Ero sivun ”Heikkilän kivikautiset asuinpaikat” versioiden välillä
imported>Mtaavila (Ak: Uusi sivu: Kivikautiset muinaisjäännökset ovat pääasiassa aikakauden asuinpaikkoja. Kivikaudella on asuttu pääsääntöisesti veden äärellä, meren tai järvien rannoilla. Asuinpaika...) |
imported>Mtaavila Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Kivikautiset muinaisjäännökset ovat pääasiassa aikakauden asuinpaikkoja. Kivikaudella on asuttu pääsääntöisesti veden äärellä, meren tai järvien rannoilla. Asuinpaikat ovat usein sijainneet suojaisten lahtien rannoilla hiekkapitoisella | Kivikautiset muinaisjäännökset ovat pääasiassa aikakauden asuinpaikkoja. Kivikaudella on asuttu pääsääntöisesti veden äärellä, meren tai järvien rannoilla. Asuinpaikat ovat usein sijainneet suojaisten lahtien rannoilla hiekkapitoisella | ||
maalla. Nykyään, jääkauden jälkeisen maankohoamisen vuoksi, asuinpaikat saattavat sijaita kaukanakin rannoista. Vuonna 2003 inventoidulta Heikkilän pellolta on löytynyt kvartsi-iskoksia 20 m halkaisijaltaan olevalla alueella. Maaperä alueella on hiekkaa. Löytöpaikka on kuvankauniilla rantapellolla. Asuinpaikoista on harvoin näkyvissä maanpäällisiä merkkejä. Joillakin asuinpaikoilla on maastossa erottuvia pyöreitä tai soikeita painanteita, jotka ovat osittain maahan kaivettujen asumusten jäännöksiä. Muita kivikautisia muinaisjäännöksiä ovat muun muassa rantakallioiden punamullalla tehdyt kalliomaalaukset sekä kvartsilouhokset. Myös osa pyyntikuopista saattaa olla kivikautisia. | maalla. Nykyään, jääkauden jälkeisen maankohoamisen vuoksi, asuinpaikat saattavat sijaita kaukanakin rannoista. Vuonna 2003 inventoidulta Padasjoen kellosalmen Heikkilän pellolta on löytynyt kvartsi-iskoksia 20 m halkaisijaltaan olevalla alueella. Maaperä alueella on hiekkaa. Löytöpaikka on kuvankauniilla rantapellolla. Asuinpaikoista on harvoin näkyvissä maanpäällisiä merkkejä. Joillakin asuinpaikoilla on maastossa erottuvia pyöreitä tai soikeita painanteita, jotka ovat osittain maahan kaivettujen asumusten jäännöksiä. Muita kivikautisia muinaisjäännöksiä ovat muun muassa rantakallioiden punamullalla tehdyt kalliomaalaukset sekä kvartsilouhokset. Myös osa pyyntikuopista saattaa olla kivikautisia. | ||
Kivikauden ihmisille kalastuksen merkitystä kuvastaa se, että lähes kaikki kivikautiset asuinpaikat ovat rannoilla. Todennäköisesti naiset ja lapset ovat kalastaneet kotirannalla ja miehet käyneet kauempana kalassa. Asuinpaikoilta on löytöjä mm. seuraavista kaloista: lohi, siika, muikku, lahna, hauki, ahven ja kuha. Verkot on tehty pajunniinestä ja kuoren alla olevasta kuituosasta. Kohoina on ollut kaarnaa ja painoina tuohikierukoita, joissa on ollut sisällä kivi tai reikäkiviä. Merrat, onget ja kiinteät katiskat ovat olleet mahdollisia pyyntivälineitä. Kolkka- ja silmukkakalastus sekä kalojen keihästys on ollut | Kivikauden ihmisille kalastuksen merkitystä kuvastaa se, että lähes kaikki kivikautiset asuinpaikat ovat rannoilla. Todennäköisesti naiset ja lapset ovat kalastaneet kotirannalla ja miehet käyneet kauempana kalassa. Asuinpaikoilta on löytöjä mm. seuraavista kaloista: lohi, siika, muikku, lahna, hauki, ahven ja kuha. Verkot on tehty pajunniinestä ja kuoren alla olevasta kuituosasta. Kohoina on ollut kaarnaa ja painoina tuohikierukoita, joissa on ollut sisällä kivi tai reikäkiviä. Merrat, onget ja kiinteät katiskat ovat olleet mahdollisia pyyntivälineitä. Kolkka- ja silmukkakalastus sekä kalojen keihästys on ollut | ||
Versio 5. huhtikuuta 2014 kello 08.54
Kivikautiset muinaisjäännökset ovat pääasiassa aikakauden asuinpaikkoja. Kivikaudella on asuttu pääsääntöisesti veden äärellä, meren tai järvien rannoilla. Asuinpaikat ovat usein sijainneet suojaisten lahtien rannoilla hiekkapitoisella maalla. Nykyään, jääkauden jälkeisen maankohoamisen vuoksi, asuinpaikat saattavat sijaita kaukanakin rannoista. Vuonna 2003 inventoidulta Padasjoen kellosalmen Heikkilän pellolta on löytynyt kvartsi-iskoksia 20 m halkaisijaltaan olevalla alueella. Maaperä alueella on hiekkaa. Löytöpaikka on kuvankauniilla rantapellolla. Asuinpaikoista on harvoin näkyvissä maanpäällisiä merkkejä. Joillakin asuinpaikoilla on maastossa erottuvia pyöreitä tai soikeita painanteita, jotka ovat osittain maahan kaivettujen asumusten jäännöksiä. Muita kivikautisia muinaisjäännöksiä ovat muun muassa rantakallioiden punamullalla tehdyt kalliomaalaukset sekä kvartsilouhokset. Myös osa pyyntikuopista saattaa olla kivikautisia.
Kivikauden ihmisille kalastuksen merkitystä kuvastaa se, että lähes kaikki kivikautiset asuinpaikat ovat rannoilla. Todennäköisesti naiset ja lapset ovat kalastaneet kotirannalla ja miehet käyneet kauempana kalassa. Asuinpaikoilta on löytöjä mm. seuraavista kaloista: lohi, siika, muikku, lahna, hauki, ahven ja kuha. Verkot on tehty pajunniinestä ja kuoren alla olevasta kuituosasta. Kohoina on ollut kaarnaa ja painoina tuohikierukoita, joissa on ollut sisällä kivi tai reikäkiviä. Merrat, onget ja kiinteät katiskat ovat olleet mahdollisia pyyntivälineitä. Kolkka- ja silmukkakalastus sekä kalojen keihästys on ollut tavallista.
Lähteet
- Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Kellosalmi, Seitniemi ja Virmaila – kylät Päijänteen sylissä. Loppuraportti 3/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013. ISBN 978-952-7050-02-6
- ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa
- Kellosalmi, Seitniemi ja Virmaila - kylät Päijänteen sylissä -pdf