Ero sivun ”J.O. Jurvelin” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (5 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Postimestari ja posti- | Postimestari ja posti-inspehtoori J.O. Jurvelin (s. 1740-luku) oli yksi kolmesta keskeisestä hämeenlinnalaisesta raatimiehestä, jotka näkivät, kun valta vaihtui kaupungissa. Muut raatimiehet olivat [[Aatami Ander]] ja [[Jakob Elias Granberg]]. | ||
Jurvelin valittiin raatimieheksi varsin myöhään, vasta vuonna 1803, jolloin hänellä oli paljon kokemusta postin viroistaan, joissa hän oli ollut. Tuohon aikaan postit olivat myös jonkin sortin kirjakauppoja, joten hänen työnsä oli valtion viran hoitamisen lisäksi porvarillista kauppiaan työtä. Kivuttomasti hänen valintansa ei sujunut, sillä kaksi muuta ehdokasta | Mitään kovin dramaattista ei koko Etelä-Suomessa kuitenkaan tapahtunut vaan siirtyminen Venäjän vallan aikaan oli varsin väritön ja harmaa tapahtuma. Ruotsin aikaan luodut instituutiot jatkoivat toimintaansa niin kuin ennenkin ja hallinnon kielikin oli sama kuin ennen eli ruotsi. Suurin muutos oli että ruotuväkilaitos lakkautettiin joksikin aikaa. | ||
Jurvelin valittiin raatimieheksi varsin myöhään, vasta vuonna 1803, jolloin hänellä oli paljon kokemusta postin viroistaan, joissa hän oli ollut. Tuohon aikaan postit olivat myös jonkin sortin kirjakauppoja, joten hänen työnsä oli valtion viran hoitamisen lisäksi porvarillista kauppiaan työtä. Kivuttomasti hänen valintansa ei sujunut, sillä kaksi muuta ehdokasta valitti hänen valinnastaan. Kaupungin varakkaimman porvarin [[Henrik Ingberg | Henrik Ingbergin]] tuki riitti kuitenkin nostamaan Jurvelinin pysyvästi raatimieheksi. | |||
Postimestari oli tarkka varoistaan, mikä sopii hyvin porvarilliseen mentaliteettiin. Kaupungin porvarien yleinen valituksenaihe olivat upseerien ja myös sotilaiden majoitukset, sillä seudulla oli paljon esim. sotahajoituksia, jolloin väkeä majoitettiin ihmisten koteihin. J.O. Jurvelin sai vuonna 1805 Hämeen jalkaväkirykmentin tulevan komentajan [[Hans Henrik Gripenberg|Hans Henrik Gripenbergin]] kotiinsa, mikä ei miestä ollenkaan miellyttänyt. Sotaherrasta oli 40 päivän aikana paljon kustannuksia. Ja ilmeisesti Jurvelin laski joka ainoan killingin, joka häneltä oli ruokaan, juomaan ja majoitukseen kulunut - ja valitti asiasta komennuskunnalle. Kaupankäynnin tuloksena Jurvelin sai jonkin verran lisää riikintaalereita, mutta myös huomautuksen siitä, että maistraaatin tulisi kertoa sotaherroille hinnat etukäteen. Ja näin varmaan jatkossa tehtiinkin. | |||
Vuonna 1809, kun venäläiset sotilaat vielä miehittivät kaupunkia, J.O. Jurvelin saattoi todeta, että oli niistä sotilaista jotain hyötyäkin. Kun posti-inspehtoorin talossa syttyi helmikuussa tulipalo, venäläiset sotilaat onnistuivat pelastamaan Jurvelinin omaisuuden ja sammuttamaan palon sekä samalla estivät sen, ettei puoli kaupunkia palanut! | |||
== Lähteitä == | == Lähteitä == | ||
| Rivi 9: | Rivi 15: | ||
Holmberg, Johan Christopher. Förtekning på åtskillige finska förlags-böcker, som finnas til köps i Holmbergs boklåda i Stockholm, uti huset n:o 118 wid Stora Nygatan, samt hos magister Frenckell i Åbo, hos collega schole C. R. Brander i Björneborg, hos bokbindaren A. Granberg i Borgo, hos handelsman Tesche i Lovisa, hos bokbindaren Ch. W. Schlyter i Helsingfors, hos collega schole J. M. Gummerus i Cuopio, hos postmästaren J. O. Jurvelin i Tawasthehus… 1794 ([http://data.nationallibrary.fi/bib/me/W00088401000]) | Holmberg, Johan Christopher. Förtekning på åtskillige finska förlags-böcker, som finnas til köps i Holmbergs boklåda i Stockholm, uti huset n:o 118 wid Stora Nygatan, samt hos magister Frenckell i Åbo, hos collega schole C. R. Brander i Björneborg, hos bokbindaren A. Granberg i Borgo, hos handelsman Tesche i Lovisa, hos bokbindaren Ch. W. Schlyter i Helsingfors, hos collega schole J. M. Gummerus i Cuopio, hos postmästaren J. O. Jurvelin i Tawasthehus… 1794 ([http://data.nationallibrary.fi/bib/me/W00088401000]) | ||
[[Category:Hämeenlinnalaisia|Jurvelin,J.O.]][[Category: Muita ihmisiä|Jurvelin,J.O.]] | [[Category:Hämeenlinnalaisia|Jurvelin,J.O.]][[Category: Muita ihmisiä|Jurvelin,J.O.]][[Category:Häme-Wiki]] | ||
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 10.24
Postimestari ja posti-inspehtoori J.O. Jurvelin (s. 1740-luku) oli yksi kolmesta keskeisestä hämeenlinnalaisesta raatimiehestä, jotka näkivät, kun valta vaihtui kaupungissa. Muut raatimiehet olivat Aatami Ander ja Jakob Elias Granberg.
Mitään kovin dramaattista ei koko Etelä-Suomessa kuitenkaan tapahtunut vaan siirtyminen Venäjän vallan aikaan oli varsin väritön ja harmaa tapahtuma. Ruotsin aikaan luodut instituutiot jatkoivat toimintaansa niin kuin ennenkin ja hallinnon kielikin oli sama kuin ennen eli ruotsi. Suurin muutos oli että ruotuväkilaitos lakkautettiin joksikin aikaa.
Jurvelin valittiin raatimieheksi varsin myöhään, vasta vuonna 1803, jolloin hänellä oli paljon kokemusta postin viroistaan, joissa hän oli ollut. Tuohon aikaan postit olivat myös jonkin sortin kirjakauppoja, joten hänen työnsä oli valtion viran hoitamisen lisäksi porvarillista kauppiaan työtä. Kivuttomasti hänen valintansa ei sujunut, sillä kaksi muuta ehdokasta valitti hänen valinnastaan. Kaupungin varakkaimman porvarin Henrik Ingbergin tuki riitti kuitenkin nostamaan Jurvelinin pysyvästi raatimieheksi.
Postimestari oli tarkka varoistaan, mikä sopii hyvin porvarilliseen mentaliteettiin. Kaupungin porvarien yleinen valituksenaihe olivat upseerien ja myös sotilaiden majoitukset, sillä seudulla oli paljon esim. sotahajoituksia, jolloin väkeä majoitettiin ihmisten koteihin. J.O. Jurvelin sai vuonna 1805 Hämeen jalkaväkirykmentin tulevan komentajan Hans Henrik Gripenbergin kotiinsa, mikä ei miestä ollenkaan miellyttänyt. Sotaherrasta oli 40 päivän aikana paljon kustannuksia. Ja ilmeisesti Jurvelin laski joka ainoan killingin, joka häneltä oli ruokaan, juomaan ja majoitukseen kulunut - ja valitti asiasta komennuskunnalle. Kaupankäynnin tuloksena Jurvelin sai jonkin verran lisää riikintaalereita, mutta myös huomautuksen siitä, että maistraaatin tulisi kertoa sotaherroille hinnat etukäteen. Ja näin varmaan jatkossa tehtiinkin.
Vuonna 1809, kun venäläiset sotilaat vielä miehittivät kaupunkia, J.O. Jurvelin saattoi todeta, että oli niistä sotilaista jotain hyötyäkin. Kun posti-inspehtoorin talossa syttyi helmikuussa tulipalo, venäläiset sotilaat onnistuivat pelastamaan Jurvelinin omaisuuden ja sammuttamaan palon sekä samalla estivät sen, ettei puoli kaupunkia palanut!
Lähteitä
Lindeqvist, K. O.: Hämeenlinnan kaupungin historia, II osa: Kaupungin historia Ruotsin vallan aikana. Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupunki, 1926. Julkaisun verkkoversio (PDF). ([1])
Holmberg, Johan Christopher. Förtekning på åtskillige finska förlags-böcker, som finnas til köps i Holmbergs boklåda i Stockholm, uti huset n:o 118 wid Stora Nygatan, samt hos magister Frenckell i Åbo, hos collega schole C. R. Brander i Björneborg, hos bokbindaren A. Granberg i Borgo, hos handelsman Tesche i Lovisa, hos bokbindaren Ch. W. Schlyter i Helsingfors, hos collega schole J. M. Gummerus i Cuopio, hos postmästaren J. O. Jurvelin i Tawasthehus… 1794 ([2])