Ero sivun ”Säästöpankkimuseo” versioiden välillä
(Kanta-Hämeen museot -suunnituskenttä) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 47: | Rivi 47: | ||
| colspan="1" | [[Forssan Luonnonhistoriallinen museo]] | [[Forssan museo]] | [[Forssan tekstiilimuseo Tyyki]] | [[Hauhon esinemuseo]] | [[Hausjärven kotiseutumuseo]] |[[Hämeen linna]] | [[Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo]] | [[Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo|Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon]] [[Kalvolan kotiseutumuseo]] | [[Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo|Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon]] [[Palanderin talo]] | [[Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo|Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon]] [[Sibeliuksen syntymäkoti]] | [[Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo|Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon]] [[Säästöpankkimuseo]] | [[Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo|Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon]] [[Vankilamuseo]] | [[Hämeenlinnan taidemuseo]] | [[Härkätien museo]] | [[Ida Aalbergin lapsuudenkoti]] | [[Iittalan lasitehtaan museo]] | [[Jokioisten Museorautatie]] | [[Jokioisten Pappilamuseo]] | [[Kauppilan perinnetalo]] | [[Kotiseutumuseo Lukkarin Puustelli]] | [[Kotiseutumuseo Pellava ja Sahti]] | [[Alfred Kordilinin ajokalumuseo]] | [[Kotkon talomuseo]] | [[Laurinmäen torpparimuseo]] | [[Museo Militaria]] | [[Museo Eerola]] | [[Mustialan maataloushistoriallinen museo]] | [[Riihimäen kaupunginmuseo]] | [[Riihimäen taidemuseo]] | [[Ronttismäen tehtaalaismuseo]] | [[Suomen lasimuseo]] | [[Suomen Metsästysmuseo]] | [[Sähkömuseo Elektra]] | [[Talvisen työläismökki]] | [[Valtakunnallinen työväentalomuseo]] | | colspan="1" | [[Forssan Luonnonhistoriallinen museo]] | [[Forssan museo]] | [[Forssan tekstiilimuseo Tyyki]] | [[Hauhon esinemuseo]] | [[Hausjärven kotiseutumuseo]] |[[Hämeen linna]] | [[Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo]] | [[Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo|Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon]] [[Kalvolan kotiseutumuseo]] | [[Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo|Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon]] [[Palanderin talo]] | [[Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo|Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon]] [[Sibeliuksen syntymäkoti]] | [[Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo|Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon]] [[Säästöpankkimuseo]] | [[Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo|Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon]] [[Vankilamuseo]] | [[Hämeenlinnan taidemuseo]] | [[Härkätien museo]] | [[Ida Aalbergin lapsuudenkoti]] | [[Iittalan lasitehtaan museo]] | [[Jokioisten Museorautatie]] | [[Jokioisten Pappilamuseo]] | [[Kauppilan perinnetalo]] | [[Kotiseutumuseo Lukkarin Puustelli]] | [[Kotiseutumuseo Pellava ja Sahti]] | [[Alfred Kordilinin ajokalumuseo]] | [[Kotkon talomuseo]] | [[Laurinmäen torpparimuseo]] | [[Museo Militaria]] | [[Museo Eerola]] | [[Mustialan maataloushistoriallinen museo]] | [[Riihimäen kaupunginmuseo]] | [[Riihimäen taidemuseo]] | [[Ronttismäen tehtaalaismuseo]] | [[Suomen lasimuseo]] | [[Suomen Metsästysmuseo]] | [[Sähkömuseo Elektra]] | [[Talvisen työläismökki]] | [[Valtakunnallinen työväentalomuseo]] | ||
|} | |} | ||
[[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Museot]] | [[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Museot]][[Category:Häme-Wiki]] |
Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 09.53
Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon näyttelytilojen yhteydessä on Säästöpankkimuseo, jonka kokoelman Säästöpankkien tutkimussäätiö on sinne tallettanut. Näyttely esittelee muun muassa säästölippaita, -kirjoja ja vanhoja rahoja. Näyttelyssä on mahdollista kokea 1920-luvun pankkisalin tunnelmaa. Säästöpankkimuseo perustettiin vuonna 1972. Se on erikoismuseo ja Pohjoismaiden vanhin valtakunnallinen säästöpankkimuseo. Hämeenlinnassa ja Kanta-Hämeen alueella säästöpankkitoiminnalla on pitkät perinteet.
<widget type="googlemap"> <marker lat="61.00215" lon="24.45922">Hämeenlinnan historiallinen museo</marker> </widget>
Säästöpankkien synty ja tarkoitus
Säästöpankit ovat Suomen vanhimpia pankkeja: ensimmäiset säästöpankit aloittivat toimintansa jo1800-luvun alussa, jolloin Suomessa kansallisen itsetunnon syntyessä viriteltiin yhteiskunnallista ja taloudellista itsehallintoa. Silloin syntynyt suomalainen säästöpankkiaate kantaa nykypäiviin asti, ja pankkiryhmän sisällä on syntynyt useita erinimisiä säästöpankkeja. Säästöpankkien perustaminen käynnisti kaikille kansalaisille tarkoitetun pankki- ja talletustoiminnan Suomessa. Ne perustettiin alun perin vähävaraisia ja palvelusväkeä varten, sillä niiden tarkoituksena oli opettaa vähävaraiset säästäväisyyteen. Näin he pärjäisivät ilman köyhäinavustuksia. Toiminnalla oli siis selkeät sosiaaliset tavoitteet. Säästäväisyyden edistäminen on kirjattu säästöpankkilakiin vielä tänäkin päivänä.
Ensimmäinen Säästöpankki avattiin Turussa 4. tammikuuta 1823. Pankin ensimmäisen talletuksen teki piika Hedvig Nyström. Tästä alkoi säästöpankkiliikkeen leviäminen ympäri Suomen. Säästöpankkien avulla myös maaseudulla siirryttiin rahatalouteen 1800-luvun lopulle tultaessa. Säästöpankkiverkosto oli laajimmillaan vuonna 1939, jolloin pankkeja oli koko maassa 485.
Hämeenlinnan Säästöpankki
Hämeenlinnan rovasti Matthias Churberg ehdotti vuonna 1843 Hämeenlinnan säästöpankin kantarahaston keräämistä. Keräys tuotti lahjoituksina 156 ruplaa ja lainoina 50 ruplaa. Hämeenlinnan kaupungin säästöpankki perustettiin vuonna 1846. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin läänin kuvernööri ja vapaaherra Carl Otto Reinhold Rehbinder, varapuheenjohtajaksi rovasti Matthias Churberg, sekä jäseniksi pormestari Otto Gustaf Utter, varalääninsihteeri Armid Fabian Sandberg, sairaalan taloudenhoitaja Gustaf Adolf Ekholm, raatimies Carl Zachris Schultz, kauppiaat Carl Johan Collin, Henrik Holm ja Johan Fredrik Lönnholtz, värjäritehtailija Carl Ahlbom ja kultaseppä Isak Reinhold Gustafsson. Säästöpankin ensimmäisenä toimipaikkana oli pieni huone lääninhallituksen talon kivijalkakerroksessa.
Hämeenlinnan Säästöpankki oli vaikeuksissa koko 1860-luvun kaupungin köyhyyden, katovuosien ja välinpitämättömän hoidon takia. Seuraavalla vuosikymmenellä laadittiin uudet säännöt, valittiin uusi kirjanpitäjä varalääninkamreeri August Efraim Rydman ja uusi johtaja lehtori Gustav Erik Eurén. 1900-luvulla Hämeenlinnan Säästöpankki osallistui valtakunnalliseen yhteistoimintaan ja liittyi vuonna 1907 Suomen Säästöpankkiyhdistykseen (vuodesta 1923 Suomen Säästöpankkiliitto) ja vuonna 1908 perustetun Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin osakkaaksi. Vuonna 1910 pankki liittyi säästöpankkien väliseen siirtoliikkeeseen.
1900-luvun alun poliittiset erimielisyydet vaikuttivat Hämeenlinnan Säästöpankin jakautumiseen. Perustuslailliset pitäytyivät entisessä pankin toiminnassa ja vastustivat venäläisten toimia, toinen puoli hyväksyi vanhan suomalaisen puolueen ohjelman eli kannattivat myöntyväisyyspolitiikkaa ja halusivat syrjäyttää pankin. Jälkimmäiset perustivat uuden pankin, Hämeenlinnan Suomalaisen Säästöpankin. Vuoden 1910 jälkeen aikaisemmalle säästöpankille kehittyi uusi nimi Hämeenlinnan Vanha Säästöpankki, joka hyväksyttiin virallisesti vuonna 1948. Pankin nimeksi yleistyi Vanha Pankki.
Vuonna 1909 pankki osti kiinteistön Raatihuoneenkatu 7:stä, johon se rakensi liiketalon vuonna 1910. Hämeenlinnan Vanhan Säästöpankin pääkonttoria uudistettiin useaan otteeseen. Vuosina 1962-1963 Vanha Pankki rakennutti Raatihuoneenkadun ja Rauhankadun kulmaukseen liike- ja asuinrakennuksen, josta pääkonttori sai lisätiloja, mutta laajeneva toiminta vaati yhä lisää tiloja. Vuonna 1964 pankki osti torin varrelta Raatihuoneenkatu 11:sta kaksi tonttia. Uuden toimitalon pääpiirustukset laati arkkitehti Mika Erno. Rakennuksen sisustustyöt suunnitteli arkkitehti Antti Nurmesniemi.
Hämeenlinnan Vanha Säästöpankki hankki vuonna 1947 Tyrvännön Säästöpankin sivukonttorikseen. Se sijaitsi Tyrvännön Suojaalassa ja se oli toiminut itsenäisenä pankkina vuodesta 1910. Tyrvännön sivukonttori sai oman liikehuoneiston vuonna 1951. Pankin hallitus halusi avata sivukonttorin myös Hätilän kaupunginosassa. Koska Hätilän asemakaava oli vielä keskeneräinen, osti pankki tontin Ruutikellarintie 1:stä A. Gust. Skogster Oy:n kanssa. Valmistuneessa liiketalossa, "Hätilänkeskus Oy:ssä" avattiin Vanhan Pankin Hätilän sivukonttori vuonna 1955. Hätilän kaupunginosan asemakaavan valmistuttua ryhdyttiin rakentamaan Viipurintie 23:een Vanhan Pankin omaa suurta liike- ja asuintaloa "Hätilän torni". Pankin sivukonttori avasi siinä ovensa vuonna 1958.
Kaurialan sivukonttori avattiin vuonna 1959 Parolantie 9:ään valmistuneessa rakennuksessa, Rinkelinmäen konttori vuonna 1968. Kun Vanaja liitettiin kaupunkiin, yhdistyi sen pankki Hämeenlinnan Vanhaan Säätöpankkiin. 1970-luvulle tultaessa oli pankin pääkonttorissa henkilökuntaa ja virkailijoita yhteensä 45. Seitsemässä sivukonttorissa oli yhteensä yli 60 vakituista virkailijaa.
Hämeenlinnan Vanha Säästöpankki ja Hämeenlinnan Suomalainen Säästöpankki allekirjoittivat yhtymissopimuksen vuonna 1970. Kanta-Hämeen Säästöpankin laajentuessa siitä tuli vuonna 1982 Kanta-Hämeen Aluesäästöpankki. Vuonna 1992 Kanta-Hämeen Aluesäästöpankki liittyi Suomen Säästöpankki SSP Oy:yn
Vielä nykyään
Säästöpankit ovat itsenäisiä alueellisia ja paikallisia pankkeja. Yhdessä säästöpankit muodostavat ryhmän, jossa yhdistyvät paikallisuus ja valtakunnallisuus. Säästöpankkiryhmään kuuluu 33 säästöpankkia, 425 konttoria, 200 palveluautomaattia ja 1700 käteisautomaattia. Säästöpankkien päätöksenteko eroaa monista muista pankeista esimerkiksi siinä, että säästöpankin hallinto koostuu asiakkaiden edustajista. Kaikki säästöpankit ovat keskusjärjestönsä Säästöpankkiliiton jäseniä. Liitto kehittää säästöpankkeja ja niiden yhteistoimintaa sekä valvoo niiden etuja.
Museo
Kustaa III:n katu 8
(03) 621 2979
ti-su 11-17
Pääsyliput: 4 € / 3 €,
alle 18-vuotiaat ilmaiseksi
Lähteet
http://www.hameenlinna.fi/Kulttuuri/Museot/Historiallinen-museo/Museot/Saastopankkimuseo/
https://www.saastopankki.fi/historia