Ero sivun ”Lahti kirjallisuudessa” versioiden välillä
imported>Mtaavila Ei muokkausyhteenvetoa |
imported>Mtaavila Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 9: | Rivi 9: | ||
[[Lea Toini|Lea Toinin]] '''Metsätie 10 : selkokielisiä kertomuksia''' (2006) koostuu pienistä erillisistä kertomuksista, joissa kuvataan lahtelaisperheen arkea 1950-luvun alkuvuosina. Perhe Laine asuu Metsätie 10:ssä, joka sijaitsee [[Nikkilä|Nikkilän]] kaupunginosassa. Tarinoissa liikutaan myös muualla Lahdessa kuten perheen mökillä [[Karjusaari|Karjusaaressa]] tai uutta kotia katsomassa [[Jalkaranta|Jalkarannassa]]. | [[Lea Toini|Lea Toinin]] '''Metsätie 10 : selkokielisiä kertomuksia''' (2006) koostuu pienistä erillisistä kertomuksista, joissa kuvataan lahtelaisperheen arkea 1950-luvun alkuvuosina. Perhe Laine asuu Metsätie 10:ssä, joka sijaitsee [[Nikkilä|Nikkilän]] kaupunginosassa. Tarinoissa liikutaan myös muualla Lahdessa kuten perheen mökillä [[Karjusaari|Karjusaaressa]] tai uutta kotia katsomassa [[Jalkaranta|Jalkarannassa]]. | ||
"Ikäihmiset pääsevät 'vanhan hyvän ajan' tunnelmaan, mutta lastenkin on helppo samaistua kirjan henkilöihin sekä virittyä roolileikkeihin. Kertomusten herättämät tuntemukset sopivat hyväksi pohjaksi juttutuokioihin ja muisteloihin." | "Ikäihmiset pääsevät 'vanhan hyvän ajan' tunnelmaan, mutta lastenkin on helppo samaistua kirjan henkilöihin sekä virittyä roolileikkeihin. Kertomusten herättämät tuntemukset sopivat hyväksi pohjaksi juttutuokioihin ja muisteloihin." | ||
Tuuli Rannikon jännityskirjan Veriura (2006) tapahtumat käynnistyvät murhaajan saapumisella Lahden linja-autoasemalle: "Kuluneisiin farkkuihin ja tummaan tuulipusakkaan pukeutunut mies heitti repun olalleen ja painoi kauhtuneen lippalakin syvälle päähän astuessaan bussista Lahden linja-autoasemalla. . . Liikenne linja-autoaseman ympärillä sujui verkkaisena. Muutama auto ajoi alas Hollolankadun mäkeä ja jatkoi pitkin Aleksanterinkatua kaupungin ydinkeskustaan. Vastakkaisesta suunnasta Lahdenkadulta tuli auto silloin, toinen tällöin. Ennen niin vilkas alue ei enää ollut kaupungin valtasuoni, kun uusi moottoritie oli siirtänyt liikenteen muualle. Tulija vilkaisi ohimennen keppiin nojaavaa Juho Kusti Paasikiven patsasta, joka tarkkaili elämänmenoa aukion laidalta." | |||
Lahdesta mies suuntaa Heinolaan entisen Lahden käräjäoikeuden tuomarin kesämökille, missä hänellä on missio suoritettavanaan... | |||
Vaikka jännitysnäytelmän tapahtumat sijoittuvatkin pääosin Turkuun ja Lahti näyttäytyy kirjassa lähinnä läpikulkukaupunkina on romaanissa kuitenkin tarkkaa kuvausta Lahden katukuvasta ja joistakin sen rakennuksista: "Lahden oikeustalo sijaitsi vastapäätä pääpostia ja vinosti vastapäätä rautatieasemaa Rautatienkadun ja Mannerheiminkadun kulmassa . . . Rakennus oli selvästi kahdeksankymmentäluvulta. Sen nurkalta alkoi Rautatienkadun lehmusrivi, muuten ympäristö oli yhtä ankea kuin itse rakennus: jokunen pikkukauppa ja pari väsyneen näköistä pikaruokapaikkaa." | |||
''Päivi Luostarisen'' kirjassa '''Kipinöitä ja kapinoita''' (2006) kerrotaan Lahdessa ilmaisutaidonlukiota käyvän Pinjan arjesta; koulupaineista ja sydämen asioista. | |||
Lahti esittäytyy kirjan päähenkilön koulukaupunkina. Vaikka romaanin tapahtumat sijoittuvat Lahteen ei kaupunki muutoin ole kirjassa näkyvästi esillä. | |||
''Richard MacAndrew'':n kirjoittama The Lahti File (2003) on pieni dekkarimainen kertomus Lahdessa tapahtuneista merkillisistä kuolemantapauksista. | |||
Brittiläisen tiedustelupalvelun vakooja Ian Munro saapuu Lahteen ja törmää satoihin kuolleisiin kaloihin [[Vesijärvi|Vesijärvessä]]. Myös linnut ovat kaikonneet alueelta ja Ruoriniemessä epäillään erään pariskunnan kuolleen läheisen kemiantehtaan myrkyllisiin päästöihin. | |||
Kirjasta ei puutu vauhtia ja temmellystä. Menossa mukana vilahtelevat tutut lahtelaiset maamerkit kuten [[Sibeliustalo]], [[Lahden Seurahuone]] ja [[Ristinkirkko]]. | |||
Kirja kuuluu Cambridgen yliopiston julkaisusarjaan '''Cambridge English Readers''' ja on kieleltään helppolukuinen. | |||
Versio 19. joulukuuta 2013 kello 15.43
Tässä artikkelissa esitellään Lahdesta kertovaa kirjallisuutta; kaunokirjallisuutta, muistelmakirjallisuutta ja Lahden 100-vuotisjuhlavuonna 2005 ilmestyneitä Lahdesta kertovia teoksia, niin romaaneja kuin tietoteoksiakin.
Lahti kaunokirjallisuudessa
Kaunokirjallisia teoksia, joissa tapahtumapaikkana on Lahti löytyy sekä vanhemmasta että uudemmasta kirjallisuudesta. Vanhempaa kirjallisuutta edustaa mm. orimattilalaisen Selma Anttilan teokset Nuoret kauppiaat (1938), Pankinjohtajan tytär (1914) sekä Hallimajan nuoret (1907) ja uudempaa mm. Tuuli Rannikon jännityskirja Veriura (2006), Seppo Jääskeläisen uusin romaani Sisko Rakas (2006), Mari Mörön Kärpäsen koulu (2005), Marcus Karpin Lahdessa soi blues (2003), Annikki Bärmanin Paikka maan päällä (2003) sekä Heikki Luoman Kuka viereesi jää (1997). Yksi eksoottisimmista Lahtea kuvaavista kirjoista on Campridgen yliopiston julkaisema englannin oppikirja The Lahti File (2003).
Lea Toinin Metsätie 10 : selkokielisiä kertomuksia (2006) koostuu pienistä erillisistä kertomuksista, joissa kuvataan lahtelaisperheen arkea 1950-luvun alkuvuosina. Perhe Laine asuu Metsätie 10:ssä, joka sijaitsee Nikkilän kaupunginosassa. Tarinoissa liikutaan myös muualla Lahdessa kuten perheen mökillä Karjusaaressa tai uutta kotia katsomassa Jalkarannassa. "Ikäihmiset pääsevät 'vanhan hyvän ajan' tunnelmaan, mutta lastenkin on helppo samaistua kirjan henkilöihin sekä virittyä roolileikkeihin. Kertomusten herättämät tuntemukset sopivat hyväksi pohjaksi juttutuokioihin ja muisteloihin."
Tuuli Rannikon jännityskirjan Veriura (2006) tapahtumat käynnistyvät murhaajan saapumisella Lahden linja-autoasemalle: "Kuluneisiin farkkuihin ja tummaan tuulipusakkaan pukeutunut mies heitti repun olalleen ja painoi kauhtuneen lippalakin syvälle päähän astuessaan bussista Lahden linja-autoasemalla. . . Liikenne linja-autoaseman ympärillä sujui verkkaisena. Muutama auto ajoi alas Hollolankadun mäkeä ja jatkoi pitkin Aleksanterinkatua kaupungin ydinkeskustaan. Vastakkaisesta suunnasta Lahdenkadulta tuli auto silloin, toinen tällöin. Ennen niin vilkas alue ei enää ollut kaupungin valtasuoni, kun uusi moottoritie oli siirtänyt liikenteen muualle. Tulija vilkaisi ohimennen keppiin nojaavaa Juho Kusti Paasikiven patsasta, joka tarkkaili elämänmenoa aukion laidalta." Lahdesta mies suuntaa Heinolaan entisen Lahden käräjäoikeuden tuomarin kesämökille, missä hänellä on missio suoritettavanaan... Vaikka jännitysnäytelmän tapahtumat sijoittuvatkin pääosin Turkuun ja Lahti näyttäytyy kirjassa lähinnä läpikulkukaupunkina on romaanissa kuitenkin tarkkaa kuvausta Lahden katukuvasta ja joistakin sen rakennuksista: "Lahden oikeustalo sijaitsi vastapäätä pääpostia ja vinosti vastapäätä rautatieasemaa Rautatienkadun ja Mannerheiminkadun kulmassa . . . Rakennus oli selvästi kahdeksankymmentäluvulta. Sen nurkalta alkoi Rautatienkadun lehmusrivi, muuten ympäristö oli yhtä ankea kuin itse rakennus: jokunen pikkukauppa ja pari väsyneen näköistä pikaruokapaikkaa."
Päivi Luostarisen kirjassa Kipinöitä ja kapinoita (2006) kerrotaan Lahdessa ilmaisutaidonlukiota käyvän Pinjan arjesta; koulupaineista ja sydämen asioista. Lahti esittäytyy kirjan päähenkilön koulukaupunkina. Vaikka romaanin tapahtumat sijoittuvat Lahteen ei kaupunki muutoin ole kirjassa näkyvästi esillä.
Richard MacAndrew:n kirjoittama The Lahti File (2003) on pieni dekkarimainen kertomus Lahdessa tapahtuneista merkillisistä kuolemantapauksista. Brittiläisen tiedustelupalvelun vakooja Ian Munro saapuu Lahteen ja törmää satoihin kuolleisiin kaloihin Vesijärvessä. Myös linnut ovat kaikonneet alueelta ja Ruoriniemessä epäillään erään pariskunnan kuolleen läheisen kemiantehtaan myrkyllisiin päästöihin. Kirjasta ei puutu vauhtia ja temmellystä. Menossa mukana vilahtelevat tutut lahtelaiset maamerkit kuten Sibeliustalo, Lahden Seurahuone ja Ristinkirkko. Kirja kuuluu Cambridgen yliopiston julkaisusarjaan Cambridge English Readers ja on kieleltään helppolukuinen.