvan alla teksti Eino Johannes Ellilä|alt=]]
<br/>
[[Tiedosto:Libris ellila.jpg|pienoiskuva|oikea|Ex libris Eino Johannes Ellilä]]
<br/>
<br/>
s. 10.6.1892 Sysmä               
s. 10.6.1892 Sysmä               
Rivi 6: Rivi 8:
E. J. Ellilä oli kirjallisuuden monitoimimies. Elämäntyönsä hän teki Porvoossa Werner Söderströmin palveluksessa kustannusvirkailijana, mutta hänet muistetaan ennen kaikkea suurena kirjan ystävänä, bibliofiilinä, jonka intohimona olivat kaikki kirjallisuuteen ja kirjaan liittyvät asiat. Hänen oma kirjakokoelmansa käsitti parhaimmillaan 32.000 nidettä, ja se oli suurimpia yksityisiä kirjakokoelmia Suomessa.
E. J. Ellilä oli kirjallisuuden monitoimimies. Elämäntyönsä hän teki Porvoossa Werner Söderströmin palveluksessa kustannusvirkailijana, mutta hänet muistetaan ennen kaikkea suurena kirjan ystävänä, bibliofiilinä, jonka intohimona olivat kaikki kirjallisuuteen ja kirjaan liittyvät asiat. Hänen oma kirjakokoelmansa käsitti parhaimmillaan 32.000 nidettä, ja se oli suurimpia yksityisiä kirjakokoelmia Suomessa.


Kokoelmastaan hän lahjoitti 60-luvulla 20.000 nidettä Helsingin yliopiston kirjastolle ja 7.000 nidettä Yhdysvaltoihin Harvardin yliopiston kirjastolle. Vuonna 1977 E. J. Ellilä lahjoitti 85-vuotissyntymäpäivänsä aattona Lahden kaupunginkirjastolle 3.200 teosta. Tämä kokoelma on säilytetty Lahdessa erillisenä ns. Ellilä-kokoelmana. Samanaikaisesti Lahden kaupunginkirjasto osti E. J. Ellilältä hänen arvokkaan kirjallisuusaiheisen mitalikokoelmansa, johon kuuluu 140 mielenkiintoista mitalia.
Kokoelmastaan hän lahjoitti 60-luvulla 20.000 nidettä Helsingin yliopiston kirjastolle ja 7.000 nidettä Yhdysvaltoihin Harvardin yliopiston kirjastolle. Vuonna 1977 E. J. Ellilä lahjoitti 85-vuotissyntymäpäivänsä aattona Lahden kaupunginkirjastolle valikoiman keräämiään teoksia. Tämä kokoelma on säilytetty Lahdessa erillisenä ns. Ellilä-kokoelmana. Samanaikaisesti Lahden kaupunginkirjasto osti E. J. Ellilältä hänen arvokkaan kirjallisuusaiheisen mitalikokoelmansa, johon kuuluu 140 mielenkiintoista mitalia.


E. J. Ellilä syntyi Sysmässä 10.6.1892. Nuoresta pitäen hänen kiinnostuksensa kohdistui kirjallisuuteen sekä nuorisoseura- ja kansanvalistustyöhön. Hän opiskeli Itä-Hämeen kansanopistossa, ja vuosisadan alun aatteellinen arvomaailma löi häneen lähtemättömän leimansa. Lahden kaupunginkirjastoon saatiin kirjalahjoituksen ohella E. J. Ellilän omien kirjeitten jäljennöksiä sekä hänen muilta saamiaan kirjeitä.
E. J. Ellilä syntyi Sysmässä 10.6.1892. Nuoresta pitäen hänen kiinnostuksensa kohdistui kirjallisuuteen sekä nuorisoseura- ja kansanvalistustyöhön. Hän opiskeli Itä-Hämeen kansanopistossa, ja vuosisadan alun aatteellinen arvomaailma löi häneen lähtemättömän leimansa. Lahden kaupunginkirjastoon saatiin kirjalahjoituksen ohella E. J. Ellilän omien kirjeitten jäljennöksiä sekä hänen muilta saamiaan kirjeitä.
Rivi 12: Rivi 14:
E. J. Ellilä kävi kirjeenvaihtoa oman aikansa kulttuuri-ihmisten kanssa. Mielenkiintoisen kirjeenvaihdon hän kävi jo aivan nuorena 1911-1914 tolstoilaisen Akseli Isohiiden kanssa. Kirjeissä käsitellään tuon ajan kiinnostavia moraalikysymyksiä, jotka koskivat väkivallasta kieltäytymistä, uskontoa ja seksuaalikysymyksiä. Lahden kaupunginkirjastossa nämä Akseli Isohiiden kirjeet ovat kopioita. Alkuperäiset kirjeet Ellilä lahjoitti muualle.
E. J. Ellilä kävi kirjeenvaihtoa oman aikansa kulttuuri-ihmisten kanssa. Mielenkiintoisen kirjeenvaihdon hän kävi jo aivan nuorena 1911-1914 tolstoilaisen Akseli Isohiiden kanssa. Kirjeissä käsitellään tuon ajan kiinnostavia moraalikysymyksiä, jotka koskivat väkivallasta kieltäytymistä, uskontoa ja seksuaalikysymyksiä. Lahden kaupunginkirjastossa nämä Akseli Isohiiden kirjeet ovat kopioita. Alkuperäiset kirjeet Ellilä lahjoitti muualle.


Lahden kaupunginkirjastoon saatu kirjalahjoitus ei ole mikään yhtenäinen kokonaisuus, vaan se koostuu hyvinkin monenlaisesta aineistosta. Kokoelmaan kuuluu teoksia, jotka käsittelevät kirjojen ja kirjallisuuden historiaa, kirjapainotaitoa ja exlibris-taidetta. Kokoelmassa on paljon teoksia, jotka liittyvät tavalla tai toisella Itä-Hämeeseen. Kansanopistoja käsittelevä kirjallisuus oli E. J. Ellilän sydäntä lähellä.
Lahden kaupunginkirjastoon saatu kirjalahjoitus ei ole yhtenäinen kokonaisuus. Kokoelmassa on myös teoksia, jotka liittyvät tavalla tai toisella Itä-Hämeeseen. Kansanopistoja käsittelevä kirjallisuus oli E. J. Ellilän sydäntä lähellä.


Kokoelmassa on kotimaisten kirjailijoiden teoksia ensipainoksina vuosisadan alun kansallisromantiikasta aina 60- ja 70 –lukujen radikalismiin.
Kokoelmassa on kotimaisten kirjailijoiden teoksia ensipainoksina vuosisadan alun kansallisromantiikasta aina 60- ja 70 –lukujen radikalismiin.
Rivi 19: Rivi 21:
Toisaalta taas E. J. Ellilän keräilykohteina olivat Hannu Salama, Timo K. Mukka, Paavo Rintala, Antti Hyry, Aulikki Oksanen, Tytti Parras, Lassi Sinkkonen, Arvo Salo ja Pirkko Saisio jne.
Toisaalta taas E. J. Ellilän keräilykohteina olivat Hannu Salama, Timo K. Mukka, Paavo Rintala, Antti Hyry, Aulikki Oksanen, Tytti Parras, Lassi Sinkkonen, Arvo Salo ja Pirkko Saisio jne.
Monet kirjailijat lahjoittivat teoksiaan E. J. Ellilälle omistuskirjoituksilla varustettuna.
Monet kirjailijat lahjoittivat teoksiaan E. J. Ellilälle omistuskirjoituksilla varustettuna.
Kokoelmaan kuuluu monenlaista, harvinaistakin populaarikirjallisuutta, esim. Hilja Valtosen Nuoren opettajattaren varaventtiili yhdysvaltalaisen Raivaaja-kustantamon julkaisemana kauhunovellikokoelma Kuolleen silmät vuodelta 1926. Mika Waltari tuntuu muutenkin olleen E. J. Ellilän suosiossa.
Lahden kaupunginkirjaston Ellilä-kokoelmassa on monia merkillisiä ja hauskoja teoksia, vaikkapa matkaoppaita vuosisadan alusta tai Kim II Sungin teoksia tai 60-luvun pamfletteja, joita ei enää muuten ole kovin paljon kirjaston kokoelmissa.


Eino Johannes Ellilä oli itsekin tuottelias kirjailija, sillä hän kirjoitti kolmisenkymmentä teosta, esim. Sanainen arkku 1936, Suomalaisia kirjanomistajamerkkejä 1938, Elävä kirjain 1947, Tämä on minun exlibrikseni 1949, Kirjallisia salanimiä ja nimimerkkejä 1952, Kirjojen taika 1952, Piekkolan lähden 1961 ym. E. J. Ellilä sai kirjastoneuvoksen arvonimen vuonna 1953.
Eino Johannes Ellilä oli itsekin tuottelias kirjailija, sillä hän kirjoitti kolmisenkymmentä teosta, esim. Sanainen arkku 1936, Suomalaisia kirjanomistajamerkkejä 1938, Elävä kirjain 1947, Tämä on minun exlibrikseni 1949, Kirjallisia salanimiä ja nimimerkkejä 1952, Kirjojen taika 1952, Piekkolan lähden 1961 ym. E. J. Ellilä sai kirjastoneuvoksen arvonimen vuonna 1953.
Rivi 62: Rivi 60:
16/22.06.2006, s. 14-18
16/22.06.2006, s. 14-18


[[Luokka: Kirjailijat]] [[Luokka: Vellamon vinkit]]
[[Luokka: Kirjailijat]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]

Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 10.29

Eino Johannes Ellilä


Ex libris Eino Johannes Ellilä


s. 10.6.1892 Sysmä k. 1.2.1983 Porvoo

E. J. Ellilä oli kirjallisuuden monitoimimies. Elämäntyönsä hän teki Porvoossa Werner Söderströmin palveluksessa kustannusvirkailijana, mutta hänet muistetaan ennen kaikkea suurena kirjan ystävänä, bibliofiilinä, jonka intohimona olivat kaikki kirjallisuuteen ja kirjaan liittyvät asiat. Hänen oma kirjakokoelmansa käsitti parhaimmillaan 32.000 nidettä, ja se oli suurimpia yksityisiä kirjakokoelmia Suomessa.

Kokoelmastaan hän lahjoitti 60-luvulla 20.000 nidettä Helsingin yliopiston kirjastolle ja 7.000 nidettä Yhdysvaltoihin Harvardin yliopiston kirjastolle. Vuonna 1977 E. J. Ellilä lahjoitti 85-vuotissyntymäpäivänsä aattona Lahden kaupunginkirjastolle valikoiman keräämiään teoksia. Tämä kokoelma on säilytetty Lahdessa erillisenä ns. Ellilä-kokoelmana. Samanaikaisesti Lahden kaupunginkirjasto osti E. J. Ellilältä hänen arvokkaan kirjallisuusaiheisen mitalikokoelmansa, johon kuuluu 140 mielenkiintoista mitalia.

E. J. Ellilä syntyi Sysmässä 10.6.1892. Nuoresta pitäen hänen kiinnostuksensa kohdistui kirjallisuuteen sekä nuorisoseura- ja kansanvalistustyöhön. Hän opiskeli Itä-Hämeen kansanopistossa, ja vuosisadan alun aatteellinen arvomaailma löi häneen lähtemättömän leimansa. Lahden kaupunginkirjastoon saatiin kirjalahjoituksen ohella E. J. Ellilän omien kirjeitten jäljennöksiä sekä hänen muilta saamiaan kirjeitä.

E. J. Ellilä kävi kirjeenvaihtoa oman aikansa kulttuuri-ihmisten kanssa. Mielenkiintoisen kirjeenvaihdon hän kävi jo aivan nuorena 1911-1914 tolstoilaisen Akseli Isohiiden kanssa. Kirjeissä käsitellään tuon ajan kiinnostavia moraalikysymyksiä, jotka koskivat väkivallasta kieltäytymistä, uskontoa ja seksuaalikysymyksiä. Lahden kaupunginkirjastossa nämä Akseli Isohiiden kirjeet ovat kopioita. Alkuperäiset kirjeet Ellilä lahjoitti muualle.

Lahden kaupunginkirjastoon saatu kirjalahjoitus ei ole yhtenäinen kokonaisuus. Kokoelmassa on myös teoksia, jotka liittyvät tavalla tai toisella Itä-Hämeeseen. Kansanopistoja käsittelevä kirjallisuus oli E. J. Ellilän sydäntä lähellä.

Kokoelmassa on kotimaisten kirjailijoiden teoksia ensipainoksina vuosisadan alun kansallisromantiikasta aina 60- ja 70 –lukujen radikalismiin.

Vuosisadan alun kirjailijoista, jotka ovat edustettuina melko harvinaisillakin teoksilla voidaan mainita esim. Eino Leino, Arvid Järnefelt, Aarni Kouta, Joel Lehtonen ja Ilmari Kianto. Toisaalta taas E. J. Ellilän keräilykohteina olivat Hannu Salama, Timo K. Mukka, Paavo Rintala, Antti Hyry, Aulikki Oksanen, Tytti Parras, Lassi Sinkkonen, Arvo Salo ja Pirkko Saisio jne. Monet kirjailijat lahjoittivat teoksiaan E. J. Ellilälle omistuskirjoituksilla varustettuna.

Eino Johannes Ellilä oli itsekin tuottelias kirjailija, sillä hän kirjoitti kolmisenkymmentä teosta, esim. Sanainen arkku 1936, Suomalaisia kirjanomistajamerkkejä 1938, Elävä kirjain 1947, Tämä on minun exlibrikseni 1949, Kirjallisia salanimiä ja nimimerkkejä 1952, Kirjojen taika 1952, Piekkolan lähden 1961 ym. E. J. Ellilä sai kirjastoneuvoksen arvonimen vuonna 1953.

Teksti: Anja Salemaa. Eino Johannes Ellilä – Ilmiö -, 1992.

Lisätietoa

Sysmän Kirjakylä -lehti:

E.J. Ellilä

”Seitsemää veljestä etsimässä” (1932)

12/25.6.2004, s. 12-15

E.J. Ellilä

Mitä minulle näkyy kirjoissani, osa 1

13/15.11.2004, s. 16-18

E.J. Ellilä

Mitä minulle näkyy kirjoissani, osa 2

14/23.6.2005, s. 14-16

Pauli Leimio

Ellilän vieraskirjan aarteita

15/25.11.2005, s. 9-11

Mari Salmio ja Merja Kuoppamäki

Kirjojen taika – E.J. Ellilän kirjoille omistettu elämä

16/22.06.2006, s. 14-18

Noudettu kohteesta ”https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Eino_Johannes_Ellilä&oldid=39975”