Ero sivun ”Padasjoen historialliset huvilat” versioiden välillä
imported>Mtaavila Ei muokkausyhteenvetoa |
imported>Mtaavila Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Kesän alussa pakkasivat helsinkiläiset herrasperheet tavaransa ja muuttivat kesäksi kyliin. Huviloita oli muun muassa nykyisen [[MTK:n | Kesän alussa pakkasivat helsinkiläiset herrasperheet tavaransa ja muuttivat kesäksi kyliin. Huviloita oli muun muassa nykyisen [[MTK:n maja|MTK:n säätiön majan]] kohdalla, jossa sijaitsi arkkitehti [[Linnasalmi|Linnasalmen]] koristeellinen kolmikerroksinen ja puuparvekkeellinen puuhuvila. Vanha huvila purettiin vuonna 1964. Vanhat huvilat sijaitsevat usein laivareittien ja kanavien tuntumassa muodostaen paikoitellen useamman huvilan yhdyskuntia. | ||
Yleisesti huvilarakentamisen esikuvina olivat herraskartanot ja italialaistyyppiset renessanssihuvilat. 1800-1900 -lukujen vaihteessa tyyleinä yleistyivät kansallisromantiikka ja jugend. 1900-luvun alkupuolella yleistyivät myös pienemmät ja tyylillisesti niukemmat | Yleisesti huvilarakentamisen esikuvina olivat herraskartanot ja italialaistyyppiset renessanssihuvilat. 1800-1900 -lukujen vaihteessa tyyleinä yleistyivät kansallisromantiikka ja jugend. 1900-luvun alkupuolella yleistyivät myös pienemmät ja tyylillisesti niukemmat | ||
Versio 5. huhtikuuta 2014 kello 08.40
Kesän alussa pakkasivat helsinkiläiset herrasperheet tavaransa ja muuttivat kesäksi kyliin. Huviloita oli muun muassa nykyisen MTK:n säätiön majan kohdalla, jossa sijaitsi arkkitehti Linnasalmen koristeellinen kolmikerroksinen ja puuparvekkeellinen puuhuvila. Vanha huvila purettiin vuonna 1964. Vanhat huvilat sijaitsevat usein laivareittien ja kanavien tuntumassa muodostaen paikoitellen useamman huvilan yhdyskuntia.
Yleisesti huvilarakentamisen esikuvina olivat herraskartanot ja italialaistyyppiset renessanssihuvilat. 1800-1900 -lukujen vaihteessa tyyleinä yleistyivät kansallisromantiikka ja jugend. 1900-luvun alkupuolella yleistyivät myös pienemmät ja tyylillisesti niukemmat muutaman huoneen puolitoistakerroksiset satula- tai taitekatolla varustetut villat. Huvilakulttuuri oli tuolloin herrasväen kiireetöntä kesänviettoa maalla. Kesän viettoon kuuluivat mahonkiset veneet ja purjehtiminen. Huvilat edustivat usein ympäristöstään hyvin eroavaa yläluokkaista kulttuuria. Huvila elämä vaati ympärilleen ulkoiset puitteet. Muuttumattomuutta ihannoiva huvilakulttuuri säilytti vanhoja arvoja ja asenteita. Huviloilla vaalittiin perinteitä ja traditioita. Päivän rytmitys saattoi olla hyvin tarkkaan suunniteltu. Useat huvilat säilyivätkin menneen ajan näyttämöinä, yksittäisinä saarekkeina ympäröivän nopeasti muuttuvan yhteiskunnan puristuksissa. Vanhoja huviloita ovat muun muassa Mäntylä ja Suomalaisen suvun omistuksessa oleva Kesäniemi. Kesäniemi oli alun perin tervatehtaan konttori, joka muutettiin huvilaksi. Tämä rakennus toimi huvilana jo 1910-luvulla. Huvila-asutuksella on Etelä-Päijänteen seudulla pitkät perinteet. 1800-luvun puolivälin jälkeen tuli kaupunkilaisherrasväen tavaksi viettää kesää maaseudulla ja harjoitella samalla suomen kieltä. Vuonna 1947 julkaistu Padasjoen historia nimeää kunnan suosituimmiksi huvilanpaikoiksi Kellosalmen, Maakesken ja Virmailan luonnonkauniit rannat. Sittemmin rantatonttien määrä on huomattavasti lisääntynyt ja kattaa nykyään suuren osan kunnan rantaviivasta. Nyt kylissä mökkejä on noin 700 kappaletta.
Lähteet
- Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Kellosalmi, Seitniemi ja Virmaila – kylät Päijänteen sylissä. Loppuraportti 3/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013. ISBN 978-952-7050-02-6
- ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa
- Kellosalmi, Seitniemi ja Virmaila - kylät Päijänteen sylissä -pdf