Ero sivun ”Kalkkisten kulttuurimaisema” versioiden välillä
imported>Viki Ei muokkausyhteenvetoa |
imported>Mtaavila |
||
Rivi 44: | Rivi 44: | ||
[[Luokka:Kalkkinen]] | [[Luokka:Kalkkinen]] | ||
[[Luokka:Asikkala]] | |||
[[Luokka:Kulttuurimaisemat]] | [[Luokka:Kulttuurimaisemat]] | ||
[[Luokka: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]] | [[Luokka: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]] |
Versio 27. toukokuuta 2014 kello 11.48
Kalkkisten kulttuurimaiseman, maakunnallisesti arvokkaan maisema-
alueen ydin on rakennettu, viljelymaiden reunustama harju, jonka reunaa pitkin
kulkee maantie. Harjulle ovat asettuneet niin kantatilat kuin kirkkokin. 1940-luvun alussa
rakennettiin harjun viereen kauppa ja myöhemmin myös baari. Kylä sijaitsi etäällä
pitäjän muista kylistä ja tästä syystä siitä muodostui varsin omavarainen. Kalkkisten
kylää ympäröivä maisema on Etelä-Päijänteen viljelyseutu -maisematyyppiä edustava
maatalous- ja kylämaisema vesistönäkymineen. Aluetta rytmittävät kumpuilevat viljelymaisemat
ja metsäiset selänteet sekä Päijänteen vesistömaisemat. Salpausselästä erkanevat
harjut antavat alueelle oman leimansa. Kymenvirran rannalla sijaitsevan Kalkkisten
kylän pellot ovat enimmäkseen pienialaisia. Kylän maisema on pienimuotoista
asutuksen, harjujen ja peltojen muodostamaa mosaiikkia. Kalkkisista löytyvät varhaisimmat
maininnat jo vuodelta 1445. Kylässä oli 1500-luvulla enimmillään kymmenen
taloa ja se on ollut aikanaan varsin suuri kylä. Kylän pellot ovat vanhoja ja ne ovat
edelleen viljelyksessä. Ne ovat merkittyinä 1700-luvun lopun karttoihin, joten niillä on
ikää ainakin 250-300 vuotta.
Kehittämisehdotuksia: Kylämaisema on hyvin hoidettu ja on ilmeeltään suomalainen maalaiskylän keskus. Niin kauan, kuin alueella viljellään ja pelloista pidetään huolta, säilyy kulttuurimaisemakin. Peltojen kasvilajit vaihtelevat viljelykierron mukaan ja vuosittain maisema saattaa näyttää erilaiselta. Pellot luovat todellista maiseman monimuotoisuutta. Kalkkisten viljelykasvien kirjo on monipuolinen vihannes- ja marjanviljelyn takia. Peltojen tulee säilyä avoimina ja niitä ei tulisi metsittää. Maisemapellot ja -niityt ovat ympäristöään elävöittäviä väripilkkuja. Pienialaisia kuivia peltoja voidaan perustaa kedoiksi tai maisemapelloiksi. Monivuotisista niittykasveista parhaita ovat päivänkakkara ja kaunokit. Maisemapellonlajeista aurinkokukka- ja hunajakukkapellot luovat silmiä hiveleviä näkymiä. Maisemapelto voidaan perustaa myös kaistaksi tienvarteen liikkujien iloksi. Kylämaisema sinällään ei tarvitse ylimääräisiä kesäkukkaistutuksia tai muita erityistä hoitoa vaativia pieniä kohteita. Kukka-astiat sopisivat kylläkin kyläkaupan pysäköintipaikan ja tien väliin. Siihen voisi rakentaa paikan tyyliin sopivat puiset laatikot. Kylämaisemaan on toivottu lisää kaunistusta ja penkkejä. Penkkejä kannattaa sijoitella ainakin kylän maisemapolun varrelle. Penkit voivat olla hyvin yksinkertaiset puiset lankkupenkit, jotka voidaan toteuttaa esimerkiksi talkoilla tai hankkia valmiit puistonpenkit.
Lähteet
- Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Kalkkinen – kylä Kymen rannalla. Loppuraportti 3/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.
- ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa
- Raportin pdf-versio ProAgrian sivuilla