Jokelan kartano

Jokelan kartanolla on pitkä ja vaiherikas historia. Kartano perustettiin vuonna 1863. Kartanolla on ollut omistuksessaan naula- ja verkatehdas. 1950-lukuun mennessä loppui kartanon kulta-aika ja tehtaat, metsät ja pellot myytiin pois. Nykyisin kartano tarjoaa matkailupalveluita.

Jokelan kartanon historia lähtee liikkeelle Seppämestari Henrik Dufvasta, joka muutti poikansa Johanin kanssa Hämeenkoskelle. Hän osti nykyisen Jokelan kartanon pihapiirissä sijainneen talon. Isä ja poika perustivat pian naulatehtaan, Henriksdalin manufaktuuripajan. Nuori Johan (Janne) Dufva rakennutti itselleen talon Paunulanmäelle, suunnilleen nykyisen Jokelan paikalle. Naulatehtaan tulot alkoivat hiipua 1870-luvulla, kun Pietarin rata valmistui. Johan Dufva osti uudeksi tulonlähteekseen lähiseudulta Palomaan kartanon, jonne muutti perheineen v. 1882. Jokelan tilan hän myi verkatehtaan omistajalle, langolleen Anders (Antti) Korhoselle, 33 000 silloisella markalla. Korhonen rakensi Jokelan kartanon samalle paikalle, jolla Dufvan talo oli ollut. Verkatehtailija Korhonen rakennutti perheelleen asunnon v. 1888 ja nimitti sen Jokelaksi. Matala osa ’palvelijoiden’ päädystä on mahdollisesti ollut osa vanhaa Dufvan taloa. Enempää ei kenties tulipalon tuhoamasta tilavaksi mainitusta Dufvan talosta ole säilynyt.

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa Verkatehdas kukoisti ja Anders oli Hämeenkosken merkkimiehiä. Hänelle syntyi kaksi poikaa ja kolme tytärtä: Hilja, Hilma ja Siviä. Kartanolla vietettiin paljon juhlia, joissa tavattiin muiden kartanoiden väkeä. V. 1917 kun Antti Korhonen kuoli, verkatehtaan ja kartanon loistoaika oli ohi. Verkatehdas myytiin, pellot ja karja annettiin vuokralle. Lopulta myytiin myös pellot ja suurin osa metsistä. Taloon jäivät asumaan tyttäret Hilma ja Siviä. Hilma kuoli vuonna 1947 ja Siviä piti taloa yksin 1950-luvulle, jolloin lopulta myi sen kunnalle. Parinkymmenen vuoden ajan se oli huonolla hoidolla ja rapistui. Kunta myi sen sitten yksityisille omistajille, jotka ovat vaihtuneet vuosien myötä. Kaikki omistajat ovat pitäneet Jokelan kartanoa avoimena yleisölle erityyppisinä tilausravintoloina. 2000-luvulta lähtien kartanon nykyiset omistajat ovat pyörittäneet ravintola- ja hotellitoimintoja.

Aiheesta muualla Internetissä

http://www.jokelankartano.fi/

Lähteet

• Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa. Loppuraportti 2/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013.
• ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa
• Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa. Linkki pdf-versioon