Kellosalmen murroslaakso

Padasjoen Kellosalmi on maisemaltaan erikoislaatuinen, kapea ja 14 kilometriä pitkä salmi. Eteläinen salmi, nimeltään Salonsalmi on luode-kaakkoissuuntainen ja rajautuu luoteisosastaan Kellosalmen siltaan ja kaakkoisosastaan Kaikuniemeen. Kellosalmi on osa pitkää luode-kaakko-suuntaista ruhjelaaksoa. Ruhjevyöhyke jatkuu viivasuorana poikki Päijänteen aina Kuhmoisista Kalkkisiin ja siitä eteenpäin Ruotsalaiseen.

Ruhjelaaksot ovat peräisin kallioperän synnyn ajoilta, joten maiseman suuret piirteet ovat ikivanhoja. Kellosalmen ruhjelaakso on vanhin, 1646 miljoonaa vuotta vanha. Murroslaakso on kallioperän murtumiskohtaan kulunut pitkänomainen painanne. Kaikista Päijänteen murroslaaksoista Kellosalmi on vanhin. Salonsalmen maisematilan pohjoispäätä leimaavat Kellosalmen kartanon peltonäkymät ja eteläpäätä Virmailansaaren rinteet. Pohjoispäässä Kellosalmen maisemaa leimaavat salmen suu sekä Lokinluoto. Alueen maamerkkejä ovat Muikunvuoren ja Kullasvuoren jyrkkämuotoiset rinteet sekä Sikoniemen lehtipuustoa kasvava eteläkärki. Salmelta avautuu paikoitellen näkymiä Lossarinlahtea ympäröivään viljelymaisemaan.

Salmen nimeen liittyy tarinoita

Silloin alkoivat kellot nousta kumisten pohjasta. Vesi myllersi koskena ja kellot pauhasivat. Tyttö pelästyi silloin kun kellojen kannat jo näkyivät veden pinnassa. Hän pyörtyi ja lysähti kokoon. Loitsut jäivät täten kesken ja kellot vaipuivat takaisin pohjaan, jossa ne ovat vielä tänäkin päivänä. Salmi sai nimen Kellosalmi. - SKS kansanrunousarkisto: Padasjoki. KT 49. Laine, Matti 1. 1938. Hj. Laine, s. 1883 Padasjoella.-

Kellosalmi Päijänteessä on kuulemani mukaan saanut nimensä siitä, että siihen on upotettu rauhattomina aikoina Padasjoen ensimmäisen kirkon kello. Tarinan mukaan sitä kerran yritettiinkin nostaa ja saatiinkin se veden pintaan saakka, mutta joku nostajista sanoi, ”Nyt se näkyy jo” ja silloin kello vierähti takaisin pohjaan. Kelloa sinne upotettaessa oli pantu uhrisanat, että ”kello on nostettava ääntä päästämättä”. - SKS Kansanrunousarkisto Kuhmoinen KT. 60 Vuorinen Eino. 36. 1938.-

Lähteet

• Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Kellosalmi, Seitniemi ja Virmaila – kylät Päijänteen sylissä. Loppuraportti 3/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013. ISBN 978-952-7050-02-6
• ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa
• Kellosalmi, Seitniemi ja Virmaila - kylät Päijänteen sylissä -pdf