Ero sivun ”Otto Fredrik Wetterhoff” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(2 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 3: Rivi 3:
Otto Fredrik oli mukana kapteenina ja majurina Kustaa III:n seikkailupolitiikassa, kun hän osallistui Kustaan sotaan, jonka kuningas lavasti venäläisten aloittamaksi, jotta pääsi hyökkäämään Venäjälle. Sodan jälkeisessä rauhassa rajoja ei muuteltu.
Otto Fredrik oli mukana kapteenina ja majurina Kustaa III:n seikkailupolitiikassa, kun hän osallistui Kustaan sotaan, jonka kuningas lavasti venäläisten aloittamaksi, jotta pääsi hyökkäämään Venäjälle. Sodan jälkeisessä rauhassa rajoja ei muuteltu.


Suomen sota (1808-1809) koitui hänen kohtalokseen. Ensin everstiluutnantiksi kohonnut Hämeen jalkaväkirykmentin 1. pataljoonan komentaja Otto Fredrik Wetterhoff haavoittui Salmen taistelussa ja kuoli sitten lavantautiin Kalajoen sotilassairaalassa.
Suomen sota (1808-1809) koitui hänen kohtalokseen. Ensin everstiluutnantiksi kohonnut Hämeen jalkaväkirykmentin 1. pataljoonan komentaja Otto Fredrik Wetterhoff haavoittui Salmen taistelussa ja kuoli sitten lavantautiin Kalajoen sotilassairaalassa. Hänen pataljoonansa oli ennen kohtalokasta taistelua etuvartiona Kuortaneen Ruonan sillalla, kun venäläiset 22.8. hyökkäsivät, jolloin suuri joukko hänen miehiään menehtyi.


Wikipediassa todetaan hänen kunnostautuneen Suomen sodassa mm. [https://fi.wikipedia.org/wiki/Alavuden_taistelu Alavuden taistelujen] 17.8. jälkeen, kun venäläiset karkotettiin Virroilta.
Wikipediassa todetaan Wetterhoffin kunnostautuneen Suomen sodassa mm. [https://fi.wikipedia.org/wiki/Alavuden_taistelu Alavuden taistelujen] 17.8. jälkeen, kun venäläiset karkotettiin Virroilta.


== Okeroisten kylän tapahtumat ==
== Okeroisten kylän tapahtumat ==
Rivi 27: Rivi 27:
Carl Johan Holm. Muistiinpanoja Suomen sodasta 1808 - 1809. 1977 (Alk. ruotsiksi 1836)
Carl Johan Holm. Muistiinpanoja Suomen sodasta 1808 - 1809. 1977 (Alk. ruotsiksi 1836)


[[Category:Hämeenlinnalaisia|Wetterhoff, Otto Fredrik]][[Category: Muita ihmisiä|Wetterhoff, Otto Fredrik]]
[[Category:Hämeenlinnalaisia|Wetterhoff, Otto Fredrik]][[Category: Muita ihmisiä|Wetterhoff, Otto Fredrik]][[Category:Häme-Wiki]]

Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 10.24

Monet tuntevat kuka oli Fredrika Wetterhoff, mutta myös hänen isoisänsä Otto Fredrik Wetterhoff (1755 – 1808) tunnettiin aikoinaan Hämeessä, jos ei muuta niin kahden sodan läpikäyneenä sotilaana.

Otto Fredrik oli mukana kapteenina ja majurina Kustaa III:n seikkailupolitiikassa, kun hän osallistui Kustaan sotaan, jonka kuningas lavasti venäläisten aloittamaksi, jotta pääsi hyökkäämään Venäjälle. Sodan jälkeisessä rauhassa rajoja ei muuteltu.

Suomen sota (1808-1809) koitui hänen kohtalokseen. Ensin everstiluutnantiksi kohonnut Hämeen jalkaväkirykmentin 1. pataljoonan komentaja Otto Fredrik Wetterhoff haavoittui Salmen taistelussa ja kuoli sitten lavantautiin Kalajoen sotilassairaalassa. Hänen pataljoonansa oli ennen kohtalokasta taistelua etuvartiona Kuortaneen Ruonan sillalla, kun venäläiset 22.8. hyökkäsivät, jolloin suuri joukko hänen miehiään menehtyi.

Wikipediassa todetaan Wetterhoffin kunnostautuneen Suomen sodassa mm. Alavuden taistelujen 17.8. jälkeen, kun venäläiset karkotettiin Virroilta.

Okeroisten kylän tapahtumat

Sodan ensimmäisellä viikolla, jolloin oltiin Hollolassa, Wetterhoff johti ensimmäisen komppaniansa 28.2. suoraan venäläisten syliin. Syy ei ehkä ollut Wetterhoffin, mutta hän oli sikäli varomaton, että antoi miesten majoittua Okeroisten kylään yöksi jo alkuillasta. Hän ei ollut varmistanut, että Okeroisten ja Orimattilan tienhaarassa oli Turun pataljoona, jonka oli tarkoitus estää se, etteivät venäläiset pysty saartamaan Hämeenlinnan suuntaan eteneviä hämäläisiä.

Paikalle onnistuttiin hälyttämään pataljoona risteyksen ohittaneita Porin rykmentin sotilaita ja kaksi kuuden naulan kanuunaa, joilla venäläiset pystyttiin pitämään loitolla. Samalla Hämeen läänin jalkaväkirykmentti pääsi livahtamaan Hämeenlinnan tielle, jossa se pysähtyi vasta 15 kilometrin päässä Sairakkalassa.

Venäläiset eivät lähteneet rykmentin perään vaan mitä ilmeisimmin itse majoittuivat kovassa pakkasessa Okeroisten kylän taloihin. Parin päivän päästä he seurasivat Suomen armeijaa Hämeenlinnaan.

Historian kirjojen mukaan Okeroisten taistelu oli ainoa, johon hämäläiset osallistuivat ennen kuin Suomen armeija lähti vetäytymään kohti Pohjanmaata.

Yleensä ensimmäisenä taisteluna halutaan muistaa Siikajoen taistelu 18.4.1808, joka oli ensimmäinen, jonka Suomen armeija voitti - jos 211 Ruotsin armeijan sotilaan kuolemaa nyt voittona voi pitää.

Lähteitä

Okeroisten kyläkirja : ulkomaille Okeroisiin / Toim. Irma Willman

Otto Fredrik Wetterhoff. Wikipedia ([1])

Carl Johan Holm. Muistiinpanoja Suomen sodasta 1808 - 1809. 1977 (Alk. ruotsiksi 1836)