Ero sivun ”Kosken kylän tarina” versioiden välillä

Häme-Wikistä
imported>Mtaavila
imported>Mtaavila
Rivi 1: Rivi 1:
== Kylän historian vaiheet ja tärkeimmät tapahtumat kylissä ==
== Kylän historian vaiheet ja tärkeimmät tapahtumat kylissä ==
 
<br>
=== Esihistoria ===
=== Esihistoria ===



Versio 23. tammikuuta 2014 kello 13.58

Kylän historian vaiheet ja tärkeimmät tapahtumat kylissä


Esihistoria

8000 eKr. Jääkauden loppuessa jäätikön reuna väistyi synnyttäen Salpausselät sekä Hämeenkosken taajamaa reunustavat harjut.

500 eKr. - 1300 jKr. Rautakauden asutuksesta kertovat useat rautakauden muinaisjäännökset, Tervalanlähde, Etolan Ilolan kuppikivi, Santahaudanmäen ruumiskalmisto.

1200-luku

1232 - 1234 Pakanalliseen palvontaan kuuluva tila nykyisessä Hämeenkosken pitäjässä.

1400-luku

1410 Itsenäisenä pitäjänä Koski mainitaan asiakirjoissa jo vuonna 1410.

1410 Kosken ja Etolan lisäksi myös Putulan taloja mainitaan hopeaveroluettelossa.

1500-luku

1500-luku Ensimmäinen kirkko rakennettiin kivestä 1500-luvun alkupuolella.Pyhän Laurentiuksen muistolle. Kirkko hylättiin ennen 1650-lukua.

1539 Maakirjamerkintä Kosken ja Etolan pitäjistä

1555 - 1556 Vanhin kirjallinen lähde Suomen tieverkosta on kuningas Kustaa Vaasan sihteerin Jaakko Teitin vuosina 1555 - 1556 laatima luettelo yleisten teiden varsilla olevista tiloista, joihin kuningas aikoi asettaa voutejaan. Luetteloon sisältyivät vain tärkeimmät maantiet. Mukana luettelossa on Ylinen Viipurintie, Then annen wäg ifrå Wijborg til Taffuestehwsz eli tie Hämeenlinnasta Hollolan ja Lapveden kautta Viipuriin.

1600-luku

1600-luku Hämeenkosken toinen kirkko valmistui ennen vuotta 1650. Se oli puinen ristikirkko, joka tuhoutui isonvihan aikana.

1700-luku

1700 - 1920 Ylisen Viipurintien eteläinen haara kulki Lammilta Hankalan kievarin kautta Hollolaan ja itään. Tien pohjoinen haara kulki Lammilta Putulan kautta pohjoiseen Kurhilaan, Anianpeltoon, Hollolaan jne. Aura Jurva mainitsee Putulan Tulosen (Kevarin) kievarin olleen maamme suurimpia kievareita.

1736 Yksinkertainen ristikirkko rakennettiin korkealle mäelle, lähelle Linnakalliota. Tätä edelsi väliaikainen hätäkirkko Ruununmakasiinin kankaalla.

1700-luku Teollinen tuotanto alkoi Päijät-Hämeessä 1700-luvun puolivälissä.

1800-luku

1824 Engelin piirtämä kellotapuli valmistui.

1850 Rakennettiin hirsinen lainajyvästö, joka sai rappauksen 1870-luvulla.

1857 Kosken verkatehdas, yksi Päijät-Hämeen merkittävimmistä teollisuuslaitoksista perustettiin.

1860 Pitäjänkirjaston ensimmäinen lainaus: Gustafna Warpunen lainasi 31.12.1860 J. Abbotin teoksen Lasten Tie Siveyteen ja Autuuteen.

1800 - 1900 -lukujen vaihde Puutteenkujan asutus.

1863 Jokelan kartano perustettiin.

1863 - 1864 Putulan Kevarin (nyk. Tulonen) isäntä, talollinen kestikievarinisäntä Aleksanteri Tuloisela talonpoikien edustajana Valtiopäivillä Helsingissä.

1865 Hämeen läänin Koski perustettiin.

1867 - 1870 Tiilestä muurattu hallikirkko rakennettiin. Kirkko vihittiin käyttöön 27.11.1870.

1870 Presidentti Juho Kusti Paasikivi syntyi Hämeenkosken Huljalan kylässä.

1873 Kansakoulu aloitti syksyllä 1873, opettajana Matti Nykänen.

1870-luku Kirkonkylän vanha kansakoulu rakennettiin.

1880 Hankalassa ja Putulassa kestikievarit.

1888 Hankalan pellavaloukku, Hankalankosken koneellinen pellavanpuhdistuslaitos oli Suomen ensimmäinen.

1890 Perustettiin uusi hautausmaa Valkjärven rannalle.

1890 Ensimmäinen Seurahuone rakennettiin.

1890 Kosken raittiusyhdistys hyväksyttiin 6.3.1890 Raittiuden Ystävien päätoimikuntaan.

1890 Alkoivat markkinat Markkinalaanin alueella.

1892 Kurjalan kartanoon perustettiin meijeri.

1896 Kosken VPK perustetaan.

1897 Hämeenkosken nuorisoseura perustettiin.

1898 Perustettiin kolme kuoroa, nais-, mies- ja sekakuorot