Ero sivun ”Rauni Mollberg” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 57: Rivi 57:
<br>  
<br>  


[[Category:Näyttelijät|Mollberg, Rauni]][[Category:Elokuvat]]
[[Category:Ohjaajat|Mollberg, Rauni]]
 
[[Category:Näyttelijät|Mollberg, Rauni]][[Category:Elokuvat]][[Category:Häme-Wiki]]

Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 10.05

Näyttelijä, elokuvaohjaaja ja professori Rauni Mollberg syntyi 15.4.1929 Hämeenlinnassa työläiskotiin. Hänen vanhempansa olivat ajuri, autonkuljettaja Matti Valdemar Mollberg ja Elin o.s. Ahonen. Mollberg kävi kauppakoulun vuosina 1945-1946, mutta suuntautui nopeasti näyttämötaiteen pariin.

Ura teatterissa ja televisiossa

Mollberg suoritti Suomen Teatterikoulun 1950, minkä jälkeen hän toimi vuoden näyttelijänä Joensuun kaupunginteatterissa ja kaksitoista vuotta näyttelijänä sekä ohjaajana Kuopion yhteisteatterissa. Puheteatterivuosina Mollberg teki yli 200 roolisuoritusta ja toistasataa ohjaustyötä. Televisioteatterin ohjaajana Rauni Mollberg työskenteli vuosina 1963 - 1986. Hänen ohjauksiaan olivat mm. Toivo Pekkasen herkät Lapsuuteni ja Tehtaan varjossa, jotka esitettiin neliosaisina tv-elokuvina, sekä Aapelin Meidän herramme muurahaisia ja Siunattu hulluus. Aika hyvä ihmiseksi (1977) rakentuu sekä Aapelin että Toivo Pekkasen teksteistä, lähinnä Aapelin Pikku Pietarin pihan pohjalta. Se kuvaa 1920-luvun pikkukaupunkilaisen pihapiirin ihmiskohtaloita, joista Mollberg sai irti sekä huumoria että satiiria. Ohjaaja Mollberg sekä näyttelijät Toivo Mäkelä, Irma Seikkula ja Raili Veivo palkittiin elokuvasta Jussi-patsaalla.

Elokuvaohjaaja

Elokuvaesikoisensa Mollberg toteutti Timo K. Mukan romaanista Maa on syntinen laulu (1973). Ensimmäinen elokuva oli jyrkän naturalistinen kertomus Lapin tytöstä ja hänen tuomitusta rakkaudestaan taustallaan ankarat luonnonolosuhteet. Elokuva Milka (1980) perustui Mukan pienoisromaaniin Tabu. Milka on lyyrillinen elokuva nuoren tytön aistillisesta heräämisestä, rakkaudesta ja pettymyksestä. Vuoden 1985 filmatisointi Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta on herättänyt kiistelyä siitä, välittyikö elokuvasta vielä Linnan alkuperäinen sanoma. Kriittisiä kannanottoja syntyi myös elokuvan vertaamisesta Edvin Laineen kansalliseksi monumentiksi nousseeseen Tuntemattomaan. Elokuva on kuitenkin vahva kannanotto rauhan puolesta, ja edelleen Suomen 17. katsotuin elokuva. Tuntemattoman sotilaan filmaamisessa Rauni Mollbergin oikeana kätenä toimi nuori apulaisohjaaja Veikko Aaltonen, joka kantoi suuren vastuun myös elokuvan käsikirjoituksesta. Linna itse osallistui elokuvan suunnitteluun teostaan kommentoimalla, mutta varsinaiseen käsikirjoittamiseen hän ei juuri osallistunut. Mollbergin Tuntematon oli valmistuessaan kallein suomalainen elokuva. Mollbergin 1990-luvulla valmistuneet elokuvat eivät enää saaneet sellaista suosiota ja julkisuutta kuin aikaisemmat työt. Mollberg kuoli vuonna 2007 78-vuotiaana.

Palkinnot

Rauni Mollberg voitti elokuvillaan lukuisia palkintoja. Hänet sai Kuopion taiteilijaseuran Minna-patsaan 1958 ja 1963, Kirkon elokuvapalkinnon 1968, parhaan ohjaajan Jussi-palkinnon vuosina 1973, 1974, 1978 ja 1986, parhaan tuttajan Jussin 1980, Hämeen läänin taidepalkinnon 1979 sekä Pro Finlandia -mitalin 1980. Mollberg toimi elokuvan taiteilijaprofessorina 1978 - 1988 ja sai ensimmäisenä elokuvaohjaajana akateemikon arvon 1989.

Teoksia

Tv-elokuvat:

Meidän Herramme muurahaisia. 1964

Lapsuuteni. 1967

Tehtaan varjossa. 1969

Pääluottamusmies. 1970

Sotaerakko. 1972

Siunattu hulluus. 1975

Ison miehen vierailu. 1999

Taustan Mikon kotiinpaluu. 1999

Heikuraisen nauru. 2001

Reissu. 2003.

Pitkät näytelmäelokuvat:

Maa on syntinen laulu. 1973;

Aika hyvä ihmiseksi. 1977;

Milka. 1980; Tuntematon sotilas. 1985

Ystävät, toverit. 1990

Paratiisin lapset. 1994.

Lähteet

  • Hämeenlinnalaisia 1639-1989. 1989. ISBN 952-90045-2-4