Kirjastotalo

Hämeenlinnan ensimmäinen ortodoksinen kirkko sijaitsi Rantatorilla, mutta venäläisen sotaväen määrän kasvaessa se kävi ahtaaksi. Vuoden 1872 asemakaavassa uuden kirkon paikaksi oli merkitty Pikkutorin alue. <widget type="googlemap"> <marker lat="60.99560" lon="24.45853">Kirjastokatu 1</marker> </widget>

Ortodoksinen varuskuntakirkko

Venäläisen sotilaskirkon rakennutti Venäjän sotalaitos ja urakoitsijana toimi hämeenlinnalainen liikemies Fedja Weseloff, joka toi kirkon rakennukseen työväkeä Venäjältä. Kirkon arkkitehtina toimi insinöörieversti Karaulszikov. Piirustukset valmistuivat vuonna 1897, peruskivi siunattiin syksyllä 1898 ja käyttöönsä varuskuntakirkko vihittiin 22.10.1900.

Sotilaskirkkona rakennus palveli parikymmentä vuotta. Hämeenlinnalaisille rakennus edusti sortovaltaa, ja kun se vuonna 1923 siirtyi kaupungin omistukseen, kaupunkilaiset osallistuivat riemumielin sen tornin kaatamiseen. Vuonna 1924 kirkosta tehtiin kirjasto, joka toimi tässä Kirjastokatu 1:n rakennuksessa 60 vuotta.

Kirjasto

Arkkitehti Bertel Strömmerin suunnitelmassa rakennus koki täydellisen muodonmuutoksen: kulmia suoristettiin, kattorakenne tasoitettiin, bysanttilaistyyliset koristeet karsittiin. Oviaukot hyväksyttiin mutta ikkunoille hakattiin uudet paikat. Vaikuttavasta ortodoksikirkosta kupolitorneineen tuli klassistinen rakennus. Kirkollisesta alkuperästä kertovat oikeastaan vain rakennuksen pohjan muoto, jyhkeät graniittiportaat, muurattu koriste pohjoisen sivuoven päällä sekä sisäsalin lattia. (http://goo.gl/oUnzi)

1970-luvun lopulla talosta muutti pois maakunta-arkisto, joka oli ollut yläkerrassa viisikymmentä vuotta. Se löysi uuden paikan Arvi Karistonkadulla vanhassa panimorakennuksessa. Uusi kaupunginkirjasto rakennettiin Lukiokatu 2:een. Myöhemmin rakennuksessa toimi Tampereen täydennyskoulutuskeskus ja sen jälkeen siinä oli Suomen Yrittäjäopiston tiloja. Nykyään rakennuksessa toimii Kumppanuustalo, kaikille avoin kansalaistoiminnan keskus.

Osa Hämeenlinnan historiaa

Ortodoksikirkkona rakennus oli pienessä kaupungissa varsin huomattava rakennus erityisesti arkkitehtuuriltaan. Sen historiallinen merkitys olisi myös suuri, vaikka se muistuttaakin sortovuosista ja vaikka se peittikin vuonna 1798 rakennetun evankelisluterilaisen kaupunginkirkon näkyvistä kaupunkiin Turuntieltä saavuttaessa. Vuosien myötä asenteet sitä kohtaan ovat lientyneet, ja kirkon palauttamisesta alkuperäiseen muotoonsa ja tehtäväänsä on keskusteltu myös julkisuudessa. (http://goo.gl/zfWwX)

Lähde

Hämeen Sanomat 7.10.1980