Ero sivun ”Arvid Genetz (Arvi Jännes)” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
 
p (yksi versio)

Versio 5. maaliskuuta 2013 kello 11.58

Arvid Oskar Gustaf Genetz syntyi Impilahdella 1. heinäkuuta 1848 kruununvouti Carl Johan Gabriel Genetzille ja Laura Charlotta Johanna Ferrinille. Hänen puolisonsa oli Julia Eva Maria Arppe. Hänen veljensä oli kieltenopettaja, säveltäjä Karl Emil Moritz Genetz, joka toimi Hämeenlinnan suomalaisen normaalilyseon saksan, ranskan ja venäjänkielen opettajana vuosina 1880-1887. Hän teki kaikkiaan 56 sävellystä, muun muassa veljensä Arvin runon Herää Suomi.

Arvi Genetz käytti myös suomalaistettua runoilijanimeä Arvi Jännes.

Yliopistosta valmistuneena nuorukaisena Genetz keräsi kielitieteellistä aineistoa ja julkaisi ne: Kuvaelmia kansan elämästä Salmin kunnasta ja Matkamuistoja Venäjän Lapista. Tästä samaisesta aineistosta hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1877 ansiokkaalla tutkimuksellaan, joka käsitteli suomen kielen fonetiikkaa. Genetzin kokoama sanakirja Kuolan niemimaan Lapin kielestä sai Tiedeseuran 50-vuotisjuhlapalkinnon. Myöhempien tutkimustensa aineistot hän keräsi suomalais-ugrilaisten kansojen keskuuteen ulottuneilla matkoillaan.

Väitösvuotenaan Genetz nimitettiin Hämeenlinnan normaalilyseon suomen ja ruotsin kielen lehtoriksi. Katkonaiseksi jääneenä Hämeenlinnan-kautenaan Genetz osallistui kunnalliseen päätöksentekoon: valtuustoon hän tuli vuonna 1884 ja aiheutti saman tien adressiriidan, joka kuohutti kaupunkia. Kiihkeäksi fennomaaniksi tunnetun miehen mielestä Hämeenlinnan kaupungin olisi pitänyt lähettää kiitosadressi keisarille. Uusi kieliasetus oli näet miellyttänyt kovasti suomalaista puoluetta ja sen vaatimuksia. Samoin Genetz tiedettiin jyrkimmän linjan raittiusmieheksi, joka oli perustamassa Hämeenlinnan Raittiusseuraa.

Yhteiskunnallissa näkemyksissään Genetz noudatti linjaansa ja otti vuonna 1901 vastaan jäsenyyden Bobrikovin diktatuurikauden senaatissa. Marraskuun suurlakko pakotti hänen eroamaan. Arvid Genetz kuoli ensimmäisen maailmansodan aikaan vuonna 1915.

Teoksia

  • Kuvaelmia kansan elämästä Salmin kihlakunnassa
  • Matkamuistelmia Venäjän Lapista

Lisätietoja

www.fi.wikipedia.org/wiki/Arvid_Genetz

www.scientiarum.fi/

www.kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/pdf/79_hmln_normaalilyseon_synty.pdf

www.fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4meenlinnan_kaupunginvaltuusto

Lähteet

Genetz, Arvid (1848–1915): senaattori, suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori, runoilija. – Suomen kansallisbiografia 3. 951-746-444-4

Hämeenlinnalaisia 1639–1989. Hämeenlinna 350 vuotta. Hämeenlinnan kaupunki. 1989. ISBN 952-90045-2-4

Hämeenlinnan normaalilyseo ja lyseo 1873–1887–1913. 40-vuotinen muisto. Hämeenlinna. 1913

http://arcticcentre.ulapland.fi/lts/Acta20_teksti_96dpi.pdf