Ero sivun ”Fellmaninpuisto” versioiden välillä
imported>Mtaavila |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (10 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
Tätä ennen alue kuului kapteeni [[August Fellman|August Fellmanin]] omistaman Lahden kartanon peltomaihin. | Tätä ennen alue kuului kapteeni [[August Fellman|August Fellmanin]] omistaman Lahden kartanon peltomaihin. | ||
Keväällä 1918 peltoalue toimi kansalaissodan punavankien kokoamisleirinä. Tällöin pellolla odotti useiden päivien ajan tuomiota ja siirtoa toisille leireille noin 20 000 miestä sekä naisia ja lapsia, jotka oli saatu kiinni pakomatkalla itään. Uhrien muistoksi puistoon on pystytetty Punavanki-muistomerkki vuonna 1978. Muistomerkin suunnitteli Erkki Kannisto. | Keväällä 1918 peltoalue toimi kansalaissodan punavankien kokoamisleirinä. Tällöin pellolla odotti useiden päivien ajan tuomiota ja siirtoa toisille leireille noin 20 000 miestä sekä naisia ja lapsia, jotka oli saatu kiinni pakomatkalla itään. Uhrien muistoksi puistoon on pystytetty Punavanki-muistomerkki vuonna 1978. Muistomerkin suunnitteli Erkki Kannisto. | ||
<br>Fellmanin puisto perustettiin vuonna 1958. Suunnittelusta vastasi kaupunginpuutarhuri Erkki Kivivuori. Vuonna 1961 paljastettiin Jussi Mäntysen veistos Ylös kirkkauteen. Merkittäviä uudistuksia puistossa tehtiin vuonna 1994, jolloin lampi ja sen ympäristö kunnostettiin ja alueelle rakennettiin leikkipaikka. | |||
Puistossa kasvaa harvinaista katsuraa, poppeleita ja jalopähkinöitä. Eri kasvilajeja puistosta löytyy nykyisin jo kuusikymmentä. Puistossa järjestetään tapahtumia ympäri vuoden. | Puistossa kasvaa harvinaista katsuraa, poppeleita ja jalopähkinöitä. Eri kasvilajeja puistosta löytyy nykyisin jo kuusikymmentä. Puistossa järjestetään tapahtumia ympäri vuoden. | ||
== Fellmanin pelto -performanssi == | == Fellmanin pelto -performanssi == | ||
Huhtikuun 28. päivä 2013 Fellmanin puistossa järjestettiin taiteilija Kaisa Salmen toteuttamana Fellmanin pelto -performanssiesitys, jossa tuhannet paikallaolijat kunnioittivat kansalaissodan jälkiselvittelyissä Fellmanin pellolle koottujen punavankien ja kaikkien sodan uhrien muistoa, ja rikkoivat kansalaissodan kipeiden muistojen ympärille vuosikymmenten saatossa kietoutuneen hiljaisuuden muurin. | |||
Kaisa Salmi sai teoksestaan Lahden kaupungin Vuoden 2013 Korkeakouluteko -palkinnon. | Kaisa Salmi sai teoksestaan Lahden kaupungin Vuoden 2013 Korkeakouluteko -palkinnon. | ||
{{#widget:Google Maps | |||
|width=500 | |||
|height=300 | |||
|lat=60.984936 | |||
|lng=25.645402 | |||
|zoom=14 | |||
|static=yes | |||
|centermarker=yes | |||
}} | |||
<br /> | |||
== Aiheesta muualla == | == Aiheesta muualla == | ||
| Rivi 14: | Rivi 25: | ||
*[http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/taidemuseo/fellmanninpuisto/1918/ Lahden museot: Fellmanin pelto 1918] | *[http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/taidemuseo/fellmanninpuisto/1918/ Lahden museot: Fellmanin pelto 1918] | ||
*[http://www.lahti.fi/www/bulletin.nsf/9448b3047ee76304c2256c5a001fb524/e8606753b6e71b83c2257c210034cb45?OpenDocument Lahden kaupunki: Vuoden 2013 korkeakouluteko -palkinto] | *[http://www.lahti.fi/www/bulletin.nsf/9448b3047ee76304c2256c5a001fb524/e8606753b6e71b83c2257c210034cb45?OpenDocument Lahden kaupunki: Vuoden 2013 korkeakouluteko -palkinto] | ||
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
* Blomberg, Eeva (1997) : Lahden keskustan puistoja : historiaa ja nykypäivää. Lahden kaupunki, Lahti 1997. | * Blomberg, Eeva (1997) : Lahden keskustan puistoja : historiaa ja nykypäivää. Lahden kaupunki, Lahti 1997. | ||
<br /> | |||
[[Luokka: Lahti]] [[Luokka: Puistot]] | [[Luokka: Lahti]] | ||
[[Luokka: Puistot]][[Category:Päijät-Häme-Wiki]][[Category:Päijät-Häme-wiki]][[Category:Päijät-Häme-wiki]][[Category:Päijät-Häme-wiki]] | |||
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 10.26
Fellmanin puistoksi kutsuttu, noin viiden hehtaarin suuruinen alue, sijaitsee Lahden kaupungin keskustan tuntumassa, Paasikivenkadun, Kyösti Kallionkadun ja Ståhlberginkadun kulmilla. Alue siirtyi Lahden kaupungin omistukseen 1924.
Tätä ennen alue kuului kapteeni August Fellmanin omistaman Lahden kartanon peltomaihin.
Keväällä 1918 peltoalue toimi kansalaissodan punavankien kokoamisleirinä. Tällöin pellolla odotti useiden päivien ajan tuomiota ja siirtoa toisille leireille noin 20 000 miestä sekä naisia ja lapsia, jotka oli saatu kiinni pakomatkalla itään. Uhrien muistoksi puistoon on pystytetty Punavanki-muistomerkki vuonna 1978. Muistomerkin suunnitteli Erkki Kannisto.
Fellmanin puisto perustettiin vuonna 1958. Suunnittelusta vastasi kaupunginpuutarhuri Erkki Kivivuori. Vuonna 1961 paljastettiin Jussi Mäntysen veistos Ylös kirkkauteen. Merkittäviä uudistuksia puistossa tehtiin vuonna 1994, jolloin lampi ja sen ympäristö kunnostettiin ja alueelle rakennettiin leikkipaikka.
Puistossa kasvaa harvinaista katsuraa, poppeleita ja jalopähkinöitä. Eri kasvilajeja puistosta löytyy nykyisin jo kuusikymmentä. Puistossa järjestetään tapahtumia ympäri vuoden.
Fellmanin pelto -performanssi
Huhtikuun 28. päivä 2013 Fellmanin puistossa järjestettiin taiteilija Kaisa Salmen toteuttamana Fellmanin pelto -performanssiesitys, jossa tuhannet paikallaolijat kunnioittivat kansalaissodan jälkiselvittelyissä Fellmanin pellolle koottujen punavankien ja kaikkien sodan uhrien muistoa, ja rikkoivat kansalaissodan kipeiden muistojen ympärille vuosikymmenten saatossa kietoutuneen hiljaisuuden muurin. Kaisa Salmi sai teoksestaan Lahden kaupungin Vuoden 2013 Korkeakouluteko -palkinnon.
Aiheesta muualla
- Lahden kaupunki: Fellmanin puisto
- Lahden museot: Fellmanin pelto 1918
- Lahden kaupunki: Vuoden 2013 korkeakouluteko -palkinto
Lähteet
- Blomberg, Eeva (1997) : Lahden keskustan puistoja : historiaa ja nykypäivää. Lahden kaupunki, Lahti 1997.