Ero sivun ”Arvi Kariston katu” versioiden välillä
Omv (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 55: | Rivi 55: | ||
[[Coordinates::60.995797, 24.472604| ]] | [[Coordinates::60.995797, 24.472604| ]] | ||
[[Category:Aikakone_Eenokki]] [[Category:Kadut]] | [[Category:Aikakone_Eenokki]] [[Category:Kadut]][[Category:Häme-Wiki]] | ||
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2023 kello 09.59
Nämä kuvat ovat osa Aikakone Eenokkia. Aikakone Eenokin kautta pääset nauttimaan kymmenistä kuvapareista, jotka esittelevät Hämeenlinnaa ennen ja nyt. Häme-Wikin käyttäjät voivat lisätä tietoja ja linkkejä kuvien yhteyteen.
Arvi Kariston katu 1 (Palokunnankatu 3)
Arvi Kariston katu 1:ssä asui Hämeen sähkön henkilökuntaa.
Arvi Kariston katu 2
Schmausserin panimon 1902 rakennettu tehdasrakennus, jota on korotettu ja laajennettu 1920- ja 1950-luvuilla. Takana Schmausserin v. 1902 rakennettu jugendhuvila. Puusilta vie kaupungin uimalaan. Kaupunginlääkäri Carl Bartramin (1843 - 1936)aloitteesta perustettiin Hämeenlinnaan yleisiä uimaloita.
Schmausserin panimorakennuksessa toimi vuoteen 2009 asti mm. Hämeenlinnan maakunta-arkisto.
Todennäköisesti Lönnholzin panimon polttimorakennus ja järven päälle rakennettu pumppuhuone 1800-luvun lopulla.
Panimorakennuksia 1930-luvulla. Paikalla toimi jo 1700-luvulla kruunun viinanpolttimo ja 1800-luvulla olutpanimo, jonka tarpeisiin J.F.Schmausser rakennutti tiilisen tehdasrakennuksen. Kuva Erkki Sortila.
Tehdasrakennuksessa toimi pitkään Hämeenlinnan maakunta-arkisto ja kaupungin virastoja. Kesällä 2009 maakunta-arkisto muutti uuteen rakennukseen Aittatien varrelle.
Arvi Kariston katu 3
Ahosen raittiusravintola 1930-luvulla. Kuva Enok Rytkönen. Rakennuksessa toimi myöhemmin matkustajakoti.
Ahosen raittiushotelli pihan puolelta 1900-luvun alkupuolella.
Arvi Kariston katu 9 (Hallituskatu 1)
Vuosi 1936, taustalla 1928 valmistunut Kariston liiketalo.
Vanajaveden länsiranta Arvi Kariston kadun kohdalta
Vuonna 1887 vahvistetussa asemakaavassa kaupungin rannat kaavoitettiin puistoiksi "koska tähän kaupunkiin ei syntyne vesiliikennettä sitten kun järvet ovat lasketut ja rautatie välittää liikennettä". Kuva Erkki Sortila, 1930-luku.
Vanajaveden rantaa myötäilevän Rantapuiston istuttaminen aloitettiin vuonna 1889. Puiston kunnostustusta varten teki aloitteen Carl Henrik Bartram, Hämeenlinnan kaupunginlääkäri.