Heinolan kaupunginkirjasto

Kirjaston toiminta-ajatus

Heinolan kaupunginkirjaston tehtävänä on osana kunnan peruspalveluja edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistyksen, kirjallisuuden ja taiteen harrastamiseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Tehtävänsä toteuttamiseksi kirjasto hankkii ja ylläpitää tarkoituksenmukaista aineistokokoelmaa, tarjoaa tilat aineiston käyttöön ja lainaukseen sekä antaa kirjaston käyttöön liittyvää neuvontaa, ohjausta ja opetusta. Tietoyhteiskunnan osana kirjasto tarjoaa mahdollisuuden käyttää kansallisia ja kansainvälisiä kirjasto- ja tietopalveluverkkoja.

Heinolan kirjastosali

Kirjaston historiaa

Ruotsinkielinen lainakirjasto perustettiin 1863, suomenkielinen 1867. Kirjaston sijainnit ovat vaihdelleet viinakaupasta pankkisaliin.

Kirjasto viina-anniskelussa ?-1891

Hoitajakin oli sama! Vasta 1897 ensimmäinen palkattu kirjastonhoitaja.

Kirjasto WPK:n talossa 1891-1907

Kymenkartanonkatu 2. Kaksi huonetta.

Kirjasto Kirkkokadulla 1907-1919

Kirkkokatu 12. Todennäköisesti entinen asuinhuoneisto

Kirjasto kirjastonhoitajan taloon 1919-1924

Kirkkokatu 19. A. Lähteenkorva vuokrasi kolmen huoneen huoneiston talossaan sillä ehdolla, että pääsisi kirjastonhoitajaksi. Vuokrasuhde jatkui myös Kekkosen omistaessa talon, mutta hoitajat vaihtuivat.

Kirjasto kirjakaupassa 1924-1927

Torikatu 12. Anna Väänänen vuokrasi entiset kirjakaupan tilat kirjastolle.

Kirjasto virastotalossa 1927-1931

Kauppakatu 14. Tyhjäksi jääneessä asuinhuoneistossa kunnes kaupunginhallitus halusi tilat.

Kirjasto koulun kanssa 1931-1941

Kirkkokatu 17. Samassa talossa torin kulmalla kansakoulun luokkia.

Kirjasto puuvajassa 1941

Pommitusten jälkeen ensisäilytys.

Kirjasto Harjupaviljongille 1941

Täällä lajiteltiin palosta säilyneet kirjat.

Kirjasto Seurahuoneella ja näyttämöllä 1941-1953

Kymenkartanonkatu 2. Aluksi v.1891 tiloissa, mutta kun Lomaliitto tarvitsi ne kaupunginhotellin käyttöön, kirjasto pääsi entiselle näyttämölle.

Kirjasto putkassa 1953-1974

Lampikatu 19. Entisessä putkassa ja palokalustovajassa.

Kirjasto kylpylässä 1974-1999

Maaherrankatu 1. Entisessä kylpylässä toimi ennen kirjastoa myös sauna ja sitten ammattikoulu. Maalaiskunnan ja kaupunginkirjasto yhdistyivät 1994.

Kirjasto pankissa 1999-

Kauppakatu 12. Kirjasto muutti kesäkuussa 1999 Maaherrankadulta vanhasta kylpylärakennuksesta Säästöpankista saneerattuihin tiloihin. Hyötyneliöitä on 1340 ja toimintaa kolmessa kerroksessa. Kirjastotilat suunnitteli arkkitehti Saara Juola.

Aiheesta muualla

Kirjaston kotisivu
Kirjasto uudessa Lastussa

Kirjallisuutta:
Aumo, Rolf: Heinolan kaupunginkirjasto 1863-1963 (1963)

Reunanen, Heikki: Kirjaston vuosisata Heinolan maalaiskunnassa (1965)