Ero sivun ”Heikkilän kivikautiset asuinpaikat” versioiden välillä

Häme-Wikistä
imported>Mtaavila
imported>Mtaavila
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
Kivikautiset muinaisjäännökset ovat pääasiassa aikakauden asuinpaikkoja. Kivikaudella on asuttu pääsääntöisesti veden äärellä, meren tai järvien rannoilla. Asuinpaikat ovat usein sijainneet suojaisten lahtien rannoilla hiekkapitoisella
Heikkilän kivikautiset muinaisjäännökset [[Padasjoki|Padasjoen]] [[Kellosalmi|Kellosalmella]] ovat pääasiassa aikakauden asuinpaikkoja. Kivikaudella on asuttu pääsääntöisesti veden äärellä, meren tai järvien rannoilla. Asuinpaikat ovat usein sijainneet suojaisten lahtien rannoilla hiekkapitoisella
maalla. Nykyään, jääkauden jälkeisen maankohoamisen vuoksi, asuinpaikat saattavat sijaita kaukanakin rannoista. Vuonna 2003 inventoidulta Padasjoen kellosalmen Heikkilän pellolta on löytynyt kvartsi-iskoksia 20 m halkaisijaltaan olevalla alueella. Maaperä alueella on hiekkaa. Löytöpaikka on kuvankauniilla rantapellolla. Asuinpaikoista on harvoin näkyvissä maanpäällisiä merkkejä. Joillakin asuinpaikoilla on maastossa erottuvia pyöreitä tai soikeita painanteita, jotka ovat osittain maahan kaivettujen asumusten jäännöksiä. Muita kivikautisia muinaisjäännöksiä ovat muun muassa rantakallioiden punamullalla tehdyt kalliomaalaukset sekä kvartsilouhokset. Myös osa pyyntikuopista saattaa olla kivikautisia.
maalla. Nykyään, jääkauden jälkeisen maankohoamisen vuoksi, asuinpaikat saattavat sijaita kaukanakin rannoista. Vuonna 2003 inventoidulta Padasjoen kellosalmen Heikkilän pellolta on löytynyt kvartsi-iskoksia 20 m halkaisijaltaan olevalla alueella. Maaperä alueella on hiekkaa. Löytöpaikka on kuvankauniilla rantapellolla. Asuinpaikoista on harvoin näkyvissä maanpäällisiä merkkejä. Joillakin asuinpaikoilla on maastossa erottuvia pyöreitä tai soikeita painanteita, jotka ovat osittain maahan kaivettujen asumusten jäännöksiä. Muita kivikautisia muinaisjäännöksiä ovat muun muassa rantakallioiden punamullalla tehdyt kalliomaalaukset sekä kvartsilouhokset. Myös osa pyyntikuopista saattaa olla kivikautisia.


Rivi 13: Rivi 13:
[[Luokka:Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]]
[[Luokka:Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]]
[[Luokka:Kellosalmi]]
[[Luokka:Kellosalmi]]
[[Luokka:Padasoki]]
[[Luokka:Muinaisjäännökset]]
[[Luokka:Muinaisjäännökset]]

Versio 10. kesäkuuta 2014 kello 07.58

Heikkilän kivikautiset muinaisjäännökset Padasjoen Kellosalmella ovat pääasiassa aikakauden asuinpaikkoja. Kivikaudella on asuttu pääsääntöisesti veden äärellä, meren tai järvien rannoilla. Asuinpaikat ovat usein sijainneet suojaisten lahtien rannoilla hiekkapitoisella maalla. Nykyään, jääkauden jälkeisen maankohoamisen vuoksi, asuinpaikat saattavat sijaita kaukanakin rannoista. Vuonna 2003 inventoidulta Padasjoen kellosalmen Heikkilän pellolta on löytynyt kvartsi-iskoksia 20 m halkaisijaltaan olevalla alueella. Maaperä alueella on hiekkaa. Löytöpaikka on kuvankauniilla rantapellolla. Asuinpaikoista on harvoin näkyvissä maanpäällisiä merkkejä. Joillakin asuinpaikoilla on maastossa erottuvia pyöreitä tai soikeita painanteita, jotka ovat osittain maahan kaivettujen asumusten jäännöksiä. Muita kivikautisia muinaisjäännöksiä ovat muun muassa rantakallioiden punamullalla tehdyt kalliomaalaukset sekä kvartsilouhokset. Myös osa pyyntikuopista saattaa olla kivikautisia.

Kivikauden ihmisille kalastuksen merkitystä kuvastaa se, että lähes kaikki kivikautiset asuinpaikat ovat rannoilla. Todennäköisesti naiset ja lapset ovat kalastaneet kotirannalla ja miehet käyneet kauempana kalassa. Asuinpaikoilta on löytöjä mm. seuraavista kaloista: lohi, siika, muikku, lahna, hauki, ahven ja kuha. Verkot on tehty pajunniinestä ja kuoren alla olevasta kuituosasta. Kohoina on ollut kaarnaa ja painoina tuohikierukoita, joissa on ollut sisällä kivi tai reikäkiviä. Merrat, onget ja kiinteät katiskat ovat olleet mahdollisia pyyntivälineitä. Kolkka- ja silmukkakalastus sekä kalojen keihästys on ollut tavallista.

Lähteet