Johan Ludvig Runeberg

Johan Ludvig Runeberg (1804 -1877) oli suomenruotsalainen runoilija, kirjailija ja toimittaja, jonka tuotanto on hyvin kansallismielistä. Häntä on pidetty Suomen kansallisrunoilijana, mihin on vaikuttanut mm. se, miten hän kuvasi Suomen sotaa (1808-1809) Vänrikki Stoolin tarinoissaan (1848). Kokoelma sisältää mm. kansallislaulun Maamme sanat sekä runon Vänrikin markkinamuisto. Runeberg kirjoitti vain ruotsiksi.

J.L. Runebergin mukaan on nimetty Runebergin torttu, jota syödään 5. helmikuuta eli runoilijan syntymäpäivänä. Miehen patsas löytyy muun muassa Helsingin Esplanadin puistosta. Hänen Porvoon kotinsa on matkailunähtävyys.

Vänrikki Stoolin tarinat

Vänrikin markkinamuisto – runossa kuvataan miltä Hämeenlinna näytti, kun Suomen sotilaat saapuivat Härkätietä pitkin kaupunkiin.

Hämeenlinna, ensikerran kun sun kuutamassa näin
Hattelmalan harjanteilta, tuo ei mene mielestäin!
Oli myöhä, ilta kylmä, matkast' olin väsynyt,
mut en lepoa, en suojaa minä muistanutkaan nyt.

Ei, sun jäilles, tantereilles mieleni se paloi vaan,
siell' ol' enempi kuin suoja, enempi kuin lepokaan,
siellä Suomen sotajoukko, nuori, uljas, urhoinen.
Meihin silloin Suomi katsoi, ja me kaikki Suomehen.

Isänmaallisuuden huumassa on hyvä muistaa, että niin kuin aina, Suomi hävisi tämänkin sodan, mutta saavutti silti autonomisen aseman osana Venäjän suurvaltaa.

Teokset

• Runot, 1830
• Hirvenhiihtäjät, 1832
• Runot. Toinen vihko, 1833
• Hanna, 1836
• Nadeschda ja Jouluilta, 1841
• Runot. Kolmas vihko, 1843
• Kuningas Fjalar, 1844
• Vänrikki Stoolin tarinat, ensimmäinen osa, 1848 (Hämeenlinna)
• Vänrikki Stoolin tarinat, toinen osa, 1860
• Salamiin kuninkaat, 1863