Ero sivun ”Aarno Raninen” versioiden välillä
imported>MST (Ak: Uusi sivu: '''Aarno Raninen''' (synt. 1944 Kuhmoinen - k. 3.9.2014 Tuusula) kapellimestari, säveltäjä ja sovittaja, vietti lapsuutensa ja kouluvuotensa Orimattilassa ja La...) |
imported>MST Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Aarno Raninen''' (synt. 1944 Kuhmoinen - k. 3.9.2014 Tuusula) kapellimestari, säveltäjä ja sovittaja, vietti lapsuutensa ja kouluvuotensa [[Orimattila|Orimattilassa]] ja [[Lahti|Lahdessa]]. Ranisen perhe muutti perheineen Orimattilasta Lahden [[Möysä|Möysään]] vuonna 1954. Tutuiksi tulivat asuinympäristöinä myös [[Metsäpelto]] ja [[Kivistönmäki]]. Lahdessa Aarno vietti kaikkiaan seitsemän vuotta, kunnes perhe muutti Kotkaan. Oppikoulua hän kävi [[Lahden lyseo|Lahden lyseossa]]. Jo lapsena taitavana hanuristina tunnettu Aarno otti kouluvuosinaan soittotunteja Lahden musiikkiopistossa ja soitti selloa lyseon orkesterissa. Aarno Raninen olikin tuttu näky Aleksanterinkadulla sijainneen Kahvila Manelin pianon äärellä. Vuonna 1957 hän perusti tovereidensa, '''Matti Sarapaltion''', '''Timo Niemelän''', '''Ekku Utriaisen''' ja '''Kari Erosen''' kanssa ''Erik Ström'' -nimisen orkesterin. Orkesteri tuli tunnetuksi koulujen konventeissa ja tanssipaikoilla Lahden ympäristössä. Ranisen muusikon ura pääsi toden teolla käyntiin hotelliravintola [[Valtakulma|Valtakulmassa]] Aleksanterinkadulla, kun hän pääsi yllättäen tanskalaisen tanssiorkesterin pianistiksi. | '''Aarno Raninen''' (synt. 1944 Kuhmoinen - k. 3.9.2014 Tuusula) kapellimestari, säveltäjä ja sovittaja, vietti lapsuutensa ja kouluvuotensa [[Orimattila|Orimattilassa]] ja [[Lahti|Lahdessa]]. Ranisen perhe muutti perheineen Orimattilasta Lahden [[Möysä|Möysään]] vuonna 1954. Tutuiksi tulivat asuinympäristöinä myös [[Metsäpelto]] ja [[Kivistönmäki]]. Rakkaimpana paikkana Raninen mainitsee myöhemmissä haastatteluissa olleen [[Villähde|Villähteen]]. Lahdessa Aarno vietti kaikkiaan seitsemän vuotta, kunnes perhe muutti Kotkaan. Oppikoulua hän kävi [[Lahden lyseo|Lahden lyseossa]]. Jo lapsena taitavana hanuristina tunnettu Aarno otti kouluvuosinaan soittotunteja Lahden musiikkiopistossa ja soitti selloa lyseon orkesterissa. Aarno Raninen olikin tuttu näky Aleksanterinkadulla sijainneen Kahvila Manelin pianon äärellä. Toinen ystäväpiirin suosima ajanviettopaikka oli Sinuhen kahvila. Vuonna 1957 hän perusti tovereidensa, '''Matti Sarapaltion''', '''Timo Niemelän''', '''Ekku Utriaisen''' ja '''Kari Erosen''' kanssa ''Erik Ström'' -nimisen orkesterin. Orkesteri tuli tunnetuksi koulujen konventeissa ja tanssipaikoilla Lahden ympäristössä. Ranisen muusikon ura pääsi toden teolla käyntiin hotelliravintola [[Valtakulma|Valtakulmassa]] Aleksanterinkadulla, kun hän pääsi yllättäen tanskalaisen tanssiorkesterin pianistiksi. | ||
Lahtea Raninen piti aina rakkaana kotikaupunkinaan: ''...eniten kuitenkin olen lahtelainen. Kouluvuoteni minä vietin täällä. Ja mikä olennaisinta, Lahdessa minusta kehittyi se mikä nyt olen. Lahti ja ystävät Lahdessa ovat meikäläisen musiikillinen kasvualusta. Kaikki mikä nuoruusvuosilta on muistamisen arvoista liittyy Lahteen.'' - '''Uusi Lahti, 5, 6.2.1986. S. 5.''' - | |||
Suuren yleisön tietoisuuteen Raninen nousi ensin laulajana 1960-luvun lopulla Sinatra-tulkinnoillaan ''Liian nuori'', ''Näin uudelleen kuljen'' sekä kappaleella ''On hetki''. Sittemmin hänet tunnetaan parhaiten Euroviisu-sävellyksistään ''Lapponia'' ja ''Huilumies''. Lisäksi hän teki uraa kapellimestarina ja viihdeorkestereiden johtajana. | |||
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
*Aarne Raninen lähti ovet paukkuen Lahden lyseosta. Uusi Lahti; 27, 12.7.1990. S. 13. | |||
*Lahdessa on Ranisen Arskan musiikillinen kasvualusta. Uusi Lahti; 5, 6.2.1986. S. 5. | |||
*Raninen, Aarno: Pianistina Manelissa. Teoksessa: Lahtelaisia - totta kai: Pojat muistelevat 1950-luvun Lahtea. (Toim. Veikko Neuvonen, Pekka Laaksonen) Edita, 1996. S. 207 - 211. | *Raninen, Aarno: Pianistina Manelissa. Teoksessa: Lahtelaisia - totta kai: Pojat muistelevat 1950-luvun Lahtea. (Toim. Veikko Neuvonen, Pekka Laaksonen) Edita, 1996. S. 207 - 211. | ||
<br /> | <br /> | ||
Versio 9. syyskuuta 2014 kello 13.32
Aarno Raninen (synt. 1944 Kuhmoinen - k. 3.9.2014 Tuusula) kapellimestari, säveltäjä ja sovittaja, vietti lapsuutensa ja kouluvuotensa Orimattilassa ja Lahdessa. Ranisen perhe muutti perheineen Orimattilasta Lahden Möysään vuonna 1954. Tutuiksi tulivat asuinympäristöinä myös Metsäpelto ja Kivistönmäki. Rakkaimpana paikkana Raninen mainitsee myöhemmissä haastatteluissa olleen Villähteen. Lahdessa Aarno vietti kaikkiaan seitsemän vuotta, kunnes perhe muutti Kotkaan. Oppikoulua hän kävi Lahden lyseossa. Jo lapsena taitavana hanuristina tunnettu Aarno otti kouluvuosinaan soittotunteja Lahden musiikkiopistossa ja soitti selloa lyseon orkesterissa. Aarno Raninen olikin tuttu näky Aleksanterinkadulla sijainneen Kahvila Manelin pianon äärellä. Toinen ystäväpiirin suosima ajanviettopaikka oli Sinuhen kahvila. Vuonna 1957 hän perusti tovereidensa, Matti Sarapaltion, Timo Niemelän, Ekku Utriaisen ja Kari Erosen kanssa Erik Ström -nimisen orkesterin. Orkesteri tuli tunnetuksi koulujen konventeissa ja tanssipaikoilla Lahden ympäristössä. Ranisen muusikon ura pääsi toden teolla käyntiin hotelliravintola Valtakulmassa Aleksanterinkadulla, kun hän pääsi yllättäen tanskalaisen tanssiorkesterin pianistiksi.
Lahtea Raninen piti aina rakkaana kotikaupunkinaan: ...eniten kuitenkin olen lahtelainen. Kouluvuoteni minä vietin täällä. Ja mikä olennaisinta, Lahdessa minusta kehittyi se mikä nyt olen. Lahti ja ystävät Lahdessa ovat meikäläisen musiikillinen kasvualusta. Kaikki mikä nuoruusvuosilta on muistamisen arvoista liittyy Lahteen. - Uusi Lahti, 5, 6.2.1986. S. 5. -
Suuren yleisön tietoisuuteen Raninen nousi ensin laulajana 1960-luvun lopulla Sinatra-tulkinnoillaan Liian nuori, Näin uudelleen kuljen sekä kappaleella On hetki. Sittemmin hänet tunnetaan parhaiten Euroviisu-sävellyksistään Lapponia ja Huilumies. Lisäksi hän teki uraa kapellimestarina ja viihdeorkestereiden johtajana.
Lähteet
- Aarne Raninen lähti ovet paukkuen Lahden lyseosta. Uusi Lahti; 27, 12.7.1990. S. 13.
- Lahdessa on Ranisen Arskan musiikillinen kasvualusta. Uusi Lahti; 5, 6.2.1986. S. 5.
- Raninen, Aarno: Pianistina Manelissa. Teoksessa: Lahtelaisia - totta kai: Pojat muistelevat 1950-luvun Lahtea. (Toim. Veikko Neuvonen, Pekka Laaksonen) Edita, 1996. S. 207 - 211.