Tauno Mäkinen

Nuorena Ypäjällä asunut Tauno Mäkinen (1918 - 1993) ehti eläkepäivinään kirjoittaa kaksi romaania: sotaromaanin Takaperin taivaalle (1982) ja kehityskertomuksen Elämä pojastaan huolen pitää (1984). Mäkinen jäi eläkkeelle sotilasmestarin virasta vuonna 1958, mutta jatkoi vielä työuraansa ensin Otamäki Oy:n malminetsijänä sitten Esson ilmahuollon johtajana.

1920-30-luvuille sijoittuva Elämä pojastaan huolen pitää on omaelämäkerrallinen romaani, joka sijoittuu kirjailijan lapsuuden ja nuoruuden Ypäjälle. Takaperin taivaalle on veijarimainen sotaromaani, joka voitti kirjan kustantajan Kirjapajan kirjoituskilpailussa palkinnon.

Takaperin taivaalle

Tauno Marttisen palkittu sota-ajan romaani kertoo sodasta yhden lentosotamiehen Pekka Niskamäen näkökulmasta. Pekka on pommikoneessa ampujana ja sähköttäjänä, mutta hänen koneensa tekevät myös tiedustelulentoja ja pudottavat valtavia määriä propaganda-lehtisiä naapurin puolelle.

Kirjan otsikko Takaperin taivaalle on humoristinen, ja kertoo konkreettisesti Pekan näkökulmasta sotaan:

"Pekka oli lukuisilla harjoituslennoilla jo tottunut tulevaan asentoonsa sotalennoilla. Selkä olisi kulkusuuntaan, selät vastatusten ohjaajan kanssa panssaroidun selkätuen erottamana. Hän oli oppinut muistamaan, että oikealla oli koneen vasen puoli ja vasemmalla oikea puoli, ja kun ohjaaja työnsi koneen syöksyyn alas, katseli sähköttäjä ylös taivaalle selällään maaten."

Sen lisäksi että kirjassa kerrotaan yhden sotamiehen sodasta, siinä kerrotaan hänen rakkauksistaan. Pekalla on kotipuolen tyttö Helsingin Kulosaaressa, joka odottaa häntä. Lisäksi hän on tutustunut Helvi-nimiseen lottaan, jonka kanssa on seurustellut. Sitten hän salamarakastuu parturiinsa Irjaan, ja menee tämän kanssa kihloihin.

"Parturi tuli ovelle ja oli huiskivinaan irtohiuksia pois olkapäiltä ja takinkaulukselta. Pekka suuteli. Tyttö vastasi suudelmaan hillitysti, harkitun houkuttelevasti katsellen samalla itseään peilistä. Pekka kuumeni ja puristi lujasti, mutta tyttö työnsi hänet irti hienostelevin elein. (..)

- Saavatko täällä kaikki sotilaat yhtä hyvän palvelun? vitsaili Pekka.

- Ehkä, - ehkä ei."

Irjan jälkeen tuli kuitenkin vielä Aliisa ja Eini... Pekalla oli huono omatunto kahdesta samanaikaisesta tyttösuhteestaan. Urheiluakin hän ehti harrastaa ja hän oli hyvä keskimatkojen juoksija niin kuin Taunon Mäkinenkin.

Teokset

• Takaperin taivaalle. 1982
• Elämä pojastaan huolen pitää. 1984