Ero sivun ”Berndt Sarlin” versioiden välillä
p (yksi versio) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (3 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
== Lähtö Hämeenlinnasta == | == Lähtö Hämeenlinnasta == | ||
[[ | [[Tiedosto:393px-BS_hämeenlinna_4.9.jpg|thumb|right|200px|Nuori taitelija Hämeenlinnassa v. 1913. Kuva: Maija Sarasteen arkisto.]]Työskentely Kirjansitomatehtaassa ei jatkunut montaa vuotta, ilmeisesti työ ei ollut erityisen tuottoisaa. Berndtin sävellykset eivät myöskään saavuttaneet suurta menestystä. Suurin ongelma tällä levottomalla taiteilijasielulla oli kuitenkin se, että hänen mielitiettynsä Signe ei täyttänyt niitä vaatimuksia, joita perheellä ja suvulla olisi ollut kartanonpojan morsiamelle. Berndt ja Signe päätyivät romanttiseen ratkaisuun. Berndt päätti jättää Suomen ja muuttaa Etelä-Afrikkaan ja Signe matkusti salaa mukana. | ||
Pariskunta vihittiin Kap-kaupungissa syyskuussa 1922. Monien köyhien ja hankalien vaiheiden jälkeen Berndt päätyi hedelmätarhan pehtooriksi lähelle Stellenboschin kaupunkia. Perheeseen syntyi kaksi lasta. 1930-luvun alussa Sarlinit lähtivät takaisin Suomeen. Matkan tarkoitus oli yrittää hankkia rahaa oman maatilan ostamiseksi. Tämä ei kuitenkaan onnistunut ja niinpä perhe jäi pysyvästi Suomeen. Kiertolaiselämä jatkui vielä joitain vuosia: ensin Kaipiaisiin, sieltä Viipuriin ja lopulta Helsinkiin. Berndt Sarlin eli R. Raala eli pitkän elämän. Hän menehtyi syöpään 85-vuotiaana Helsingissä 6.7.1971. | Pariskunta vihittiin Kap-kaupungissa syyskuussa 1922. Monien köyhien ja hankalien vaiheiden jälkeen Berndt päätyi hedelmätarhan pehtooriksi lähelle Stellenboschin kaupunkia. Perheeseen syntyi kaksi lasta. 1930-luvun alussa Sarlinit lähtivät takaisin Suomeen. Matkan tarkoitus oli yrittää hankkia rahaa oman maatilan ostamiseksi. Tämä ei kuitenkaan onnistunut ja niinpä perhe jäi pysyvästi Suomeen. Kiertolaiselämä jatkui vielä joitain vuosia: ensin Kaipiaisiin, sieltä Viipuriin ja lopulta Helsinkiin. Berndt Sarlin eli R. Raala eli pitkän elämän. Hän menehtyi syöpään 85-vuotiaana Helsingissä 6.7.1971. | ||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
Saraste, Maija: Kello löi jo viisi! R.Raalan elämäntarina. Suomen Musiikkikirjastoyhdistys. 2003. ISBN 951-8903-96-4 | Saraste, Maija: Kello löi jo viisi! R.Raalan elämäntarina. Suomen Musiikkikirjastoyhdistys. 2003. ISBN 951-8903-96-4 | ||
[[Category:Laulajat,_muusikot,_säveltäjät|Sarlin]] | [[Category:Laulajat,_muusikot,_säveltäjät|Sarlin]][[Category:Häme-Wiki]][[Category:Häme-Wiki]] | ||
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 10.06
Berndt Sarlinia ei monikaan tunne, mutta suurin osa suomalaisista tuntee hänen kuuluisimman sävellyksensä ”Kello löi jo viisi”. Berndt Sarlin julkaisi taiteilijanimellä R.Raala yli 300 lasten- ja joululaulua 1910-luvulla. Sarlinin vaiheet kietoutuvat myös Hämeenlinnaan.
Lapsuus ja nuoruus
Berndt Sarlin syntyi 26.8.1886 Nurmijärvellä Raalan kartanossa. Raalan iso kartano oli Berndtin äidin Hannan lapsuudenkoti, jonne Hanna ja hänen maanmittausinsinööriksi opiskeleva miehensä John asettuivat asumaan mentyään naimisiin vuonna 1882. John Sarlin työskenteli tilanhoitajana kartanossa, koska kartanonisäntä Engelbert Adlercreutz oli kuollut ja nuori perillinen Anders oli isänsä kuollessa vasta kaksitoistavuotias. Vuonna 1893 perhe muutti Raalasta Nikkeliin, jossa John Sarlin aloitti maanmittausinsinöörin työt. Samana vuonna Berndt aloitti koulunkäynnin ja vuonna 1906 hän pääsi ylioppilaaksi Mikkelin lyseosta. Sarlinit muuttivat vuonna 1907 Mikkelistä Hämeenlinnaan, jossa John Sarlin työskenteli toimitusinsinöörinä. Perhe asui ensin kaupungissa,
mutta muutti myöhemmin Hämeenlinnan maalaiskunnan puolelle Hätilän kylään. Vuonna 1920 John Sarlin muutti vaimoineen Kuopioon läänin maanmittausinsinööriksi.
Berndt Sarlin muutti Helsinkiin syksyllä 1906 opiskellakseen Helsingin yliopistossa estetiikkaa ja musiikkitiedettä. Samaan aikaan valmistuivat hänen ensimmäiset sävellyksensä. Monipuolisesti lahjakas Berndt pyrki myös Suomen Kansallisteatterin oppilaaksi. Hän oli teatterin oppilasjäsen joitakin vuosia ja sai näytellä mm. aikakauden kuuluisimman näyttelijättären Ida Aalbergin rakastettua Ostrovskin näytelmässä Ukonilma. Berndt ei kuitenkaan saanut rooleistaan mitenkään loisteliaita arvosteluja ja niinpä hänen sopimuksensa irtisanottiin.
Elämänvaiheet Hämeenlinnassa
Berndtin sisaruksista vain nuorin, Eva, asui vanhempiensa kanssa Hätilässä. Berndt asui vielä tuohon aikaan vakituisesti Helsingissä, jossa sävelsi musiikinopettajana ja laulajattarena toimineen Anna-tätinsä innostamana kouluille sopivia lastenlauluja. Vuonna 1914 Berndt perusti Helsingissä Kustannusyhtiö Tiedon, joka julkaisi R. Raalan laulujen lisäksi myös muuta nuorille tarkoitettua aineistoa. Vuonna 1919 Berndt osti Hämeenlinnan Kirjansitomatehtaan osake-enemmistön, vanhemmat, sisar ja täti ostivat loput osakkeet. Syksyllä 1919 Berndt muutti Hämeenlinnaan asumaan ja työskentelemään. Asunnon hän löysi Pohjoiselta Niittykadulta. Ilmeisesti pian sen jälkeen hän tutustui tulevaan vaimoonsa Signe Lindholmiin, joka asui Vieraskoti Tähdessä Kymnaasikadulla (nyk. Lukiokatu). Tähti toimi paitsi vieraskotina myös raittiusravintolana. Perustajina olivat 1880-luvulla kirjailija Larin-Kyöstin vanhemmat. Signe työskenteli jossain kaupungin ravintolassa.
Lähtö Hämeenlinnasta
Työskentely Kirjansitomatehtaassa ei jatkunut montaa vuotta, ilmeisesti työ ei ollut erityisen tuottoisaa. Berndtin sävellykset eivät myöskään saavuttaneet suurta menestystä. Suurin ongelma tällä levottomalla taiteilijasielulla oli kuitenkin se, että hänen mielitiettynsä Signe ei täyttänyt niitä vaatimuksia, joita perheellä ja suvulla olisi ollut kartanonpojan morsiamelle. Berndt ja Signe päätyivät romanttiseen ratkaisuun. Berndt päätti jättää Suomen ja muuttaa Etelä-Afrikkaan ja Signe matkusti salaa mukana.
Pariskunta vihittiin Kap-kaupungissa syyskuussa 1922. Monien köyhien ja hankalien vaiheiden jälkeen Berndt päätyi hedelmätarhan pehtooriksi lähelle Stellenboschin kaupunkia. Perheeseen syntyi kaksi lasta. 1930-luvun alussa Sarlinit lähtivät takaisin Suomeen. Matkan tarkoitus oli yrittää hankkia rahaa oman maatilan ostamiseksi. Tämä ei kuitenkaan onnistunut ja niinpä perhe jäi pysyvästi Suomeen. Kiertolaiselämä jatkui vielä joitain vuosia: ensin Kaipiaisiin, sieltä Viipuriin ja lopulta Helsinkiin. Berndt Sarlin eli R. Raala eli pitkän elämän. Hän menehtyi syöpään 85-vuotiaana Helsingissä 6.7.1971.
Lähteet
Saraste, Maija: Kello löi jo viisi! R.Raalan elämäntarina. Suomen Musiikkikirjastoyhdistys. 2003. ISBN 951-8903-96-4